Statsbudgeten 2017
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistarpeet asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Myönteistä on, että talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Talouskasvun ennustetaan jatkossa hidastuvan.
Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osaamisen, luovuuden ja osallisuuden vahvistamiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle sekä työllisyyden edistämiselle. Hallinnonalan toimin lujitetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.
Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys toiminnassa korostuu. Koulutusta koskevilla toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aktiivista kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. TKI-toimintaympäristöä tulee vahvistaa. Yhteiskunnassa yhä suurempi osa talouskasvusta syntyy aineettomista sisällöistä ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.
Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Luovat alat ovat myös digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Liikunnan, taiteen ja kulttuurin harrastamista tulee lisätä ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta.
- — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
- — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
- — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
- — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
- — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti ja huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
- — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, osaavan ja ekologisesti kestävän Suomen kehittämisessä. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä taiteessa ja kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa ja urheilussa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.
Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2018 TP |
2019 TA |
2020 TAE |
2019/2020 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 679 867 | 708 705 | 705 285 | -3 420 |
29.10.31 | Vapaa sivistystyö | 162 262 | 155 230 | 162 716 | 7 486 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 799 116 | 806 191 | 917 598 | 111 407 |
29.20.33 | Nuorten aikuisten osaamisohjelma | 5 000 | - | - | - |
29.80.30 | Kirjastot | 3 700 | 4 560 | 4 762 | 202 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit, orkesterit ja museot | 104 084 | 105 177 | 125 506 | 20 329 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 18 409 | 17 881 | 17 488 | -393 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 19 509 | 19 545 | 19 560 | 15 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 8 017 | 7 975 | 7 904 | -71 |
Yhteensä | 1 799 964 | 1 825 264 | 1 960 819 | 135 555 | |
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 932 381 | 945 487 | 1 005 900 | 60 413 | |
— Kunnat | -95 103 | -96 440 | -84 496 | 11 944 | |
— Kuntayhtymät | 1 027 484 | 1 041 926 | 1 090 396 | 48 469 | |
Yksityiset | 867 583 | 879 777 | 954 919 | 75 142 |
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,04 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 30,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 568,0 milj. euroa eli noin 4,2 milj. euroa enemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.
Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2013 TP |
2014 TP |
2015 TP |
2016 TP |
2017 TP |
2018 TP |
2019 TA |
2020 TAE |
|
Tiede | 398,8 | 308,6 | 258,3 | 424,9 | 432,7 | 453,1 | 501,6 | 493,4 |
— voittovarat | 102,2 | 102,4 | 102,2 | 103,2 | 104,4 | 106,2 | 107,6 | 105,5 |
— budj.varat2) | 296,6 | 205,4 | 156,1 | 321,7 | 328,3 | 346,9 | 394,0 | 387,9 |
Taide | 451,8 | 458,3 | 470,3 | 458,6 | 460,8 | 460,3 | 447,7 | 479,7 |
— voittovarat | 224,6 | 237,0 | 236,9 | 233,3 | 233,4 | 238,8 | 246,3 | 257,6 |
— budj.varat | 227,2 | 221,3 | 233,4 | 225,4 | 227,4 | 221,4 | 201,5 | 222,1 |
Liikunta | 151,7 | 187,4 | 188,5 | 154,9 | 178,6 | 171,8 | 159,9 | 163,9 |
— voittovarat | 151,6 | 147,3 | 148,0 | 147,1 | 166,2 | 163,3 | 154,7 | 150,7 |
— budj.varat | 0,1 | 40,1 | 40,5 | 7,8 | 12,3 | 8,5 | 5,3 | 13,2 |
Nuoriso | 73,9 | 74,3 | 74,4 | 73,1 | 76,8 | 75,0 | 78,1 | 78,6 |
— voittovarat | 52,4 | 52,8 | 53,0 | 52,7 | 52,6 | 53,3 | 55,3 | 54,3 |
— budj.varat | 21,5 | 21,5 | 21,4 | 20,4 | 24,2 | 21,7 | 22,8 | 24,4 |
Voittovarat yhteensä | 530,8 | 539,5 | 540,1 | 536,3 | 556,7 | 561,6 | 563,8 | 568,0 |
1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
||
29 | OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA | ||
---|---|---|---|
valtuus | |||
— tutkimuksen lippulaivatoiminta | 60,0 | - | |
— ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen | 80,0 | - | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 368,4 | 337,1 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,0 | 1,0 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
LTA V 1000 € |
LTA VI 1000 € |
LTA VII 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 274 954 | 0 | 1 108 | 0 | 35 110 | 0 | 0 | 192 | 311 364 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
