Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2005

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

Kansainvälisen talouden kasvu on euroaluetta lukuun ottamatta vuoden 2003 puolenvälin jälkeen jatkunut ripeänä ja kasvu näyttää olevan nyt laajemmalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Raaka-aineiden ja etenkin öljyn hinta ovat nousseet selvästi, sillä öljyn kysyntä kasvaa nopeasti ja alkaa saavuttaa käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin ylärajan. Tämä voi johtaa pitempään korkeana pysyvään öljyn hintatasoon.

2.1. Kansainvälinen talous

Yhdysvaltojen erittäin elvyttävän talouspolitiikan seurauksena maan talous kasvaa edelleen nopeasti ja keväällä kysynnän kasvu alkoi heijastua tuotannon ohella myös työllisyyteen. Samalla kuitenkin maan talouden sisäinen ja ulkoinen tasapaino ovat edelleen heikentyneet. Tämä lisää kasvun kestävyyteen liittyviä epäilyjä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa on muokattava paremmin suhdannetilaan sopivaksi. Hintojen nousu on alkanut nopeutua, joten rahapolitiikka voi vähitellen kiristyä. Myös suuri julkisen talouden alijäämä on vähitellen saatava supistumiseen johtavalle uralle.

Erityisen vahvaa kasvu on ollut Aasiassa ja etenkin Kiinassa. Kiinan taloutta uhkaava ylikuumeneminen ja sen hallitseminen alkaakin olla talouspolitiikan suurin huoli. Kasvu on ollut nopeaa myös Intiassa. Alueen voimakas kysynnän kasvu ja mittavat investoinnit ovat vahvistaneet Japanin taloutta, joka on kasvanut selvästi odotettua nopeammin. Taloudellinen tilanne on kohentunut niinikään Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä.

Maailmankauppa kasvoi viime vuonna 4 prosenttia ja maailmantuotanto lähes yhtä paljon. Tänä vuonna päästään vielä suurempiin kasvulukuihin, mutta ensi vuonna vauhti hidastuu, mikäli talouden tasapainottuminen Yhdysvalloissa etenee ja Kiinan kasvu tasaantuu kestävälle uralle.

Euroalueen talouskehitys

Euroalueen talouskasvu elpyi viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa tuotanto kasvoi jopa hieman odotettua enemmän. Alueen kasvu on ollut pitkälti viennin varassa. Vuoden alun vahvistumisen jälkeen euro on heikentynyt lievästi suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Euroalueen investointitoiminta on laimeaa ja kuluttajat ostovoiman kasvusta huolimatta varovaisia. Osittain varovaisuus johtuu myös siitä, ettei kuluttajilla ole täyttä varmuutta siitä, mitä seurauksia eri maiden hallitusten aloittamilla työmarkkinoita, eläkejärjestelmiä ja terveydenhoitoa koskevilla uudistuksilla lopulta on. Myös viimeaikainen työttömyyden kasvu on vaikuttanut kotitalouksien käyttäytymiseen.

Euroalueen talouskehitykseen vaikuttaa myös viime vuosina harjoitettu finanssipolitiikka, joka on erityisesti suurissa jäsenvaltioissa merkinnyt julkisen talouden alijäämien kasvua. Talous- ja rahaliiton mukaisten alijäämätavoitteiden saavuttamista on lykätty näiden maiden osalta, mutta jatkossa nämäkin joutuvat sovittamaan finanssipolitiikkansa vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämätavoitteisiin. Unionin laajentumisen odotetaan tuovan piristysruiskeen euroalueen verkkaan toipuvaan talouskehitykseen.

Kohonnut öljynhinta on uudelleen nopeuttanut inflaatiota, joka pohjainflaatiolla mitaten näyttäisi vakiintuneen vaisusta kysynnästä huolimatta noin kahteen prosenttiin. Euroalueen rahapolitiikka on keveää, eikä siinä odoteta tapahtuvan suuria muutoksia ainakaan tämän vuoden puolella.

