Talousarvioesitys 2016
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.
Selvitysosa:
Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.
Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
- — Nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus
- — Työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta on parannettu
- — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt
- — Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vahvistunut ja eriarvoisuutta on vähennetty
- — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu
- — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
- — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja ja omaishoitoa on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
- — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
- — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
- — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt
- — Kestävää luonnonvarojen käyttöä on lisätty
- — On kehitetty yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut tukemaan kansalaisten osallisuutta ja palvelujen uudistamista
- — Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettu rakenteellisilla uudistuksilla.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.
Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja tukee terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että
- — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
- — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
- — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
- — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.
Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 toteutunut |
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta) | |||||||
— kuntajohdossa | .. | 61 | .. | 72 | 731) | 75 | 75 |
— perusterveydenhuollossa | .. | .. | 60 | .. | 66 | 67 | 68 |
— liikuntatoimessa | .. | .. | 62 | .. | 67 | 68 | 69 |
— perusopetuksessa | .. | 66 | .. | 66 | 661) | 67 | 67 |
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote | 58,8 | 60,5 | 60,9 | 60,9 | 61,2 | 61,3 | 61,3 |
— miehet | 58,6 | 60,4 | 60,9 | 60,9 | 61,3 | 61,3 | 61,4 |
— naiset | 58,9 | 60,5 | 60,8 | 60,8 | 61,1 | 61,3 | 61,3 |
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä | 8,7 | 7,2 | 6,3 | 6,3 | 5,6 | 5,6 | 5,5 |
— miehet | 9,1 | 7,1 | 6,2 | 6,0 | 5,3 | 5,3 | 5,2 |
— naiset | 8,3 | 7,4 | 6,5 | 6,6 | 6,0 | 6,0 | 5,9 |
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % | 4,0 | 4,6 | 4,5 | 4,7 | 4,4 | 4,7 | 4,7 |
— miehet | 3,6 | 3,9 | 3,8 | 4,0 | 3,5 | 3,8 | 3,9 |
— naiset | 4,5 | 5,2 | 5,2 | 5,4 | 5,2 | 5,5 | 5,4 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden | 32,8 | 31,2 | 30,4 | 29,6 | 29,33) | 29,1 | 29,0 |
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % | 4,2 | 8,3 | 8,7 | 8,8 | 8,3 | 8,4 | 8,5 |
Sosiaalimenot/bkt, % | 24,3 | 28,8 | 30,0 | 31,3 | 32,41) | 33,6 | 34,3 |
Sosiaalimenojen rahoitus, % | |||||||
— verovaroin | 43,1 | 46,1 | 46,8 | 47,4 | 47,51) | 47,6 | 47,7 |
— työnantajat | 37,6 | 35,4 | 34,8 | 34,6 | 34,51) | 34,4 | 34,3 |
— muu | 19,3 | 18,5 | 18,3 | 18,0 | 18,01) | 18,0 | 18,0 |
1) Arvio
2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.
3) Ennakkotieto
Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolla edistetään sosiaalista kestävyyttä.
Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että
- — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
- — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
- — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
- — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 toteutunut |
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), % | |||||||
— miehet | 38 | 34 | 31 | 33 | 32 | 32 | 31 |
— 0—12 vuotta koulutusta | 42 | 40 | 39 | 37 | 42 | 42 | 41 |
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta | 29 | 28 | 26 | 29 | 25 | 25 | 25 |
— naiset | 34 | 31 | 31 | 32 | 29 | 29 | 28 |
— 0—12 vuotta koulutusta | 39 | 39 | 38 | 40 | 35 | 35 | 34 |
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta | 29 | 28 | 27 | 28 | 25 | 25 | 25 |
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % | 16 | 17 | 171) | 17 | 17,11) | 17 | 17 |
Vastasyntyneen elinajanodote | 77,7 | 80,4 | 80,5 | 80,9 | 81,11) | 81,3 | 81,6 |
— miehet | 74,1 | 77,2 | 77,5 | 77,8 | 78,21) | 78,5 | 78,8 |
— naiset | 81,0 | 83,5 | 83,4 | 83,8 | 84,01) | 84,1 | 84,2 |
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2) | |||||||
— miehet | 76 | 87 | 871) | 87 | 871) | 87 | 87 |
— naiset | 72 | 79 | 771) | 75 | 751) | 76 | 76 |
