Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
            50. Eräät avustukset
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2020

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee riippuen siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilija-apurahojen määrä ja koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla.

Luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi rahoitus- ja tukijärjestelmissä. Luovan osaamisen laajempi hyödyntäminen lisäisi osaltaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden toimeentulomahdollisuuksia.

Globalisaatio lisää kilpailua mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan välittäjäportaan toimintaedellytysten vahvistamista ja muita toimenpiteitä, jotka parantavat suomalaisten toimijoiden edellytyksiä pärjätä globaaleilla markkinoilla.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Kehitetään taiteilijoiden ja taiteen asemaan vaikuttavia tuki- ja edistämisjärjestelmiä.
  • — Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.
  • — Tuetaan luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytyksiä.
Tavoitteeseen liittyvät tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
         
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 271/2 268 294/2 548 300/2 500 300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % 46/48 49/51 46/48 46/48
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 076 1 073 1 070 1 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,80 10,90 10,70 11,0
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 7 144 6 217 6 500 6 500
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) 127 000 - 127 500 127 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 636 - 21 000 21 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 54 592 - 55 000 55 300
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 13,9 - 14,0 14,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 2,6 - 2,8 2,8

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä uusia malleja erityisesti vähän kulttuuripalveluja käyttävien tavoittamiseksi. Myös digitaalisia palveluja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä kulttuurialan toimijoiden yleisötyössä on tarpeen kehittää.

Kunnissa tapahtuva kulttuuritoiminta koskee kaikkia kansalaisia. Vuonna 2019 voimaantulleen uuden kuntien kulttuuritoimintaa koskevan lain lähtökohta on monipuolistuneen väestörakenteen huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa ja -palveluja järjestettäessä. Yleisten kirjastojen toimintoja ja palveluja kehitetään vuoden 2017 kirjastolain pohjalta. Alueellisesti kattavaa ja monimuotoista taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaa edistetään vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman mukaisesti. Taiteen perusopetusjärjestelmää uudistetaan.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Yhteiskunnan moninaisuuden tulisi näkyä nykyistä paremmin taiteen ja kulttuurin toimialan toiminnoissa ja palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla.
Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Kansalliset taidelaitokset        
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitysten määrä 587 654 647 600
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin maksavat kävijät, 1 000 henk. 229 231 230 230
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin yleisökontaktit, 1 000 henk. 297 290 320 300
— Suomen Kansallisteatterin esitysten määrä 1 274 1 264 1 220 1 000
— Suomen Kansallisteatterin maksavat kävijät, 1 000 henk. 197 1783 175 125
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 213 195 195 160
— Kansallisgallerian kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 17 18 19 20
— Kansallisgallerian maksavat kävijät, 1 000 henk. 794 679 760 700
— Kansallisgallerian yleisökontaktit, 1 000 henk. 2 754 2 242 2 900 2 900
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden esitysten määrä 12 600 12 100 12 600 12 200
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 230 2 251 2 200 2 200
— orkestereiden konserttien määrä 2 492 2 800 2 800 2 800
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. 940 961 960 960
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. 6 700 7 129 6 800 7 000
Elokuva        
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 40 41 40 40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 398 1 900 2 000 2 000
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 719 719 718 717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 85 215 84 516 85 000 85 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 50 076 49 824 50 000 51 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 36 978 38 036 40 000 43 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk. 963 959 961 963
Kuntien kulttuuritoiminta        
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas (sis. taiteen perusopetus, kirjastot, museot ja näyttelyt, teatteri, tanssi ja sirkus, musiikki, muu kulttuuritoiminta) 141 - 141 141
  • — Käynnistetään taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen taiteen perusopetuksen saavutettavuuden vahvistamiseksi.
  • — Vahvistetaan kulttuurista moninaisuutta taide- ja kulttuuritoiminnoissa.
  • — Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Jo yli puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin. Tilanne on haastava, etenkin jos rahapelitoiminnan tuloutus vähentyy.

