Talousarvioesitys 2020
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 337 076 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen hyödynnettävyyttä ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
- — Tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia, vetovoimaisia ja hyvin johdettuja työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja, avoimia oppimisympäristöjä ja eri statustuksella toimivien oppijoiden joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
- — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä
2016 | 2017 | 2018 | 2019 arvio |
2020 arvio |
|
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
---|---|---|---|---|---|
— aloittaneet | 33 915 | 32 611 | 30 826 | 32 000 | 32 000 |
— tutkinnot | 23 044 | 23 167 | 24 506 | 23 700 | 23 700 |
— opiskelijamäärä | 128 663 | 127 792 | 127 033 | 127 100 | 127 100 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
— aloittaneet | 4 279 | 4 962 | 4 827 | 4 900 | 5 000 |
— tutkinnot | 2 518 | 2 753 | 3 116 | 3 200 | 3 300 |
— opiskelijamäärä | 11 001 | 12 198 | 13 404 | 13 400 | 13 400 |
Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
— uudet opiskelijat | 20 943 | 20 266 | 21 682 | 21 300 | 21 300 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 14 289 | 13 893 | 13 462 | 13 600 | 13 900 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 321 | 14 911 | 15 162 | 15 200 | 15 300 |
— opiskelijamäärä | 134 887 | 133 609 | 133 948 | 134 000 | 134 000 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 888 | 1 750 | 1 783 | 1 770 | 1 750 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 arvio |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,17 | 2,90 | 2,74 | 2,76 | 2,70 | 2,72 | 2,72 |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
Myöntämisvaltuus | |||||||||
Vuosi | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
2009 | 258,5 | 0,7 | |||||||
2010 | 369,1 | 1,5 | |||||||
2011 | 316,1 | 1,4 | |||||||
2012 | 282,4 | 1,4 | |||||||
2013 | 302,6 | 2,2 | 0,1 | ||||||
2014 | 280,0 | 9,5 | 2,4 | 0,2 | |||||
2015 | 318,8 | 51,1 | 17,2 | 3,0 | 0,1 | ||||
2016 | 338,4 | 82,9 | 48,4 | 15,6 | 2,2 | 0,1 | |||
2017 | 348,3 | 91,2 | 88,2 | 56,4 | 20,4 | 2,0 | |||
2018 | 343,3 | 75,1 | 87,9 | 88,2 | 55,2 | 15,2 | |||
2019 | 368,4 | 31,3 | 79,9 | 89,9 | 92,9 | 65,2 | 9,1 | ||
2020 | 337,1 | 6,6 | 78,7 | 83,7 | 82,3 | 61,1 | 19,7 | 5,0 | |
Yhteensä | 348,3 | 330,7 | 332,0 | 254,5 | 164,8 | 70,2 | 19,7 | 5,0 |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 500 000 euroa tutkimusinfrastruktuureihin siirtona momentilta 29.40.22, 5 207 000 euroa momentin 29.40.53 määrärahojen muuttamiseksi valtuuspäätösten piiriin osana teknistä budjetointimuutosta ja 1 000 euroa eläkemaksurakenteen muutoksesta ja vähennyksenä 25 000 000 euroa lippulaivahankkeiden vuosien 2018 ja 2019 rahoituksen päättymisestä ja kertaluonteinen 20 000 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi.
Momentilta 29.40.22 tehty 8 500 000 euron tekninen siirto nostaa valtuudesta aiheutuvia menoja momentilla 29.40.51 v. 2020 2 500 000 euroa, v. 2021 5 000 000 euroa, v. 2022 7 500 000 euroa ja v. 2023 8 500 000 euroa. Momentin 29.40.53 määrärahojen muuttaminen valtuuspäätösten piiriin ei lisää valtion menoja.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 502 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
- — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
- — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
- — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
- — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja | 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | - | 3,01 | 3,10 | - |
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein) | aloitettu | valmistunut | valmistunut | aloitettu |
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%) | >50 | 56,8 | <25 | >50 |
Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) | 4 490 | 4 113 | 4 100 | 4 300 |
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%) | 45 | 46,1 | 50 | 80 |
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 2,3 | 2,3 | <3,5 | <3,5 |
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 500 | 1 420 | 1 500 | 1 400 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,63 | 3,54 | 3,65 | 3,65 |
Henkilötyövuodet | 136,2 | 132,5 | 139 | 137 |
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 12 174 | 11 892 | 11 902 |
Bruttotulot | 559 | 350 | 400 |
Nettomenot | 11 615 | 11 542 | 11 502 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 645 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 719 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muu muutos | 4 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -48 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -57 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 139 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -59 |
Palkkausten tarkistukset | -23 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 32 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -28 |
Yhteensä | -40 |
2020 talousarvio | 11 502 000 |
2019 talousarvio | 11 542 000 |
2018 tilinpäätös | 11 689 000 |
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 566 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.
- — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
- — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.
Tunnuslukuja | 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä) | 218 516 | 221 795 | 219 000 | 226 000 |
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. kuvausyksikköä) | 60 | 74 | 80 | 85 |
Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
Tutkijasalikäynnit | 28 925 | 26 920 | 25 000 | 23 000 |
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl) | 33 792 | 28 806 | 27 000 | 27 000 |
Verkkokäyttö (käyntikerrat) | 1 453 923 | 1 626 634 | 1 800 000 | 1 900 000 |
Viranomaisarkistot (hm/vuosi) | 887 | 2 279 | 15 100 | 5 000 |
Digitoidut aineistot (hm/vuosi) | 663 | 1 000 | 250 | 550 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,4 | 3,3 | 3,7 | 3,7 |
Henkilötyövuodet | 224,1 | 203 | 200 | 200 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 20 374 | 20 057 | 20 236 |
Bruttotulot | 1 844 | 600 | 670 |
Nettomenot | 18 531 | 19 457 | 19 566 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 622 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 915 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Massadigitoinnin pilotti vuonna 2019 | -2 500 |
Paperiarkistojen massadigitointi | 1 500 |
Toimintamenojen tasomuutos | 1 500 |
Uuden keskusarkiston väliaikaisen lisäyksen poistaminen | -50 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -11 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 178 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -431 |
Palkkausten tarkistukset | -28 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 41 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -35 |
Yhteensä | 109 |
2020 talousarvio | 19 566 000 |
2019 talousarvio | 19 457 000 |
2018 tilinpäätös | 17 823 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 082 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa sekä tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali -sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.
Tunnuslukuja | 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
---|---|---|---|---|
Julkaisujen määrä (sivua) | 3 939 | 4 019 | 3 500 | 3 500 |
Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 6 540 | 7 060 | 6 000 | 6 000 |
Sähköiset aineistot1) | 185 088 | 190 713 | 190 000 | 200 000 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,53 | 3,6 | 3,4 | 3,4 |
Henkilötyövuodet | 77,1 | 78 | 77 | 77 |
1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 1 835 | 1 558 | 1 532 |
Bruttotulot | 455 | 450 | 450 |
Nettomenot | 1 380 | 1 108 | 1 082 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 856 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 594 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -7 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 7 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -25 |
Palkkausten tarkistukset | -1 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 2 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Yhteensä | -26 |
2020 talousarvio | 1 082 000 |
2019 talousarvio | 1 108 000 |
2018 tilinpäätös | 1 118 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 629 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
Tunnuslukuja | 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
---|---|---|---|---|
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v | 3 121 | 3 007 | 4 000 | 4 000 |
Tilausten määrä (kpl)/v | 107 989 | 97 386 | 115 000 | 115 000 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,84 | 3,9 | 4 | 4 |
Henkilötyövuodet | 17,9 | 17,4 | 18 | 18 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 1 623 | 1 668 | 1 629 |
Bruttotulot | 3 | 3 | 3 |
Nettomenot | 1 620 | 1 665 | 1 626 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 60 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 96 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 14 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -38 |
Palkkausten tarkistukset | -2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 3 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
Yhteensä | -36 |
2020 talousarvio | 1 629 000 |
2019 talousarvio | 1 665 000 |
2018 tilinpäätös | 1 656 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 769 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 9 000 | 3 000 | 12 000 |
Menot yhteensä | 9 000 | 3 000 | 12 000 |
---|
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 2 369 000 |
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 28 000 000 |
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) | 400 000 |
Yhteensä | 30 769 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen | -2 000 |
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) | -200 |
Team Finland Knowledge -verkosto, palautus (siirto momentilta 24.01.01) | 446 |
Yhteensä | -1 754 |
2020 talousarvio | 30 769 000 |
2019 talousarvio | 32 523 000 |
2018 tilinpäätös | 169 375 000 |
(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Vuodesta 2020 alkaen uusia tutkimusinfrastruktuurihankepäätöksiä tehdään vain valtuudesta ja valtuuden maksatukseen tarvittavat määrärahat on siirretty momentille 29.40.51. Määrärahalisäys on v. 2020 2,5 milj. euroa, v. 2021 5,0 milj. euroa, 2022 7,5 milj. euroa ja 2023 8,5 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tutkimusinfrastruktuurit, siirto Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja v. 2020 määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa | -8 500 |