Päivittäin tupakoivien osuus, % | |||||||
— miehet (25—64-v.) | 28,3 | 23,4 | 21,0 | 20,3 | 18,1 | 17 | 16 |
— naiset (25—64-v.) | 19,9 | 14,9 | 14,5 | 13,9 | 13,9 | 13 | 12 |
— pojat (8.—9. lk) | 25 | 17 | 151) | 15 | 141) | 13 | 12 |
— tytöt (8.—9. lk) | 22 | 14 | 131) | 12 | 111) | 10 | 9 |
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. | 8,8 | 10,1 | 9,6 | 9,7 | 9,3 | 9,3 | 9,3 |
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., % | |||||||
— miehet | 58,4 | 65,0 | 63,3 | 64,6 | 64,3 | 64,1 | 63,8 |
— naiset | 41,2 | 48,3 | 47,9 | 47,8 | 47,2 | 46,9 | 46,5 |
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti) | |||||||
— miehet | 1 164 | 864 | 798 | 800 | 7591) | 739 | 719 |
— naiset | 367 | 255 | 279 | 274 | 2651) | 258 | 252 |
Pienituloisten3) osuus, % | |||||||
— koko väestö | 10,5 | 13,2 | 11,9 | 12,8 | 12,81) | 12,8 | 12,8 |
— lapset | 8,8 | 11,1 | 9,4 | 10,9 | 10,91) | 10,9 | 10,9 |
Toimeentulotukea saaneet, lkm | |||||||
— kotitaloudet | 271 686 | 239 212 | 238 726 | 245 765 | 253 4005) | 253 400 | 253 400 |
— henkilöt | 454 353 | 371 898 | 371 007 | 381 851 | 393 7005) | 393 700 | 393 700 |
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % | 2,4 | 2,2 | 2,1 | 2,2 | 2,21) | 2,2 | 2,2 |
— miehet | 2,7 | 2,5 | 2,4 | 2,5 | 2,51) | 2,5 | 2,5 |
— naiset | 2,0 | 1,8 | 1,8 | 1,9 | 1,91) | 1,9 | 1,9 |
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % | 28,4 | 28,5 | 27,2 | 27,6 | 27,61) | 27,6 | 27,6 |
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % | 4,4 | 4,8 | 4,8 | 4,85) | 4,81) | 4,8 | 4,8 |
— 18—24 v. pojat | 5,5 | 5,9 | 5,9 | 6,05) | 6,01) | 6,0 | 6,0 |
— 18—24 v. tytöt | 3,2 | 3,6 | 3,6 | 3,55) | 3,51) | 3,5 | 3,5 |
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 83,2 | 83,1 | 83,1 | 83,15) | 83,2 | 83,2 |
Hoitoon pääsy | |||||||
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm | 66 000 | 751 | 938 | 1 390 | 932 | 900 | 900 |
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) | .. | 77 | 81 | 79 | .. | .. | .. |
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm | .. | 14 000 | 7 205 | 5 100 | .. | .. | .. |
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm | .. | 73 | 64 | 55 | 40 | 40 | 40 |
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä | .. | 2 242 | 2 130 | 2 400 | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | |||||||
— säännöllinen kotihoito2) | 11,8 | 12,2 | 11,9 | 11,9 | 12,11) | 12,2 | 12,4 |
— miehet | 8,7 | 9,3 | 8,9 | 9,0 | 9,21) | 9,3 | 9,5 |
— naiset | 13,2 | 13,9 | 13,5 | 13,7 | 13,91) | 14,2 | 14,4 |
— tehostettu palveluasuminen | 1,7 | 5,9 | 6,1 | 6,5 | 6,91) | 7,2 | 7,6 |
— miehet | 1,1 | 3,9 | 4,1 | 4,3 | 4,61) | 4,8 | 5,1 |
— naiset | 2,0 | 7,1 | 7,3 | 7,8 | 8,31) | 8,7 | 9,2 |
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto | 8,4 | 4,4 | 3,8 | 3,1 | 2,51) | 2,0 | 1,4 |
— miehet | 5,6 | 3,1 | 2,8 | 2,3 | 1,91) | 1,6 | 1,2 |
— naiset | 9,6 | 5,1 | 4,3 | 3,6 | 2,91) | 2,3 | 1,6 |
— omaishoidontuki | 3,0 | 4,4 | 4,5 | 4,6 | 4,71) | 4,9 | 5,0 |
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. | 1 894 | 4 630 | 4 844 | 5 273 | 5 6481) | 6 049 | 6 479 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 6,5 | 6,3 | 6,1 | 5,2 | 5 | 4,8 |
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta | |||||||
— äitiysneuvolalääkärit | .. | 62 | 58 | 72 | 721) | 72 | 72 |
— lastenneuvolalääkärit | .. | 20 | 23 | 26 | 231) | 23 | 24 |
— koululääkärit | .. | 6 | 10 | 14 | 141) | 15 | 16 |
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat | .. | 59 | 60 | 76 | 761) | 76 | 76 |
— lastenneuvolan terveydenhoitajat | .. | 34 | 42 | 42 | 421) | 43 | 44 |
— kouluterveydenhoitajat | .. | 75 | 84 | 88 | 881) | 88 | 88 |
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm | 86 800 | 57 200 | 61 200 | 73 700 | 90 504 | 106 000 | 119 000 |
— miehet | 47 500 | 34 100 | 36 000 | 43 300 | 52 673 | 61 700 | 69 300 |
— naiset | 39 300 | 23 100 | 25 100 | 30 400 | 37 831 | 44 300 | 49 700 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % | 0,9 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,41) | 1,4 | 1,4 |
— pojat | 1,0 | 1,4 | 1,4 | 1,5 | 1,51) | 1,5 | 1,5 |
— tytöt | 0,9 | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,41) | 1,4 | 1,4 |
Asunnottomat, lkm | 10 000 | 7 570 | 7 850 | 7 500 | 7 100 | 6 920 | 6 730 |
— miehet | 8 250 | 5 990 | 5 950 | 5 700 | 5 460 | 5 370 | 5 290 |
— naiset | 1 750 | 1 580 | 1 890 | 1 800 | 1 650 | 1 550 | 1 450 |
1) Arvio