17 847 | — | — | — | -25 | — | — | -25 | 17 797 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
67 744 | — | — | — | 135 | — | — | 77 | 67 956 |
03. | Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 434 | — | 1 108 | — | — | — | — | 140 | 6 682 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) |
2 661 | — | — | — | — | — | — | — | 2 661 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
32 000 | — | — | — | — | — | — | — | 32 000 |
30. | Koululaisten harrastustoiminnan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | — | 10 000 | — | — | — | 10 000 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) |
1 737 | — | — | — | — | — | — | 0 | 1 737 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 679 | — | — | — | 4 500 | — | — | — | 8 179 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) |
115 596 | — | — | — | — | — | — | — | 115 596 |
53. | Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
26 010 | — | — | — | 20 500 | — | — | — | 46 510 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
2 246 | — | — | — | — | — | — | — | 2 246 |
10. | Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus | 1 032 592 | 0 | 3 000 | 0 | 137 050 | 0 | 0 | 4 048 | 1 176 690 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
34 933 | — | — | — | — | — | — | 1 312 | 36 245 |
20. | Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
118 415 | — | — | — | 0 | — | — | — | 118 415 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
705 285 | — | 3 000 | — | 115 500 | — | — | 986 | 824 771 |
31. | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
165 216 | — | — | — | 21 550 | — | — | — | 186 766 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) |
8 743 | — | — | — | — | — | — | 1 750 | 10 493 |
20. | Ammatillinen koulutus | 938 391 | 0 | 0 | 0 | 46 500 | 0 | 0 | 18 | 984 909 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
8 087 | — | — | — | — | — | — | 18 | 8 105 |
21. | Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
12 706 | — | — | — | 0 | — | — | — | 12 706 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) |
917 598 | — | — | — | 46 500 | — | — | 0 | 964 098 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 281 179 | 0 | 0 | 3 000 | 166 081 | 0 | 0 | 33 098 | 3 483 358 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 802 | — | — | — | — | — | — | 38 | 10 840 |
02. | Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
19 566 | — | — | — | — | — | — | 42 | 19 608 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 082 | — | — | — | — | — | — | 14 | 1 096 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 629 | — | — | — | 81 | — | — | 4 | 1 714 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
31 119 | — | — | — | 6 000 | — | — | — | 37 119 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
1 874 209 | — | — | — | 67 000 | — | — | — | 1 941 209 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) |
280 104 | — | — | 3 000 | 26 000 | — | — | 34 164 | 343 268 |
53. | Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) |
105 486 | — | — | — | — | — | — | -34 164 | 71 322 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) |
54 631 | — | — | — | — | — | — | — | 54 631 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
882 472 | — | — | — | 67 000 | — | — | — | 949 472 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
20 079 | — | — | — | — | — | — | — | 20 079 |
89. | Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) |
— | — | — | — | — | — | — | 33 000 | 33 000 |
70. | Opintotuki | 617 865 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 27 802 | 645 667 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
639 | — | — | — | — | — | — | 2 | 641 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) |
84 200 | — | — | — | — | — | — | 22 600 | 106 800 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) |
447 800 | — | — | — | — | — | — | 5 200 | 453 000 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) |
31 626 | — | — | — | — | — | — | — | 31 626 |
59. | Koulumatkatuki (arviomääräraha) |
53 600 | — | — | — | — | — | — | — | 53 600 |
80. | Taide ja kulttuuri | 485 036 | 900 | 41 691 | 0 | 25 300 | 0 | 0 | 31 936 | 584 863 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 106 | 900 | 100 | — | — | — | — | 7 019 | 12 125 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 095 | — | 700 | — | 400 | — | — | 5 | 3 200 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
21 754 | — | 591 | — | 1 700 | — | — | 54 | 24 099 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 211 | — | — | — | 240 | — | — | 10 | 5 461 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
6 885 | — | — | — | 100 | — | — | 142 | 7 127 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) |
19 485 | — | — | — | — | — | — | — | 19 485 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) |
14 924 | — | — | — | — | — | — | — | 14 924 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) |
5 012 | — | — | — | 800 | — | — | — | 5 812 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
