Talousarvioesitys 2019
Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.
Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta, valvonnasta ja yhteensovittamisesta.
Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Virasto toteuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut viraston vastaanottokeskuksissa sekä ostopalveluina. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.
Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) | 249 452 | 270 000 | 290 000 |
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 30 217 | 30 000 | 30 000 |
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 16 986 | 18 000 | 18 000 |
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) | 12 600 | 12 000 | 12 000 |
1) Vuosi 2017: Tilastokeskus/Väestörakenne 2017. Vuodet 2018 ja 2019: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.
2) Vuosi 2017: Tilastokeskus/Muuttoliike. Vuodet 2018 ja 2019: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.
3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.
Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja -ohjelmaan sekä turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan.
Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:
- — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen
- — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla
- — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä, torjumme väärinkäytöksiä ja varmistamme päätösten oikeusvarmuuden. Lähtökohtana on, että kansainvälisen suojelun järjestelmämme toimii turvapaikanhakijoiden kannalta oikeudenmukaisesti. Oleskeluluvan saajat ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin ja lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden käännytykset toimeenpannaan tehokkaasti
- — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.
Maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä. Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.
Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi varautuu yhdessä EU- ja Pohjoismaiden kanssa turvapaikanhakijatilanteeseen kestävästi. Huolehditaan siitä, että tilanteeseen vastataan ennakoivasti ja hallitusti. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen kuten laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.
Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Lupaprosesseja kehitettäessä ja nopeutettaessa turvataan edelleen päätösten oikeusvarmuus ja laatu. Maahanmuuttovirasto on turvapaikkaprosessin päävastuullinen omistaja. Turvapaikka-asioita koskevat tehtävät on keskitetty Maahanmuuttovirastoon, mikä yksinkertaistaa turvapaikkaprosessin tehostamisen toteutusta. Kehitetään edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta sekä varmistetaan valmiuden ylläpito. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.
Maahanmuuttovirasto vastaa ulkomaalaislupahakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä. Varmistetaan ulkomaalaislupa-asioiden sujuvuus sekä asiakaspalvelun ja alueellisen toimipisteverkoston toimivuus. Lupamaksujen säädösten mukainen kustannusvastaavuus turvataan prosesseja kehittämällä.
Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja toteutetaan UMA-järjestelmän jatkokehityshanketta Älykäs digitaalinen virasto, jotta pystytään tarjoamaan kattavat lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut asiakkaille. Lupa- ja asiakaspalveluprosesseja automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan keinoälyä ja robotiikkaa hyväksikäyttäen.
Maahanmuuttohallinnon viranomaisten yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen hyödynnetään ja kehitetään aktiivisesti.
Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään EU:n lainsäädäntöä koskeviin muutoksiin liittyen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa ja maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnasta.
Yrittäjien maahanmuuttoa koskevaa oleskelulupalainsäädäntöä on uudistettu ottamalla käyttöön kasvuyrittäjien oleskelulupa. Kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä henkilöitä koskevien lakimuutosten mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön ja sähköiseen hakemuskäsittelyyn otetaan käyttöön.
Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Oleskelulupajärjestelmän väärinkäyttö torjutaan. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa on tärkeää ottaa huomioon alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa.
EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voidaan hyväksyä.
Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti jatkamalla ja kehittämällä laittomasti oleskelevien ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden tehokasta palauttamista EU-yhteistyön tukemana pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU-takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.
Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Varaudutaan 4 000 vuosittaiseen uuteen turvapaikanhakijaan, mutta turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun on myös varauduttava.
Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta. Maahanmuuttovirasto varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyajan ja huolehtii, että päätöksenteko on laadukasta. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten palveluiden yhtenäistä laatua, toimintatapoja sekä keskusten turvallisuutta kehitetään. Vastaanottokeskuksissa vietetty aika lyhenee turvapaikkaprosessin nopeutuessa, mikä puolestaan edesauttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen hallintaa.
Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä ja toteutetaan säädösten kansallinen toimeenpano. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.
Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleensijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleensijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. EU korvaa jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta uudelleensijoitetusta pakolaisesta henkilön lähtömaasta tai uudelleensijoituksen kiireellisyydestä riippuen kertakorvauksena 6 000 tai 10 000 euroa. Suomi toteutti vuosina 2016—2017 Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän muuttamista koskevien säädöksien vaikutuksista esitetään täsmennykset säädösten tultua hyväksytyiksi ja kansallisen toimeenpanon käynnistyttyä.
Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto
20171) | 2018 arvio |
2019 arvio |
|
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2) | 10 456 | 7 394 | 6 270 |
— valtion vastaanottokeskukset | 684 | 684 | 660 |
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset | 9 692 | 6 600 | 5 500 |
— säilöönottoyksikkö | 80 | 110 | 110 |
— käyttöaste keskimäärin % | 93 | 90 | 90 |
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä | 154 | 125 | 150 |
— ryhmäkodit | 88 | 70 | 84 |
— tukiasunnot | 66 | 55 | 66 |
— käyttöaste keskimäärin % | 73 | 80 | 80 |
1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)
2) Vastaanottokeskusten paikkaluvut tarkistetaan vuoden 2018 lopussa, 2019 arvio tehty keväällä 2018.
