Talousarvioesitys 2003
34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
Työllisyyden kehitysarvio
Useita vuosia jatkunut työttömyyden nopea aleneminen hidastui loppuvuodesta 2001 ja hidas työttömien määrän väheneminen on jatkunut vuoden 2002 alkupuoliskolla. Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitysarvioita leimaavat lukuisat kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuustekijät. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy joka tapauksessa työllisyyskehityksessä viiveellä.
Vuosia jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen hidastumisen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on entistä haasteellisempaa. Pitkittyvään työttömyyteen liittyvä rakenteellisen työttömyyden kasvu puolestaan vaikeuttaa mm. ikärakenteesta aiheutuviin ja lähivuosina korostuviin työvoiman saatavuusongelmiin vastaamista.
Työpolitiikan strategiset tavoitteet
Työhallinnon vuosia 2002—2003 koskevassa tarkistetussa strategiassa päätavoitteena pidetään edelleen työllisyysasteen nostamista lähelle 70 prosenttia. Vuosien 2001—2002 suhdannekehityksestä johtuen tavoite saavutettaneen kuitenkin vasta vuosikymmenen puolessa välissä. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 on asetettu EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kansallisia tavoitteita, joilla tuetaan EU:n yhteisten työllisyysastetavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että työllisyysasteessa saavutetaan Suomessa yli 70 prosentin taso vuonna 2010. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monivuotisia ohjelmia ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasolla.
Työhallinnon strategia perustuu seuraaviin linjauksiin:
- varmistetaan työvoiman saatavuus,
- tuetaan työvoiman kysyntää,
- vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi,
- lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä sekä
- edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia.
Vuosia 2002—2003 koskevassa strategiatarkisteessa esitetään mm. seuraavat painotukset ja ehdotukset, joita toteuttamalla voidaan lieventää ennakoitua työttömyyden kasvua ja varautua myöhemmin korostuviin työvoiman saatavuusongelmien kasvuun:
- työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää lisätään ja toimenpiteissä painotetaan työttömien osaamista parantavia toimia,
- työssä oleviin kohdistuvia koulutustoimenpiteitä lisätään mm. irtisanomisten vaihtoehtona,
- yhdistelmätuen käyttöä pyritään laajentamaan yrityksissä,
- alkavaan yrittäjyyteen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä tukitoimia vahvistetaan vaatimukset täyttävien hakijoiden määrän kasvun mukaisesti sekä
- rakenteellisen työttömyyden lieventämiseksi vaikeasti työllistyville kohdennetaan pitkäkestoisia toimenpiteitä ja toimenpideyhdistelmiä aiempaa laajemmin.
EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan vuoden 2002 toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Poikkihallinnollisen toimintasuunnitelman ensisijainen tavoite on työmarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä lievennetään ja rakennetyöttömyyttä vähennetään kytkemällä toimenpiteet osaksi työvoimakapeikkojen torjumista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa.
Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana.
Hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Lailla julkisesta työvoimapalvelusta uudistetaan työvoimapalveluita, työllisyyden hoitoa ja niihin liittyviä etuuksia, tukia ja avustuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, sekä lisäksi eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä, toimielimistä ja työnantajalle maksettavista tuista. Erillislait kumotaan. Kokonaisuudistusta koskeva esitys on luonteeltaan pääasiassa lainsäädäntötekninen. Sillä selkeytetään lainsäädäntöä rakenteellisesti ja kielellisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetaan säännöksissä käytettyjä käsitteitä.
Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uudistuksia, joilla voidaan varmistaa työvoiman tarjonnan lisäksi riittävä kysyntä erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien kohdalla. Työministeriössä käynnistyy vuoden 2002 aikana selvitystyö mahdollisuuksista purkaa rakenteellista työttömyyttä laaja-alaisilla työvoiman kysyntää ja tarjontaa tukevilla toimenpiteillä, joita toteuttamalla voidaan parantaa työllisyyttä erityisesti matalan tuottavuuden työtehtävissä.
Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä.
Työhallinnon toiminnan kehittäminen
Henkilöstöpolitiikan painopistealueena on suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu valtakunnalliseen sekä ministeriökohtaiseen ja alueellisiin henkilöstösuunnitelmiin. Tavoitteena on määriteltyjen henkilöstö- ja osaamisrakenteiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet ja rekrytoinnit toteutetaan suunniteltuja toimintarakenteita tukien. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen.
Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan huomioon myös alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Tulosohjausjärjestelmää täydennetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä Euroopan laatupalkintomallin antamia mahdollisuuksia organisaatioiden suorituskyvyn ja toiminnan laatutason arvioinnissa ja kehittämisessä.
Vuonna 2001 käynnistettiin kehittämishanke, jossa määriteltiin keskeisille työvoimatoimistojen tarjoamille työvoimapalveluille yhtenäiset laatukriteerit ja laadun arviointimenettelyt siten, että niiden avulla voidaan asettaa ao. palveluille laatutasotavoitteet sekä arvioida näiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeesta vuonna 2002 saatujen pilotointikokemusten perusteella laatutasotavoitteiden asettamistapaa kehitetään edelleen ja laatutasotavoitteiden asettaminen laajennetaan koskemaan kaikkia työvoimatoimistoja.
Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työministeriön ja työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla.
Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti: | ||||
---|---|---|---|---|
2002 | ||||
2000 | 2001 | arvio/ | 2003 | |
toteutuma/ | toteutuma/ | varsinainen | arvio/ | |
tilinpäätös | tilinpäätös | talousarvio | esitys | |
Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) | 321 000 | 302 000 | 305 000 | 310 000 |
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa | 1 634 | 1 654 | 1 962 | 2 003 |
Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa | 5 091 | 5 476 | 6 433 | 6 460 |
Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet: | |||
---|---|---|---|
2002 | 2003 | ||
2001 | tavoite/ | alustava | |
toteutuma | arvio | tavoite | |
Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä | 297 000 | 310 000 | 330 000 |
Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut | 622 000 | 620 000 | 620 000 |
Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin kuukaudessa enintään |
83 000 | 78 000 | 73 000 |
Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista % |
20 | 21 | 22 |
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: | |||
— työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % | 43 | 42 | 40 |
— työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % | 52 | 51 | 48 |
Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa): | ||||
---|---|---|---|---|
2004 | 2005 | 2006 | ||
1. | Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot | 72,8 | - | - |
2. | Uusista valtuuksista aiheutuvat menot | 147,4 | 64,6 | 1,0 |
Yhteensä | 220,2 | 64,6 | 1,0 |
Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003
|
|
v. 2001 tilinpäätös 1000 € |
v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2003 esitys 1000 € |
Muutos 2002—2003 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
01. |
Työhallinto |
33 318 |
34 016 |
60 024 |
26 008 |
76 |
05. |
Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus |
120 791 |
181 183 |
222 259 |
41 076 |
23 |
06. |
Työvoimapolitiikan toimeenpano |
1 532 850 |
1 781 278 |
1 780 290 |
- 988 |
- 0 |
07. |
Pakolais- ja siirtolaisuusasiat |
63 946 |
60 782 |
70 810 |
10 028 |
16 |
99. |
Työministeriön hallinnonalan muut menot |
27 903 |
26 204 |
26 282 |
78 |
0 |
|
Yhteensä |
1 778 807 |
2 083 463 |
2 159 665 |
76 202 |
4 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 489 | 3 930 | 3 940 |