2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.
3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).
4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.
5) Ennakkotieto
Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.
Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.
Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.
Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että
- — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
- — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.
Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 toteutunut |
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet | 2 256 | 2 453 | 2 355 | 2 2671) | 2 2221) | 2 111 | 2 005 |
— miehet | .. | 1 610 | 1 485 | 1 4431) | 1 4141) | 1 343 | 1 276 |
— naiset | .. | 843 | 870 | 8241) | 8081) | 768 | 729 |
Vesivälitteiset epidemiat | |||||||
— epidemioiden lkm | 7 | 5 | 2 | 4 | 6 | 51) | 41) |
— sairastuneet henkilöt | 6 428 | 70 | 53 | 220 | 288 | 2001) | 1501) |
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) | 15,3 | 81) | 5,6 | 5,8 | 5,31) | 5,01) | 4,81) |
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste | .. | 22,4 | 26,4 | 28,6 | 30,4 | .. | .. |
Työeläkerahastot/bkt, % | .. | 69,2 | 74,9 | 80,3 | 84,6 | .. | .. |
1) Arvio
Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 arvio |
|
Lapsilisä | ||||||
— 1. lapsi | 100 | 104 | 104 | 104 | 96 | 96 |
— 2. lapsi | 111 | 115 | 115 | 115 | 106 | 106 |
— 3. lapsi | 142 | 147 | 147 | 147 | 135 | 135 |
— yksinhuoltajakorotus | 47 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
Lasten kotihoidon tuki | ||||||
— hoitoraha | 316 | 327 | 337 | 341 | 343 | 343 |
— seuraavasta alle 3-v. | 94 | 98 | 101 | 102 | 103 | 103 |
— muista alle kouluikäisistä | 61 | 63 | 65 | 66 | 66 | 66 |
— hoitolisä | 169 | 175 | 180 | 183 | 183 | 184 |
Yksityisen hoidon tuki | ||||||
— hoitoraha | 161 | 167 | 171 | 174 | 174 | 175 |
— hoitolisä | 135 | 140 | 144 | 146 | 147 | 147 |
Osittainen hoitoraha | 90 | 94 | 96 | 98 | 98 | 98 |
Vanhempainpäiväraha | ||||||
— minimi | 553 | 574 | 594 | 598 | 601 | 602 |
— keskimäärin, miehet | 1 997 | 2 035 | 2 099 | 2 090 | 2 1201) | 2 163 |
— keskimäärin, naiset | 1 427 | 1 467 | 1 516 | 1 545 | 1 5651) | 1 593 |
Sairauspäiväraha | ||||||
— minimi (55 päivän jälkeen) | 553 | 574 | 594 | 598 | 601 | 602 |
— keskimäärin, miehet | 1 421 | 1 461 | 1 515 | 1 530 | 1 5551) | 1 583 |
— keskimäärin, naiset | 1 249 | 1 292 | 1 331 | 1 356 | 1 3781) | 1 403 |
Työmarkkinatuki | 553 | 674 | 698 | 702 | 705 | 706 |
Työttömän peruspäiväraha | 553 | 674 | 698 | 702 | 705 | 706 |
Työttömien ansiopäiväraha | ||||||
— keskimäärin, miehet | 1 409 | 1 514 | 1 565 | 1 587 | .. | .. |
— keskimäärin, naiset | 1 082 | 1 159 | 1 184 | 1 236 | .. | .. |
Kansaneläke, yksinäinen | 586 | 609 | 626 | 634 | 637 | 638 |
Takuueläke | 688 | 714 | 739 | 743 | 747 | 748 |
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke) | ||||||
— miehet | 1 728 | 1 809 | 1 879 | 1 921 | 1 9471) | 1 982 |
— naiset | 1 133 | 1 195 | 1 252 | 1 290 | 1 3171) | 1 351 |
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke) | ||||||
— miehet | 1 121 | 1 149 | 1 168 | 1 170 | 1 1611) | 1 157 |
— naiset | 934 | 962 | 983 | 989 | 9861) | 988 |
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke) | ||||||
— miehet | 2 054 | 2 099 | 2 142 | 2 168 | 2 1741) | 2 178 |
— naiset | 1 478 | 1 508 | 1 557 | 1 581 | 1 5831) | 1 607 |
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke) | ||||||
— miehet | 1 189 | 1 205 | 1 201 | 1 202 | 1 1871) | 1 169 |
— naiset | 917 | 950 | 942 | 948 | 9441) | 933 |
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva | 419 | 461 | 477 | 480 | 486 | .. |
1) Arvio
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 92 683 | 0 | -121 | 150 | 92 712 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
29 008 | — | -244 | — | 28 764 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 592 | — | 93 | 150 | 2 835 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 063 | — | 167 | — | 5 230 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
576 | — | — | — | 576 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 016 | — | — | — | 1 016 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
16 659 | — | -137 | — | 16 522 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
15 330 | — | — | 0 | 15 330 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
18 609 | — | — | — | 18 609 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
3 830 | — | — | — | 3 830 |