Vaikka jotkut indikaattorit viittaavat uuteen hitaamman kasvun jaksoon, yksityisen kulutuksen kasvun uskotaan kuitenkin nopeutuvan vielä kuluvan vuoden aikana. Euroalueen tuotanto kasvanee tänä vuonna 1½ prosenttia ja ensi vuonna ehkä hieman enemmän.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Suomessa kokonaistuotanto lisääntyi 2 % vuonna 2003. Kasvu perustui edellisvuosia vahvemmin kulutukseen. Kokonaisinvestoinnit sen sijaan supistuivat jo toista vuotta, ja myös nettoviennin kasvuvaikutus jäi negatiiviseksi.

Talouskasvun arvioidaan tänä ja ensi vuonna kohoavan hieman viimevuotista nopeammaksi. Kotitalouksien ja teollisuuden luottamus on vuoden takaista vahvemmalla tasolla. Tuotannon kasvu perustuu edelleen vahvasti kotimaiseen kulutuskysyntään, mutta myös nettoviennin kasvuvaikutus kohoaa positiiviseksi. Investointien käynnistyminen kotimaassa näyttää sitä vastoin siirtyneen.

Tuotanto

Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän lähes 3 %. Viime vuoden tapaan arvonlisäyksen ennakoidaan olevan tänä vuonna vahvinta yksityisissä palveluissa, mitä näkemystä tukee myös alkuvuoden kehitys. Vuoden toisella puoliskolla myös jalostustoimialojen arvioidaan lisäävän tuotantoa. Sen sijaan alkutuotannon näkymät ovat heikentyneet alkukesän suotuisan tilanteen jälkeen.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

  2001* 2002* 2003** 2004** 2005
           
Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 135,5 139,8 142,5 147 153
Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,1 2,3 2,0 2,9 2,7
Työttömyysaste, % 9,1 9,1 9,0 8,8 8,5
Työllisyysaste, % 67,7 67,7 67,3 67,0 67,3
Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,6 1,6 0,9 0,2 1,8
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 5,0 4,1

Ensi vuonna kokonaistuotannon kasvun arvioidaan hidastuvan hieman. Vientikysynnän ja investointien odotetaan lisääntyvän nykyistä nopeammin, mutta yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu selvästi. Ulkomaisen kysynnän vahvistuminen lisää edelleen jalostuksen osuutta talouskasvusta.

Ulkomaankauppa

Maailmankaupan vilkastuminen ei ole vielä näkynyt Suomen viennissä merkittävässä määrin. Tämä johtuu osittain päävientialueemme Euroopan hitaasta talouskehityksestä, mutta myös joidenkin merkittävien vientialojen vaikeuksista. Kysynnän ennakoidaan kuitenkin kohenevan vuoden loppua kohti ja viennin määrän kasvu nopeutuu. Vientihinnat pysynevät keskimäärin viime vuoden tasolla. Ensi vuonna viennin määrän kasvun odotetaan nopeutuvan lähes viiteen prosenttiin EU-markkinoiden vilkastuessa.

Tuonnin määrän kasvu hidastunee tänä vuonna hieman viimevuotisesta ja tuontihinnat nousevat 2½ % raaka-aineiden hintojen kohoamisen myötä. Ensi vuonna tuonti lisääntyy kolmisen prosenttia, sillä teollisuuden tuontitarve lisääntyy. Kulutustavaratuonnin vahvan kasvun ennakoidaan tosin vaimenevan. Vaihtosuhteen heikkenemisen seurauksena vaihtotaseen ylijäämä pienenee tänä vuonna hieman.

Yksityinen kulutus

Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna reaalisesti 4,3 %, sillä palkankorotukset, veronkevennykset, inflaation hidastuminen sekä kuluttajien kohentunut luottamus edesauttoivat hyvää kehitystä. Kuluvana vuonna kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on edelleen voimakasta johtuen osin samoista tekijöistä, mutta myös osinkotulojen kasvusta. Toisaalta työllisyyden supistuminen jarruttaa kasvuvauhtia. Kulutuksen viime vuoden poikkeuksellisen nopea kasvu hidastuneekin 3½ prosenttiin.