67 840 | — | — | — | — | — | — | 57 666 | 125 506 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) |
252 | — | — | — | — | — | — | — | 252 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
26 648 | — | — | — | — | — | — | — | 26 648 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) |
4 890 | — | 40 300 | — | 20 600 | — | — | 41 994 | 107 784 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) |
16 294 | — | — | — | — | — | — | 61 | 16 355 |
52. | Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) |
257 570 | — | — | — | 0 | — | — | -75 160 | 182 410 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) |
25 442 | — | — | — | — | — | — | — | 25 442 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 950 | — | — | — | — | — | — | — | 1 950 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) |
729 | — | — | — | — | — | — | — | 729 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) |
3 899 | — | — | — | 1 460 | — | — | 145 | 5 504 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
50 | — | — | — | — | — | — | — | 50 |
90. | Liikuntatoimi | 165 991 | 0 | 19 600 | 0 | 6 815 | 0 | 0 | 0 | 192 406 |
30. | Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) |
8 000 | — | 19 600 | — | 6 815 | — | — | — | 34 415 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) |
150 694 | — | — | — | — | — | — | -48 806 | 101 888 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) |
1 997 | — | — | — | — | — | — | 48 806 | 50 803 |
56. | Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
5 300 | — | — | — | — | — | — | — | 5 300 |
91. | Nuorisotyö | 79 663 | 0 | 4 000 | 0 | 12 000 | 0 | 0 | 0 | 95 663 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) |
54 250 | — | — | — | — | — | — | -17 570 | 36 680 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) |
23 513 | — | 1 500 | — | 12 000 | — | — | — | 37 013 |
52. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
1 900 | — | 2 500 | — | — | — | — | 17 570 | 21 970 |
Yhteensä | 6 875 671 | 900 | 69 399 | 3 000 | 428 856 | 0 | 0 | 97 094 | 7 474 920 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 2 589 | 2 474 | 2 562 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Hallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle noin 429 milj. euron määrärahalisäyksiä, minkä lisäksi esitykseen sisältyy eräitä merkittäviä valtuuksia. Määrärahoja lisätään mm. osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen, joilla pyritään vahvistamaan talouden suorituskykyä. Myös taloutta elvyttäviin toimiin esitetään resursseja, kuten myös työikäisten osaamisen kehittämiseen sekä oppilaitosten maksutulomenetyksiin.
Keskeinen osa esitystä on lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, johon osoitetaan noin 320 milj. euroa ja jonka toimeenpano on kolmen eri ministeriön (OKM, STM, TEM) vastuulla. Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 159 milj. euron toimenpidekokonaisuutta.
Hyvinvointipaketin keskeisiä elementtejä ovat perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaaminen (70 milj. euroa), sekä lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen varhaiskasvatuksessa (14 milj. euroa). Lisäksi lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin osoitetaan 17 milj. euroa (29.10.30) ja ammatilliseen koulutukseen 30 milj. euroa, joka käytetään mm. koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen (29.20.30).
Hyvinvointipakettiin sisältyy myös 10 milj. euron määräraha harrastamisen mallin pilotointiin, jonka tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen (29.01.30). Nuorisotyöhön esitetään niin ikään lisäresursseja (12 milj. euroa), joilla pyritään mm. tavoittamaan ja tunnistamaan tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret ja auttamaan heidät koulutukseen ja muihin palveluihin (29.91.51).
Edellä mainittujen määrärahalisäysten lisäksi lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta 112,3 milj. eurolla (28.90.30). Varat kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Näin pyritään torjumaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistamaan tukipalveluiden toimivuus.
Valiokunta pitää hyvinvointipakettia monipuolisena ja tarpeellisena kokonaisuutena ja esitettyjä panostuksia vallitsevassa tilanteessa perusteltuina ja ajankohtaisina. Rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Osa lapsista ja nuorista on pudonnut etäopetuksesta rajoitustoimien aikana ja tarvitsee muita enemmän tukea ja ohjausta. Myös eri koulutusaloilla tilanteet ovat olleet erilaisia ja esim. koulutus- tai oppisopimuksella opiskelu on saattanut päättyä koronarajoitusten vuoksi kokonaan.
Monet koronakriisin liittyvät taloudelliset vaikutukset täsmentyvät vasta myöhemmin. On siksi tärkeää, että resurssitarpeita seurataan ja että niiden riittävyyttä arvioidaan myöhemmin uudelleen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lasten harrastustoimintaan liittyvä toimintamalli juurtuu pysyväksi toimintatavaksi kunnissa ja että sen rahoitus varmistetaan myös pilotoinnin päätyttyä.