Vastaanottopalvelujen saajat | 2017 | 2018 arvio |
2019 arvio |
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi | 15 982 | 11 500 | 10 150 |
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja | 11 570 | 7 500 | 6 320 |
— Alaikäisiä yksintulleita | 255 | 100 | 200 |
— Säilöön otetut ulkomaalaiset | 60 | 100 | 100 |
— Yksityismajoituksessa | 4 097 | 3 800 | 3 530 |
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi | 2017 tilinpäätös |
2018 arvio |
2019 arvio |
Vastaanoton kokonaiskustannukset1) | 281 975 524 | 203 813 000 | 179 176 000 |
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset | 273 663 880 | 191 413 000 | 168 746 000 |
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) | 47 | 47 | 45 |
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) | 43 | 45 | 45 |
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) | 291 | 296 | 290 |
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) | 203 | 186 | 180 |
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk | 202 | 200 | 200 |
— yksityismajoituksen kustannukset2) | 22 431 075 | 24 966 000 | 23 192 000 |
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) | 15 | 18 | 18 |
Lasten edustaminen | 275 372 | 220 000 | 220 000 |
Vapaaehtoinen paluu | 3 464 823 | 6 800 000 | 4 830 000 |
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 1 414 036 | 1 200 000 | 1 200 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot3) | 3 157 413 | 4 180 000 | 4 180 000 |
1) Sisältää valtion vastaanottokeskusten menot momentilta 26.40.01 ja momentit 26.40.21, 26.40.22 sekä 26.40.63.
2) Sisältyvät vastaanottokeskusten kokonaiskustannuksiin.
3) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek)
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 557 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.
Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Tuotokset | |||
Ratkaistut asiat | 139 911 | 144 150 | 143 850 |
Panokset | |||
Toimintamenot (1 000 €) | |||
Maahanmuuttovirasto1) | 33 654 | 36 360 | 40 513 |
Valtion vastaanottokeskukset2) | 9 544 | 12 835 | 14 625 |
Henkilötyövuodet | 801 | 900 | 860 |
---|---|---|---|
Maahanmuuttovirasto | 660 | 718 | 668 |
Valtion vastaanottokeskukset | 141 | 182 | 192 |
Tehokkuus | |||
Toiminnallinen tuloksellisuus | |||
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) | 157 | 183 | 184 |
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) | 517 | 300 | 290 |
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) | 81 | 91 | 91 |
1) Sisältää edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa.
2) Sisältää edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa.
Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Turvapaikkahakemusten enimmäiskäsittelyaika on kuusi kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.
Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2017—2019
2017 toteutuma Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2018 ennuste Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2019 tavoite Vireille tulevat |
Ratkaistut | |
Maahanmuutto yhteensä | 85 538 | 85 527 | 95 200 | 94 700 | 95 200 | 95 000 |
— työntekijän oleskelulupa | 8 650 | 8 044 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
— opiskelijan oleskelulupa | 5 646 | 5 817 | 6 000 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) | 11 620 | 11 158 | 12 500 | 12 500 | 12 500 | 12 500 |
— joista kv. suojelua saaneen perheenjäsen | 2 643 | 2 739 | 2 500 | 3 000 | 2 500 | 3 000 |
— oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat ja pysyvät) | 38 818 | 39 944 | 42 000 | 42 000 | 42 000 | 42 000 |
— muut oleskeluluvat | 433 | 861 | 700 | 700 | 700 | 700 |
— voimassa olevaa oleskelulupaa koskevat asiat (peruutukset ja kortin uusimiset) | 12 014 | 11 348 | 13 000 | 12 500 | 13 000 | 12 800 |
— EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten rekisteröiminen | 8 357 | 8 355 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 11 000 |
Maasta poistaminen1) | 12 611 | 11 578 | 8 000 | 8 000 | 7 000 | 7 000 |
Kansainvälinen suojelu yhteensä | 28 747 | 26 104 | 26 725 | 27 350 | 27 950 | 27 750 |
— turvapaikkahakemukset2) | 10 543 | 9 418 | 7 975 | 9 600 | 9 700 | 9 500 |
— kiintiöpakolaiset | 750 | 750 | 750 | 750 | 750 | 750 |
— matkustusasiakirjat | 11 661 | 11 016 | 12 000 | 12 000 | 12 000 | 12 000 |
— muut | 5 793 | 4 920 | 6 000 | 5 000 | 5 500 | 5 500 |
Kansalaisuus yhteensä | 13 016 | 16 702 | 14 100 | 14 100 | 14 100 | 14 100 |
— kansalaisuushakemukset | 10 704 | 14 149 | 12 000 | 12 000 | 12 000 | 12 000 |
— kansalaisuusilmoitukset | 923 | 932 | 900 | 900 | 900 | 900 |
— muut kansalaisuusasiat | 1 389 | 1 621 | 1 200 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
Yhteensä | 139 912 | 139 911 | 144 025 | 144 150 | 144 250 | 143 850 |
1) Sis. karkottaminen, kielteiseen lupapäätökseen liittyvä käännyttäminen sekä rikosperusteinen käännyttäminen, maahantulokielto
2) Sis. uudet hakemukset, uusintahakemukset, Dublin-asetuksen perusteella Suomeen palautetut sekä valitusasteista viraston käsittelyyn palautuneet
Käsittelyaika (vrk)
2017 toteutuma1) |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Maahanmuutto | |||