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Museoita koskeva valtionosuusjärjestelmän uudistus on käynnissä. Järjestelmää on tarpeen uudistaa myös esittävien taiteiden osalta. Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolain ajantasaistaminen on monivuotinen prosessi. Kulttuuriperintöä on tarpeen käsitellä muutoinkin aiempaa monipuolisemmin sen hyödyntämismahdollisuuksien ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Kulttuuriaineistojen digitointia on tarpeen jatkaa, jolloin aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee turvatuksi.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Käynnistetään esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.
  • — Aloitetaan muinaismuistolain uudistaminen ja käynnistetään eri hallinnonaloja koskevan kulttuuriperintöstrategian laatiminen.
  • — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
  • — Museoiden rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna 2018 valmistuneen työryhmäesityksen pohjalta. Uudistus sisältää museolain kokonaisuudistamisen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisen. Myös Taiteen edistämiskeskuksen esittävän taiteen valtionavustusjärjestelmää uudistetaan.
Finna-palvelu 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 230 344 370 390
Haettavissa oleva aineistomäärä 13,6 milj. 15,3 milj. 17 milj. 18 milj.
Verkossa saatavilla olevat aineistot 1,9 milj. 1,9 milj. 2,2 milj. 2,5 milj.
Verkkokäynnit 23,6 milj. 31,3 milj. 35 milj. 40 milj.
  • — Tuetaan taide- ja kulttuurilaitosten perustamis- ja peruskorjaushankkeita.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 117 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen rahoitus-, kehittämis- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu viraston tehtäviin siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään. Virasto tukee taitelijan mahdollisuuksia tehdä taiteellista työtä ja saada työstään toimeentuloa, luo mahdollisuuksia alan yhteisöille pitkäjänteiseen työhön, edistää taiteen laatua, uudistumista, monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä. Virasto vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä ja tukee yhteiskunnan henkistä ja taloudellista hyvinvointia.

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.

Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan.

Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
  • — Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:

  • — Uudistetaan viraston yhteydessä toimivien vertaisarviointia tekevien luottamuselinten toimintaa ja rakennetta.
  • — Uudistetaan virastorakennetta ja alueellisia palveluita.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite/arvio
2020
tavoite/arvio
         
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 14 000 13 661 14 700 12 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset 3 369 3 283 3 100 3 000
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 15 21 15 14
Tukimuotojen lukumäärä 24 23 21 19
Toimielinten lukumäärä 24 23 24 20
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 87 87 91 91
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,5 3,5 3,5 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 4 353 4 125 4 127
Bruttotulot 32 10 10
Nettomenot 4 321 4 115 4 117
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 676    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 350    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -13
JTS-miljardin tuottavuussäästö -9
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 45
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -15
Palkkausten tarkistukset -7
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -9
Yhteensä 2

2020 talousarvio 4 117 000
2019 talousarvio 4 115 000
2018 tilinpäätös 3 995 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 108 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Vastata Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillisestä hoidosta, ylläpidosta ja esittelystä siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena.
  • — Huolehtia, että rakenteet ja rakennukset säilyvät edustavina, suunnittelun ja rakentamisen taso on hyvä ja asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.
  • — Noudattaa Unescon edellyttämän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia Suomenlinnan maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

  • — Vahvistetaan Suomenlinnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa. Maailmanperintökohteen rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi ja kustannustehokkaasti.
  • — Saatetaan käyttökuntoon vajaakäytössä tai korjauksen takia tyhjillään olevat huoneistot Suomenlinnan kunnostusohjelman (2019—2023) mukaisesti. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulossopimuksen ja Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite/arvio
2020
tavoite/arvio
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) 40 23 50 45
Toiminnallinen tehokkuus        
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 94 94,2 95 95
Vuokratuotot, kasvu % -1,0 1,0 0,5 2
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 76,8 81,1 79 79
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,7 3,6 3,8 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 8 983 8 594 8 608
Bruttotulot 6 737 6 485 6 500
Nettomenot 2 246 2 109 2 108
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 381    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 425    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 619 6 550 6 600
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 502 6 450 6 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 117 100 100
Kustannusvastaavuus, % 102 102 102