02. | Valvonta | 64 295 | 0 | -295 | 0 | 64 000 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
13 303 | — | -32 | — | 13 271 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
11 758 | — | 12 | — | 11 770 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 088 | — | -26 | — | 4 062 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
25 582 | — | -249 | — | 25 333 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) |
8 564 | — | — | — | 8 564 |
87. | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) |
1 000 | — | — | — | 1 000 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 110 570 | 6 945 | 5 697 | 180 | 123 392 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
56 228 | 145 | -248 | 180 | 56 305 |
31. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
23 500 | 6 800 | 6 000 | — | 36 300 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
25 280 | — | — | — | 25 280 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
5 562 | — | -55 | — | 5 507 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut | 3 036 480 | 0 | 27 821 | 0 | 3 064 301 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) |
11 300 | — | — | — | 11 300 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) |
1 383 000 | — | 1 610 | — | 1 384 610 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) |
3 300 | — | — | — | 3 300 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) |
18 400 | — | — | — | 18 400 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) |
1 042 100 | — | 26 210 | — | 1 068 310 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) |
214 100 | — | — | — | 214 100 |
56. | Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) |
44 800 | — | — | — | 44 800 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) |
319 480 | — | 1 | — | 319 481 |
20. | Työttömyysturva | 2 859 784 | 0 | 61 000 | -600 | 2 920 184 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) |
31 784 | — | — | — | 31 784 |
50. | Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) |
1 087 000 | — | — | 31 600 | 1 118 600 |
51. | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) |
214 000 | — | — | — | 214 000 |
52. | Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) |
1 394 000 | — | 61 000 | -32 200 | 1 422 800 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) |
90 000 | — | — | — | 90 000 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) |
43 000 | — | — | — | 43 000 |
30. | Sairausvakuutus | 1 174 650 | 0 | 442 | 0 | 1 175 092 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
1 174 650 | — | 442 | — | 1 175 092 |
40. | Eläkkeet | 4 478 300 | 0 | -4 600 | 1 700 | 4 475 400 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) |
59 400 | — | — | — | 59 400 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
644 600 | — | — | 1 700 | 646 300 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
122 500 | — | — | — | 122 500 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) |
5 500 | — | — | — | 5 500 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | — | 15 000 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
3 631 300 | — | -4 600 | — | 3 626 700 |
50. | Veteraanien tukeminen | 235 865 | 0 | 0 | -7 000 | 228 865 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) |
1 450 | — | — | — | 1 450 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) |
20 460 | — | — | — | 20 460 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) |
117 904 | — | — | -7 000 | 110 904 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
60 000 | — | — | — | 60 000 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
3 100 | — | — | — | 3 100 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) |
55 | — | — | — | 55 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
3 500 | — | — | — | 3 500 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
17 988 | — | — | — | 17 988 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
11 408 | — | — | — | 11 408 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 534 637 | 0 | 0 | 0 | 534 637 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | — | 500 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 200 | — | — | — | 2 200 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) |
18 000 | — | — | — | 18 000 |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
92 570 | — | — | — | 92 570 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
15 200 | — | — | — | 15 200 |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) |