Ensi vuonna työllisyyskehitys paranee ja kotitalouksien ostovoiman kasvu nojaa aikaisempaa selkeämmin palkkasumman kehitykseen. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan ensi vuonna kuluvaa vuotta hitaammin, runsaat 2 %, kun käytettävissä olevien tulojen kasvun hidastuminen ja inflaation voimistuminen vaimentaa ostovoiman kasvua. Kulutuksen osuus kasvusta pysyy kuitenkin yhä merkittävänä.

Investoinnit

Investoinnit kasvavat kuluvana vuonna lähes 2 %, kun erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät sekä korjaus- että uudisrakentamisessa matalan korkotason vahvistamana. Tuotannollisten investointien taantuman arvioidaan vähitellen hellittävän. Käynnissä olevien useiden suurten tie- ja ratahankkeiden vuoksi maa- ja vesirakennusinvestointien kasvu on vahvaa.

Vuonna 2005 investointien kasvu nopeutuu hieman. Asuinrakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan ja lisäksi muidenkin talonrakennusten tarve lisääntyy kysynnän elpyessä. Maa- ja vesirakentamisen näkymät ovat hyvät. Tuotannon kasvu lisännee asteittain myös kone- ja laiteinvestointeja.

Kuvio 2. Teollisuuden investointiaste
Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Taulukko 4. Julkinen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

Työllisyys

Työvoiman kysyntä laski viime vuonna seitsemällä tuhannella henkilöllä. Kysynnän arvioidaan pienenevän kuluvana vuonna vielä liki kymmenellä tuhannella henkilöllä, mutta alkavan ensi vuonna jälleen kasvaa. Työpaikat vähenevät etenkin tänä vuonna teollisuudessa, mutta lisääntyvät molempina vuosina palveluissa.

Työllisten osuus työikäisestä väestöstä (15—64-vuotiaat) alenee kuluvana vuonna 67,1 prosenttiin, mutta palannee ensi vuonna 67,3 prosenttiin. Työvoiman tarjonta vähenee tänä vuonna 15 000 henkeä paljolti piilotyöttömyyden takia, mutta lisääntynee ensi vuonna hieman, kun työllistymismahdollisuudet parantuvat. Työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin 8,8 prosenttiin, ja ensi vuonna 8,5 prosenttiin. Työttömyys on pääosin rakenteellista ja alueelliset työttömyyserot ovat edelleen huomattavat, vaikka pienentyvätkin.

Palkka- ja hintakehitys

Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden maaliskuun alusta 2,2 %. Kun palkkaliukumien arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla, palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 3,5 %. Sopimuskausi päättyy helmikuussa 2005 ja mikäli uudet tuloratkaisut eivät merkittävästi poikkea viime vuosien keskimääräisestä tasosta, ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna keskimäärin 3,5 %.

Hintojen nousuvauhti on kuluvana vuonna varsin hidas ja pysyy merkittävästi hitaampana kuin euroalueella keskimäärin. Kotimaisista tekijöistä työkustannukset nousevat viime vuotta vähemmän. Alkoholijuomaveron alentaminen laski keskimääräistä kuluttajahintatasoa maaliskuussa lähes prosentin ja käänsi hintatason laskuun useiden kuukausien ajaksi.

Ulkomaisista tekijöistä raaka-öljyn maailmanmarkkinahinta on kohonnut ennätyksellisen korkealle ja etenkin metalliraaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Kevään hintojen laskun jälkeen inflaatio kääntyy vuoden jälkipuoliskolla lievään nousuun. Kuluttajahintaindeksi pysyy kuluvana vuonna keskimäärin kuitenkin suunnilleen viimevuotisella tasolla. Vuonna 2005 inflaatio nopeutuu arviolta 1,8 prosenttiin, sillä kuluttajahintojen nousua aiempina vuosina hidastaneet poikkeukselliset tekijät poistuvat.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Talouskasvun hitaus ja heikko työllisyystilanne ovat muutaman vuoden ajan pienentäneet julkisen sektorin ylijäämää. Samalla verotusta on kevennetty ja erilaisia etuuksia ja muita julkisia menoja on kasvatettu. Talouskasvun vähittäisen nopeutumisen kautta julkisen talouden rahoitusaseman heikentymisen ennakoidaan kuitenkin pysähtyvän.