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12
JTS-miljardin tuottavuussäästö -5
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 19
Palkkausten tarkistukset -3
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 4
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -4
Yhteensä -1

2020 talousarvio 2 108 000
2019 talousarvio 2 109 000
2018 tilinpäätös 2 290 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 875 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirasto ja siihen kuuluva Suomen kansallismuseo vastaavat kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestävät kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi.
  • — Osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
  • — Parantaa kulttuuriperinnön fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta ja osallisuutta kulttuuriperintöön.
  • — Kehittää palveluita asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti sekä lisätä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

  • — Kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjauksia toteutetaan toiminnassa läpäisevästi.
  • — Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia tehtäviä, valtion erityisiä vastuita sekä aluetason museoiden tukea ja ohjausta. Työssä korostuu ennakoivuus ja ohjelmallinen suojelupolitiikka. Vahvistetaan toimintaa kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanossa ja eurooppalaisessa, pohjoismaisessa ja Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyössä. Aineistoja ja prosesseja muutetaan digitaaliseen muotoon.
  • — Kansallismuseo tuottaa monipuolista kansallista ja kansainvälistä ohjelmistoa. Museo- ja nähtävyyskohteita kehitetään alueellisina vetovoimatekijöinä.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite/arvio
2020
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl 1 207 722 635 050 700 000 800 000
Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl 215 765 265 813 275 000 290 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 681 209 710 896 685 000 690 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,04 2,19 2,12 2,12
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 3,48 4,36 3,86 3,86
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,69 3,77 3,6 3,7
Henkilötyövuodet 242 267 250 260

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 26 760 23 299 24 375
Bruttotulot 5 931 3 300 3 500
Nettomenot 20 829 19 999 20 875
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 807    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 930    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vantaan kokoelma- ja konservointikeskuksen vuokra (II LTA 2018) 560
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -23
JTS-miljardin tuottavuussäästö -42
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 181
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -978
Palkkausten tarkistukset -28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 44
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -38
Tasomuutos 1 200
Yhteensä 876

2020 talousarvio 20 875 000
2019 I lisätalousarvio 1 000 000
2019 talousarvio 19 999 000
2018 tilinpäätös 19 952 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 211 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa.

Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 300. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja tuotantopolitiikan mukaisesti.

Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Verkkolainauksen osuus kaikista lainoista kasvaa. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Asiantuntijatoiminnan painopisteenä on saavutettavan julkaisemisen edistäminen.

Näkövammaisten kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Ehkäistä eriarvoistumista ja tukea yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen ja oppimiseen.
  • — Lisätä uusien asiakkaiden pääsyä Celian palveluiden piiriin Celian ja yleisten kirjastojen ja oppilaitosten yhteistyömallin mukaisesti.
  • — Vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen aineistojen kysyntään ja käyttöön laatimalla lasten ja nuorten palvelustrategia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Näkövammaisten kirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:

  • — Kirjallisten sisältöjen saavutettavuutta lukemisesteisille henkilöille parannetaan tuottamalla monipuolisia neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistamalla yhteistyötä kustantajien, sisällöntuottajien, oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa.
  • — Celian verkkopalveluiden ja cd-lainauksen käyttöön ohjaamisessa vahvistetaan kumppanuuksia yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen ja järjestöjen kanssa.
  • — Kokoelmapolitiikan uudistamisessa yhdistetään kauno-, tieto- ja oppikirjojen tuotantopolitiikat ottaen huomioon muiden toimijoiden tuottamat saavutettavat julkaisut ja niiden saatavuus.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite/arvio
2020
tavoite/arvio
         
