Talousarvioesitys 2005

1. Yhteenveto

Kansainvälisen talouden kasvu on euroaluetta lukuunottamatta jatkunut ripeänä vuoden 2003 puolenvälin jälkeen ja kasvu näyttää olevan nyt laajemmalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Erityisen vahvaa kasvu on ollut Aasiassa ja etenkin Kiinassa. Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen myös Japanin talouskasvu on selvästi elpynyt. Yhdysvaltojen talouskasvu on nopeaa, mutta ei välttämättä kestävällä pohjalla. Rahapolitiikka on ollut poikkeuksellisen keveää ja elvyttävän finanssipolitiikan seurauksena julkisen talouden alijäämä on nopeasti paisunut.

Myös euroalueella rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikka on lähes neutraalia painottaen talouskasvun ohella myös pitemmän aikavälin kestävyystavoitteita. Euroalueen kasvu elpyi viime vuoden lopulla ja tuotanto kasvanee vuonna 2004 1½ prosenttia ja ensi vuonna ehkä hieman enemmän.

Suomessa kokonaistuotanto lisääntyi viime vuonna 2 % ja kasvu perustui edellisvuosia vahvemmin kulutukseen. Kuluvana vuonna kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän lähes 3 %, mutta ensi vuonna kasvun arvioidaan hidastuvan jo hieman. Suhdannenousu on siten jäämässä kokonaisuudessaan loivaksi ja nopeimman kasvun vaihe saattaa olla jo ohitettu. Suomen talouden kasvu on euroalueeseen verrattuna vahvaa mutta ei ole riittänyt alentamaan työttömyyttä kuin vähän ja samaan aikaan työllisyyden kasvu on hiipunut.

Finanssipolitiikka neutraalia

Lähiaikojen talouspolitiikan tärkein tavoite on luoda riittävät edellytykset, joilla talouskasvu ja työllisyysaste lähtevät nousevalle uralle. Vahvana jatkuvan maailmantalouden kasvun ja Suomelle tärkeän euroalueen elpymisen ansiosta talouskasvun pohja on laajenemassa kotimarkkinoiden lisäksi myös vientiteollisuuteen. Suhdannekehityksen osalta talouspolitiikan keskeisin tehtävä on kotimarkkinoilla saavutetun luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen. Kotimaisen kysynnän pysyessä vahvana tarvetta uusiin elvyttäviin päätöksiin ei ole. Politiikkaa ohjaavat ensisijassa rakenteelliset kehitystarpeet. Finanssipolitiikan kysyntävaikutus onkin kuluvana ja ensi vuonna lähes neutraali.

Talouskasvun ylläpitäminen on lähivuosina ja -vuosikymmeninä muuttumassa aikaisempaa vaikeammaksi työn tarjonnan supistuessa väestön ikärakenteen heikentymisen myötä ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Talouskasvun vauhdittamiseksi on työvoiman tarjontaa vahvistettava nostamalla työllisyysastetta kaikissa ikäryhmissä ja luotava nykyistä paremmat edellytykset tuottavuuden kasvulle. Koulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksistä huolehtimisen rinnalla on tärkeää alentaa verorasitusta, jotta voidaan parantaa kannustimia osaamisen kehittämiseen.

Vuosien 2003 ja 2004 talousarviot ovat tukeneet työllisyyttä veronalennuksin ja talouden kasvuedellytyksiä tukevin menonlisäyksin. Vuoden 2005 talousarviossa jatketaan hallitusohjelmassa päätettyjen menonlisäysten toteuttamista. Kesällä 2004 eduskunnan hyväksymä yritys- ja pääomaverouudistus, joka alentaa yritysverokantaa kolmella prosenttiyksiköllä, kannustaa investointeihin ja kasvuun ja lisää hyvän työllisyyskehityksen edellytyksiä.

Työmarkkinaratkaisua odotetaan

Talousarvioesityksessä ansiotulojen verotukseen ehdotetaan kahden prosentin suuruinen inflaatiotarkistus. Hallitus pitää tavoitteenaan kattavaa, maltillista ja pitkäkestoista tuloratkaisua ja se on valmis omalla talouspolitiikallaan tukemaan työmarkkinaosapuolten pyrkimystä tulosovun aikaansaamiseen. Maltilliseen palkkaratkaisuun voidaan liittää palkansaajien ostovoimaa tukevia veronkevennyksiä. Hallitus arvioi työmarkkinoiden tilannetta loppuvuodesta ja täydentää tarvittaessa arvioinnin perusteella eduskunnalle annettua talousarvioesitystään. Työmarkkinaratkaisu vaikuttaa budjettipolitiikan liikkumavaraan sekä suoraan että välillisesti: matala inflaatio ja julkisen sektorin kustannusten kurissa pysyminen antavat mahdollisuuksia sekä ostovoimaa tukevaan veropolitiikkaan että kasvua tukeviin lisäpanostuksiin. Pitkällä aikavälillä työmarkkinamaltti vakauttaa valtion ja kuntien taloutta ja antaa tilaa finanssipoliittisille toimille ilman velkaantumiskierteen riskiä.