Taulukko 4. Julkinen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

  2001 2002* 2003* 2004** 2005**
  suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, %
Verot ja sosiaaliturvamaksut 45,8 45,8 44,8 44,8 44,8
Julkisyhteisöjen menot 49,2 50,1 51,1 51,0 50,9
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 5,2 4,3 2,1 2,3 2,2
    Valtionhallinto 2,0 1,4 0,2 0,2 -0,3
    Paikallishallinto -0,4 -0,2 -0,5 -0,4 -0,3
    Työläkelaitokset 3,5 3,0 2,7 2,6 2,7
    Muut sosiaaliturvarahastot 0,1 0,0 -0,2 -0,1 0,1
Perusjäämä1) 5,9 4,5 2,3 2,2 1,9
Julkisyhteisöjen velka 43,8 42,6 45,6 44,9 43,7
Valtionvelka 45,6 42,4 44,4 43,3 41,9

1) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja

Julkisyhteisöjen ylijäämä suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna arviolta 2½ prosenttiin. Ylijäämä on lähes kokonaan eläkerahastojen varassa. Veropohjat kasvavat tyydyttävästi, mutta veronkevennykset heikentävät verokertymiä. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan pysyvän lähes ennallaan, vaikka ensi vuonna veroastetta alentavat päätetyt yritys- ja pääomaverotuksen kevennykset.

Julkisten kokonaismenojen kasvu hidastuu tänä vuonna, mutta julkisten palvelujen tuotanto jatkaa kasvuaan, palkkaratkaisut nostavat julkisen kulutuksen hintaa ja julkiset investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Finanssipolitiikan kysyntävaikutus on tänä ja ensi vuonna lähes neutraali.

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtion verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3 % vuonna 2004. Verotulojen kasvua hidastavat hallitusohjelman mukaiset tuloverokevennykset ja alkoholijuomaveron alentaminen.

Valtion saamat osinkotulot nousevat tänä vuonna 200 milj. eurolla lähinnä Sammon jakamien poikkeuksellisen suurten osinkojen vuoksi. Ensi vuonna valtion osinkotulojen arvioidaan jäävän selvästi tämänvuotisia pienemmiksi.

Talousarvioesitykseen sisältyy kahden prosentin inflaatiotarkistus tuloveroasteikkoon. Yhteisöverokantaa lasketaan vuoden 2005 alusta lukien 3 prosenttiyksiköllä ja samanaikaisesti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Valtion saamien yhteisöverojen arvioidaankin alenevan selvästi ensi vuonna. Verotulojen kasvu hidastuu kokonaisuudessaankin.

Valtion menojen kasvu painottuu vuonna 2004 tulonsiirtoihin. Kuntien valtionosuuksia kasvattaa palvelutuotannon rahoituksen lisäksi veronkevennysten aiheuttamien tulomenetysten täysimääräinen korvaaminen kunnille. Valtion kulutuksen reaalikasvu jää maltilliseksi ja valtion investoinnit kasvavat määrältään muutaman prosentin.

Vuonna 2005 valtion kokonaismenojen kasvuvauhti hidastuu talousarvioesityksen mukaan. Suurista menoeristä valtionavut kunnille kasvavat edelleen menojen keskimäärää nopeammin. Työttömyyden hienoinen lasku hillitsee sosiaaliturvamenojen kasvua. Valtion kulutusmenojen kasvu jatkuu maltillisena ja investoinnit jäävät määrältään verrattain korkealle tasolle.

Valtiontalous on tänä ja ensi vuonna lähellä tasapainoa. Valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen alenee selvästi kumpanakin vuonna.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntien verotulojen kasvu on jäämässä vuonna 2004 vaisuksi, vaikka kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan siten, että kunnallisverotuksessa verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo kohosi vuoden 2003 18,03 prosentista 18,12 prosenttiin. Ansiotulojen veronkevennyksen aiheuttama menetys verokertymässä kompensoitiin lisäämällä vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia.

Kuntien toimintamenojen vuosikasvu hidastuu 4½ prosenttiin. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kohoavan 25 miljardiin euroon. Henkilökunnan määrä kasvaa ja korotukset kuntien eläkemaksuun sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun lisäävät kuntien palkkausmenoja.