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto        
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä 1 390 1 434 1 300 1300
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm 34 28 30 40
Kirjastopalvelujen saatavuus lukemisesteisille henkilöille        
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret 1 747 8 927 10 000 11 000
Toiminnallinen tehokkuus        
— Asiakkaita palveluiden piirissä 39 000 45 567 52 000 55 000
— Oppikirjatoimitusten määrä 13 885 45 938 52 000 57 000
Sähköisten palveluiden käyttö        
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä 13 895 31 340 36 000 42 000
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % 48 60 68 73
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 42,6 42 43 45
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,12 3,31 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 5 214 5 309 5 241
Bruttotulot 98 110 30
Nettomenot 5 116 5 199 5 211
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 094    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 867    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Cd-jakeluun tarvittavien polttorobottien hankinta -100
Näkövammaisten verkkojakelun uudistaminen 20
Saavutettavuuden edistäminen 75
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
JTS-miljardin tuottavuussäästö -12
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 37
Palkkausten tarkistukset -5
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 9
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -8
Yhteensä 12

2020 talousarvio 5 211 000
2019 talousarvio 5 199 000
2018 tilinpäätös 4 889 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 240 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
  • — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen yleisöpohjaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
  • — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite/arvio
2020
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 136 183 137 386 142 500 143 700
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 53 674 50 330 53 000 53 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) 501 548 601 651
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat 10 7 10 10
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä 42 33 40 30
         
Toiminnallinen tehokkuus        
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 24,4 24,5 23,6 24,16
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 2 937 2 422 2 450 2 127
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) 105 145 108 126
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) 245 272 200 230
         
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 84 79 78 76
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,28 3,34 3,5 3,5

1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

2) Tilauksesta luokitellut

3) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 7 247 7 550 7 487
Bruttotulot 836 800 740
Nettomenot 6 411 6 750 6 747
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 841    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 441    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisten asiakaspalveluiden kehittäminen ja viraston toimintaedellytysten turvaaminen -130
Kertamenon poistuminen -80
MTV:n analogisten videoaineistojen digitointi 50
Museoesineiden ja oheisaineistojen siirto 100
Televisiolähetysten kaappauspalvelun uudistaminen 60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -5
JTS-miljardin tuottavuussäästö -14
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 56
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -32
Palkkausten tarkistukset -10
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 15
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -13
Yhteensä -3

2020 talousarvio 6 747 000
2019 talousarvio 6 750 000
2018 tilinpäätös 6 011 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 508 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2019 on 1 363,50 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2020 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2622).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden indeksitarkistus 283
Yhteensä 283

2020 talousarvio 19 508 000
2019 talousarvio 19 225 000
2018 tilinpäätös 17 959 257

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuokramenojen indeksitarkistus (JTS 2020-2023) 118
Yhteensä 118

2020 talousarvio 15 922 000
2019 talousarvio 15 804 000
2018 tilinpäätös 15 686 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 2 650 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen 900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 3 770 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
         
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 288 305 310 315
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 43 43 43 43
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,7 0,7 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 647 1 797 1 800 1 850
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 9,1 9,1 9,2 9,3
Verkkokäynnit, kpl/asukas 6,7 6,9 7,1 7,3
Lainaukset, kpl/asukas 15,6 15,4 15,6 15,8
Toimintakustannukset, euroa/asukas 57 58 58 58

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poisto -860
Kustannustason arvioitu muutos (2,7 %) 70
Yhteensä -790

2020 talousarvio 3 770 000
2019 talousarvio 4 560 000
2018 tilinpäätös 3 700 000

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 63 321 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 250.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 58 452 euroa, orkestereilla 52 036 euroa ja museoilla 72 023 euroa henkilötyövuotta kohden.

Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 170 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 800 000 euroa.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon liittyvään vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 3  000 000 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 57 971 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Valtionosuudet
budjettivaroista
(mom. 29.80.31)
Valtionosuudet
rahapelitoiminnan voittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
       
Teattereiden valtionosuus 31 669 000 26 069 000 57 738 000
Orkestereiden valtionosuus 9 826 000 10 137 000 19 963 000
Museoiden valtionosuus 19 826 000 26 385 000 46 211 000
Esittävän taiteen vos-uudistus 2 000 000 - 2 000 000
Yhteensä 63 321 000 62 591 000 125 912 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40) 250
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen (HO 2019) 1 000
Kertamenon poistuminen -595
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; teatterit, orkesterit, museot 983
Kustannustason arvioitu muutos (2,7 %) 3 716
Kustannustason tarkistus, museot 1 034
Kustannustason tarkistus, orkesterit 309
Kustannustason tarkistus, teatterit 4 221
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, museot 96
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, orkesterit 140
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, teatterit 90
Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen valtionavustus 5 000
Yhteensä 16 244

2020 talousarvio 63 321 000
2019 talousarvio 47 077 000
2018 tilinpäätös 48 815 161

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2020 talousarvio 252 000
2019 talousarvio 252 000
2018 tilinpäätös 239 616

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 7 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistaminen -2 000
Yksityisen kopioinnin kokonaismäärän muutos -2 000
Yhteensä -4 000

2020 talousarvio 22 648 000
2019 talousarvio 26 648 000
2018 tilinpäätös 26 648 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 690 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen

4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen

5) lastenkulttuurin avustamiseen

6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan 290 000
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen 500 000
Kulttuurimatkailun vahvistaminen 2 000 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen 600 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset 2 000 000
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen 300 000
Yhteensä 5 690 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen kompensaatio 300
Kertamenon poisto -530
Kulttuurimatkailun vahvistaminen (HO 2019) 2 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset (HO 2019) 2 000
Lukeva-liike: Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen (HO 2019) 600
Matkailu 4.0 -150
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen (HO 2019) 500
Rauhanjärjestöjen ja Ihmisoikeusliitto ry:n avustukset (siirto momentille 25.01.50) -400
Yhteensä 4 320

2020 talousarvio 5 690 000
2019 II lisätalousarvio 3 000 000
2019 talousarvio 1 370 000
2018 tilinpäätös 9 380 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 294 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 12 666 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 528 000
Yhteensä 16 294 000

Taiteilija-apurahan suuruus vuonna 2020 on 2 000,00 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Taiteilija-apurahojen tason korotus (HO 2019) 1 400
Palkkausten tarkistukset 41
Yhteensä 1 441

2020 talousarvio 16 294 000
2019 talousarvio 14 853 000
2018 tilinpäätös 14 333 188

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 237 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 745 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Luova työ ja tuotanto  
Elokuva  
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus)  
Kirjallisuus  
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu  
Kulttuurin tuotanto ja levitys  
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin  
Kirjastot ja tiedon saatavuus  
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta  
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus  
Museot ja kulttuuriperintö  
Kulttuuritilat  
Kansalliset kulttuurilaitokset  
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen  
Yhteensä 237 570 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista -250
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista 2 000
Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjauksen suunnittelu rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista -1 000
Kertamenon poisto -4 364
Musiikkitalon urkuhankinta rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista -500
Tasomuutos -4 576
Yhteensä -8 690

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 237 570 000
2019 talousarvio 246 260 000
2018 tilinpäätös 238 839 355

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 25 442 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisoopperan ja -baletin tilahankkeet 110
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 535
Yhteensä -1 425

2020 talousarvio 25 442 000
2019 talousarvio 26 867 000
2018 tilinpäätös 26 159 810

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2020 talousarvio 1 950 000
2019 talousarvio 1 950 000
2018 tilinpäätös 1 950 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2020 talousarvio 739 000
2019 talousarvio 739 000
2018 tilinpäätös 739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 3 100 000
Yhteensä 3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2020 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.


2020 talousarvio 3 899 000
2019 I lisätalousarvio 790 000
2019 talousarvio 3 899 000
2018 tilinpäätös 3 688 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2020 talousarvio 50 000
2019 talousarvio 50 000
2018 tilinpäätös