330 847 | — | — | — | 330 847 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) |
480 | — | — | — | 480 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) |
28 990 | — | — | — | 28 990 |
50. | Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
25 000 | — | — | — | 25 000 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
11 550 | — | 0 | — | 11 550 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 000 | — | — | — | 3 000 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
6 300 | — | — | — | 6 300 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 25 420 | 0 | 0 | 0 | 25 420 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) |
18 790 | — | — | — | 18 790 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) |
780 | — | — | — | 780 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) |
590 | — | — | — | 590 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 430 | — | — | — | 2 430 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
1 900 | — | — | — | 1 900 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
930 | — | — | — | 930 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 186 640 | 0 | 0 | 0 | 186 640 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) |
168 600 | — | — | — | 168 600 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
2 600 | — | — | — | 2 600 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
300 | — | — | — | 300 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) |
15 140 | — | — | — | 15 140 |
90. | Raha-automaattiavustukset | 315 300 | 0 | 0 | 0 | 315 300 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) |
315 300 | — | — | — | 315 300 |
Yhteensä | 13 114 624 | 6 945 | 89 944 | -5 570 | 13 205 943 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on noin 13,1 mrd. euroa, mikä on noin 360 milj. euroa enemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan tarvetta kasvattavat mm. hallituksen kärkihankkeet, takuueläkkeen tasokorotus sekä ennakoitu sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarpeen kasvu.
Talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta on myönteistä, että lapsilisiin ei tehdä leikkauksia, samalla kun lapsilisien indeksisidonnaisuus on poistettu. Toimeentulotuen perusosaa nostetaan, jotta se säilyisi samana kansaneläkeindeksin 0,4 prosentin laskusta huolimatta.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin paljon säästöjä, jotka vaikuttavat eri henkilöryhmiin ja monien kansalaisten elämään. Keskeisimpiä kustannuksia lisääviä muutoksia ovat kunnallisten asiakasmaksujen korotukset, sairausvakuutuksen lääkekorvausten ja matkakorvausten leikkaukset sekä lääkärinpalkkioiden ja tutkimuksen ja hoidon korvausten leikkaukset. Etenkin pienituloisten eläkeläisten kannalta on kuitenkin myönteistä, että eläkkeensaajien asumistukiuudistuksesta on luovuttu ja myös sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin kohdistuvat säästötavoitteet on ensi vuoden osalta puolitettu.
Näistä lievennyksistä huolimatta säästövaikutukset voivat muodostua suuriksi tilanteessa, jossa useat leikkaukset kohdistuvat yhtä aikaa samoihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Säästöistä syntyvä kumulatiivinen vaikutus lisää etenkin pienituloisten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja vammaisten köyhyysriskiä. Tämä lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä sosiaalityön palveluiden tarvetta. Myös terveyserot saattavat kasvaa ja hoitoon hakeutuminen viivästyä.
Valiokunnan mielestä on tärkeää arvioida aiempaa kattavammin säästöjen ja talouden sopeuttamispäätösten kokonaistaloudellisia vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.
Tällaista uudistusta ehdotettiin jo valtiovarainministeriön helmikuussa 2015 valmistuneessa raportissa (VM:n julkaisuja 18/2015), jossa esitettiin, että julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarvioesitykseen valmistellaan yhteenveto mm. lapsiperheisiin ja yksinasuviin vanhuksiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista; tähän olisi sisältynyt myös arviointi muutosten yhteisvaikutuksista kyseisten väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Valiokunta pitää päätösten kokonaisvaikutusten arviointia välttämättömänä. Valiokunnan mielestä on tärkeä selvittää myös ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästö- ja leikkauspäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia. Määrärahojen vähentyessä on myös huolehdittava siitä, että päätösten vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.