Henkilöstökulujen kasvu heijastaa palvelutuotannon laajentamisen ohella heikkoa tuottavuuskehitystä. Kuntatalouden vaikeuksista huolimatta kuntien yhteenlaskettu työntekijämäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Peruspalveluohjelman arvion mukaan kuntien työllisyys kasvaa vuosina 2002—2008 yhteensä lähes 28 000 henkilöllä eli yli kuudella prosentilla. Lisäyksestä 10 000 toteutui jo vuonna 2002.

Vuonna 2004 kuntien investointien arvioidaan pysyvän vuoden 2003 korkealla tasolla. Kuntien kokonaismenojen kasvu hidastuu, mutta maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden alijäämäisenä. Kuntien vuosikatteiden arvioidaan alenevan edelleen vuoden 2003 tasosta.

Kuntien verotulojen kasvu nopeutuu vuonna 2005 selvästi viime vuosien hitaan kasvun jälkeen. Kunnallisverojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 4½ prosentin vauhdilla. Kuntien menojen kasvun arvioidaan jatkuvan noin 4 prosentin vauhdilla. Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä tämän vuoden aikana käynnistyneet uudistukset. Kuntien talous kohenee, mutta pysyy ensi vuonna lievästi alijäämäisenä.

Kuvio 3. Julkiset menot tehtäväryhmittäin, % BKT:sta
Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Taulukko 4. Julkinen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

Sosiaaliturvarahastot

Väestön ikääntymisen kustannusvaikutukset julkiselle taloudelle tulevat paljolti sosiaaliturvarahastojen kautta. Suomen eläkejärjestelmä on varautunut useita muita teollisuusmaita paremmin väestön ikääntymiseen työeläkejärjestelmään kerättyjen suurten rahastojen avulla. Tämä onkin välttämätöntä, koska ikärakenteemme heikkenee jyrkemmin kuin muualla. Rahastoihin on kerätty pääoma, joka oli vuoden 2003 lopussa noin 55 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen ja nykyisillä rahastointisäännöillä sen ennakoidaan nousevan 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koska rahastojen sijoitustuotoilla voidaan vähentää eläkemaksujen nousupainetta merkittävästi, eläkevarojen tehokas sijoittaminen ja hallinnointi on tärkeää.

Vuoden 2005 alusta tulee voimaan mittava eläkeuudistus, jossa eläkkeiden määräytymisehdot tukevat työmarkkinoilla pysymistä nykyistä pitempään. Lisäksi huolehditaan siitä, että työelämä on muutoinkin houkutteleva vaihtoehto myös työuran viimeisinä vuosina. Uudistuksen jälkeen Suomen eläkejärjestelmä on entistä vakaammalla pohjalla.

Vuonna 2004 sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille maksamien etuuksien ja avustusten arvioidaan lisääntyvän 3½ %. Nopeimmin kasvavat sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Osa-aikaeläkeläisten määrä on kääntynyt laskuun ja kansaneläkemenot supistuvat hieman.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot lisääntyvät hieman nopeammin kuin etuusmenot, kun työttömyysvakuutuksen ja kuntatyönantajien työeläkevakuutuksen maksuprosentteja nostettiin hieman vuoden alussa. Myös työeläkerahastojen sijoitustulot kasvavat. Työeläkerahastojen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon on 2,6 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto on 0,1 prosenttia alijäämäinen ja vaje katetaan suhdannepuskuria purkamalla.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen käyttäytymisvaikutuksia on vaikea ennakoida luotettavasti. Joustavan eläkeiän (62—68 vuotta) käyttöönotto merkitsee sitä, että ensi vuonna usealla ikäluokalla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle. Toisaalta eläkkeelle siirtymistä ovat hillitsemässä 4,5 prosentin korotetut eläkekarttumat 63 ikävuodesta lähtien.

Eläkkeiden indeksikorotukset jäävät hitaan inflaation takia pieniksi. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämän poistamiseksi työttömyysvakuutusmaksuja joudutaan nostamaan. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema pysyy vuonna 2005 likimain entisellään. Sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä kuvaa tarkemmin luvun 5.3 taulukko 12.