Hyvällä työmarkkinaratkaisulla voidaan edesauttaa sopeutumista talouden globalisaatioon ja väestön ikääntymisen haasteisiin. Lisäksi tarvitaan markkinoiden toiminnan tehostumista ja tuottavuuden nousua sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Kun Suomessa on laaja julkinen palvelusektori, julkisen palvelutuotannon tuottavuus on yksi keskeinen tekijä koko kansantalouden tuottavuuskehityksen kannalta.

Talouspolitiikan keskeiseksi haasteeksi työttömyyden vähentämisen ohella on noussut talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytysten ja siten hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaaminen. Ilman vahvaa kasvua julkisen talouden menositoumuksien ja tulojen välille syntyy rakenteellinen ja vähitellen laajeneva kuilu. Hitaan kasvun oloissa myös työllisyyskehitys ja kotitalouksien tulojen kasvu jäävät heikoiksi.

Työllisyysasteen nousua tarvitaan

Laskelmien mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys eli se, että valtio ei joudu hallitsemattoman velkaantumisen tielle, vaatii työllisyysasteen voimakasta nousua nykyiseltä 67 prosentin tasolta. Vuosikymmenten yli ulottuviin, suuria väestö- ja talousmuutoksia koskeviin laskelmiin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ne huomioon ottaen ei ole ratkaisevaa saavutetaanko 100 000 uuden työpaikan tavoite täsmälleen vuonna 2007 tai onko seuraavan hallituskauden päättyessä työllisyysaste täsmälleen 75 prosenttia. Olennaista sen sijaan on, että työllisyys kääntyy nopeasti kestävälle nousu-uralle.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

¹⁾ Sisältää nettoutettuna 234 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2003, tuloja 60 milj. euroa vuonna 2004 ja velanhallintamenoja 8 milj. euroa vuonna 2005.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi vuodelle 2005 arvioidaan 37,4 mrd. euroa, mikä on 4½ prosenttia enemmän kuin vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa. Verotuloiksi arvioidaan 31,6 mrd. euroa, jossa on 2½ prosenttia nousua vuodelle 2004 budjetoiduista verotuloista. Muiden kuin verotulojen kertymää nostaa ennen muuta siirto valtion asuntorahastosta sekä valtion eläkerahastosta valtion budjettiin tuloutettavan osuuden kasvu.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2005 ehdotetaan 37,6 mrd. euroa, jossa on lisäystä 1½ prosenttia vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalojen menot kasvavat 2,6 prosenttia ja menojen volyymikasvuksi arvioidaan vajaa prosentti. Kehitys vastaa hallitusohjelmassa sovittua menojen etupainoista lisäysaikataulua. Vuodelle 2004 budjetoidut hallinnonalojen menot kasvavatkin volyymiltaan jopa 5 % vuodesta 2003.

Jakamaton varaus

Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvat menot jäävät 423 milj. euroa vuoden 2005 kehyksen alapuolelle. Tästä ns. jakamattomasta varauksesta on myöhemmin tarkoitus rahoittaa ennakoimattomien lisäbudjettitarpeiden lisäksi tulevien työ- ja virkaehtosopimusten määrärahatarpeet vuodelle 2005. Jakamaton varaus on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin vastaavat menotarpeet aiempina vuosina. Hallitus varautuu tarvittaessa tukemaan maltillisen työmarkkinaratkaisun syntymistä myös lisämäärärahoilla, jotka niinikään saattavat edellyttää jakamattoman varauksen käyttöä.

Määrärahalisäykset tukevat talouskasvua

Hallitusohjelman mukaan määrärahalisäyksiä kohdennetaan talouskasvua tukevalla tavalla ja turvataan kuntien toiminnan taloudelliset edellytykset. Keskeiset teknologia ja tutkimusmäärärahat kasvavat vuonna 2005. Tällä vaalikaudella tutkimusrahoituksen taso on noussut 123 milj. eurolla eli 10 prosentilla. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa (NOSTE) ja ammatillisen lisäkoulutuksen laajentamista tuetaan.