— työntekijän oleskelulupa, käsittelyaika enintään (sis. TE-toimiston osapäätöksen, vrk), | 124 | 120 | 120 |
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa enintään (vrk) | 39 | 60 | 60 |
— oleskelulupa, opiskelija, käsittelyaika enintään (vrk) | 30 | 30 | 30 |
Kansainvälinen suojelu, käsittelyaika enintään ilman muutoksenhakua (vrk) | |||
— turvapaikka | 357 | 180 | 180 |
Kansalaisuushakemukset, käsittelyaika enintään (vrk) | |||
— kansalaisuushakemukset | 249 | 270 | 270 |
Ratkaistut/vireille tulleet (%) | 100 | 100 | 100 |
1) Keskimääräinen käsittelyaika
Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vuosina 2016—2019 nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa.
Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 801 | 900 | 862 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 9,0 | 8,0 | 8,0 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 66 189 | 63 395 | 50 057 |
Bruttotulot | 22 830 | 14 000 | 21 500 |
Nettomenot | 43 359 | 49 395 | 28 557 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 17 369 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 31 860 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 19 015 | 14 000 | 21 000 |
Tuotot yhteensä | 19 015 | 14 000 | 21 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 9 545 | 7 900 | 12 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 13 882 | 8 000 | 11 000 |
Kustannukset yhteensä | 23 427 | 15 900 | 23 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -4 412 | -1 900 | -2 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 81 | 88 | 91 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 000 |
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 000 |
Turvapaikkahakijamäärän lisäresurssitarpeen jatkaminen | -6 600 |
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustusten määrärahat | -1 000 |
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.22) | 1 000 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -17 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -9 |
Palkkausten tarkistukset | 1 177 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -10 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -113 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -120 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -214 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -104 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 169 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 23 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -20 |
Tasomuutos | -15 000 |
Yhteensä | -20 838 |
2019 talousarvio | 28 557 000 |
2018 I lisätalousarvio | 355 000 |
2018 talousarvio | 49 395 000 |
2017 tilinpäätös | 57 850 000 |
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 127 601 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanotto toteutetaan vastaanottolain 9 §:n, 10 §:n ja 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.
Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.
Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.
Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.
Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokeskukset | 91 111 000 |
Vastaanottokeskusten muut menot | 30 890 000 |
---|---|
— palvelujen ostot | 14 000 000 |
— terveydenhuolto | 16 300 000 |
— muut | 590 000 |
Vastaanottokeskusten menot yhteensä | 122 001 000 |
Lasten edustaminen | 220 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot | 4 180 000 |
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 1 200 000 |
Yhteensä | 127 601 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Turvapaikanhakijoiden ennakoitua hitaampi poistuminen vastaanoton piiristä | 24 315 |
Turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten kokonaismäärän muutos | -25 208 |
Vastaanoton menot | -9 100 |
Yhteensä | -9 993 |
Momentin määräraha muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2019 talousarvio | 127 601 000 |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 137 594 000 |
2017 tilinpäätös | 210 296 423 |
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen
3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.
Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Matka- ja muut avustukset | 2 737 |
Ostopalvelut | 2 093 |
Yhteensä | 4 830 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.01) | -1 000 |
Tasomuutos | -970 |
Yhteensä | -1 970 |
2019 talousarvio | 4 830 000 |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 6 800 000 |
2017 tilinpäätös | 8 800 000 |
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 120 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.
Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vastaanottoraha | |
— Täysi vastaanottoraha | 19 300 000 |
— Vastaanottoraha | 2 800 000 |
— Lasten vastaanottoraha | 5 670 000 |
Täydentävä vastaanottoraha | 3 330 000 |
Käyttöraha | 910 000 |
Toimeentulotuki | 110 000 |
Yhteensä | 32 120 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Toiminnan arvonlisäverollisuus | -500 |
Vastaanoton piirissä olevien määrän muutos | -10 400 |
Tasomuutos | -3 564 |
Yhteensä | -14 464 |
2019 talousarvio | 32 120 000 |
2018 talousarvio | 46 584 000 |
2017 tilinpäätös | 58 669 475 |