Koulutuksen, opintotuen, tieteen, nuorisotyön ja kulttuurin määrärahat kasvavat yli 112 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveystoimen määrärahat kasvavat yhteensä noin 504 milj. euroa vuonna 2005. Kansaneläkkeeseen ja siihen sidottuihin etuuksiin tehdään tasokorotus 1.3.2005 alkaen. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja kuntoutusta tuetaan lisämäärärahalla. Etenkin ikääntyneen väestön tarvitsemia terveys- ja muita hyvinvointipalveluita parannetaan.

Panostuksia perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin jatketaan. Ehdotuksessa lisätään määrärahoja aamu- ja iltapäivätoimintaan, esiopetuksen kuljetusetuun ja lasten kotihoidon tukeen ja osittaiseen hoitorahaan. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa korotetaan. Sairausvakuutuksen päivärahan määräytymisperusteita tarkistetaan 1.10.2005 lukien ajallisesti lähekkäin olevien raskauksien sekä lyhyiden työsuhteiden osalta. Työnantajille aiheutuvia ns. perhevapaiden kustannuksia tasataan aiempaa enemmän korottamalla maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta.

Liikenneinfrastruktuurin tasoa kohennetaan liikenneväylästrategiaa pohtineen ministerityöryhmän kannanottojen pohjalta valtioneuvoston kehyspäätöksen puitteissa. Perusradanpidon rahoitusta lisätään ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti rataverkoston kunnossapitoon, käyttöön ja korvausinvestointeihin. Riittävä rahoitus 14 keskeneräisen ison tie- ja ratainvestoinnin nopealle valmistumiselle turvataan ja Tornion väylän syventäminen aloitetaan. Matkustaja-alusten tuki nostetaan 24,5 milj. euron verotuella noin kaksinkertaiseksi. Merenkulkulaitos ja Suomen ympäristökeskus saavat valtuuden solmia enintään 134 milj. euron sopimuksen jäänmurto- ja ympäristönsuojelutehtävistä.

Kehitysyhteistyön menojen kasvu nostaa kehitysyhteistyömenojen osuuden 0,39 prosenttiin bruttokansantulosta. Turvallisuuden ylläpitämisen ja talousrikollisuuden torjunnan tarpeisiin sisäasiainministeriössä ja oikeusministeriössä lisätään yhteensä yli 20 milj. euroa. Osalle ministereistä annetaan avuksi poliittisia valtiosihteereitä. Valtionhallinnon tuottavuuden kohottamista edistetään tuottavuusohjelmilla ja erityisellä tuottavuusinvestointituella.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2005 on hieman alijäämäinen. Talousarvion ulkopuolella oleviin rahastoihin arvioidaan syntyvän noin 0,4 mrd. euron ylijäämä, joka johtuu lähinnä valtion eläkerahaston karttumasta. Valtion eläkerahasto varautuu rahoittamaan valtion työntekijöiden tulevia eläkkeitä. Kansantalouden tilinpidon mukaan valtiontalouden arvioidaan olevan lievästi alijäämäinen vuonna 2005.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. euroa

¹⁾ Vuoden 2003 korkomenoihin sisältyy kertaluonteinen 1,6 mrd. euron menoerä, joka johtuu kirjausperusteen muutoksesta. Ilman tätä erää valtiontalous olisi ollut vuonna 2003 n. 0,6 mrd. euroa ylijäämäinen.

²⁾ Ml. vuoden 2004 lisätalousarvio.

³⁾ Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisenaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 2,4 mrd. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden varsinaisessa budjetissa arvioituihin korkomenoihin nähden 335 milj. euroa. Korkomenojen alenemiseen vaikuttaa velanottotarpeen pieneneminen, edelleen matalana pysynyt korkotaso sekä valtionvelan rakenteessa tapahtuneet muutokset.

Valtionvelka kasvoi vuonna 2003 sekä euromääräisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska velanhallinnan kannalta tarpeettomaksi tulleen ns. repo-salkun poisto lisäsi tilastoissa näkyvää valtionvelkaa. Valtion nettovelka-asemaan sillä ei ole pysyvää vaikutusta. Vuonna 2004 valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy uudelleen selkeästi laskevalle uralle ja alenee kuluvalle vuoden arvioidusta 43½ prosentista 42 prosenttiin vuonna 2005. Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2005 lopussa 63,9 mrd. euroa.