Yhteensä | -8 500 |
2019 talousarvio | 8 500 000 |
2018 tilinpäätös | 8 500 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 847 414 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 653 353 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 178 461 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 15 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
2014 toteutuma |
2016 toteutuma |
20181) toteutuma |
20202) tavoite |
|
Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 499 | 14 289 | 13 462 | 14 670 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 859 | 15 321 | 15 162 | 15 395 |
Tohtorin tutkinnot | 1 865 | 1 888 | 1 783 | 1 690 |
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,46 | 0,53 | 0,56 | 0,57 |
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 44,9 | 42,7 | 47,0 | 48,0 |
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) | 48,5 | 51,5 | 52,5 | 55,0 |
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 38,4 | 41,8 | 43,2 | 45,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 653 353 000 |
— Kansalliskirjasto | 17 908 000 |
— Harjoittelukoulut | 51 473 000 |
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 583 972 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 178 461 000 |
— Arvio vuoden 2020 ALV-kompensaatioksi | 165 705 000 |
— Vuoden 2018 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 12 756 000 |
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 15 600 000 |
Yhteensä | 1 847 414 000 |
---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 091 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ALV -kompensaation tarkentuminen | 27 008 |
Indeksikorotus (2,8 %) | 44 875 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan | 500 |
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen | -4 000 |
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019) | 10 000 |
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -674 |
Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa | -1 000 |
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen | 4 000 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -408 |
Yhteensä | 80 301 |
2020 talousarvio | 1 847 414 000 |
2019 talousarvio | 1 767 113 000 |
2018 tilinpäätös | 1 767 428 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 280 096 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lippulaivahankkeet, päätösten maksatus | 4 000 |
Tutkimusinfrastruktuurit (siirto momentilta 29.40.22 Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa) | 2 500 |
Valtuuspäätösten edellyttämät määrärahatarpeet, ajoituksen muutos | 2 448 |
Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen, valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos | -5 000 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 10 |
Palkkausten tarkistukset | -2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 2 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -2 |
Yhteensä | 3 956 |
2020 talousarvio | 280 096 000 |
2019 talousarvio | 276 140 000 |
2018 tilinpäätös | 245 175 193 |
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 105 486 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä pois lukien tutkimusinfrastruktuurihankkeet, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin
4) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
5) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
6) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
7) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
8) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
9) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
10) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 5 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 50 673 000 |
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin | 5 744 000 |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 3 627 000 |
Tiedekeskus Heurekan toimintaan ja tiedekasvatusta tukeviin hankkeisiin | 3 000 000 |
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä varten | 5 850 000 |
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien toimintaan | 2 340 00 |
Digitaalisten tietoaineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseen | 5 000 000 |
Valtiontalouden ulkopuolisten tutkimuslaitosten sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 5 822 000 |
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 600 000 |
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 22 080 000 |
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle | 750 000 |
Yhteensä | 105 486 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -2 081 |
Yhteensä | -2 081 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 105 486 000 |
2019 talousarvio | 107 567 000 |
2018 tilinpäätös | 106 188 438 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 631 000 euroa.
Vuonna 2020 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
Vuosi | Valtuus | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
2015 | 55 631 | 10 752 | 22 259 | 22 370 | -608 | 858 | ||||
2016 | 55 631 | 11 710 | 22 536 | 16 878 | 4 507 | |||||
2017 | 55 631 | 1 098 | 16 914 | 18 222 | 15 000 | 4 398 | ||||
2018 | 55 631 | 9 618 | 17 000 | 17 000 | 10 000 | 2 013 | ||||
2019 | 55 631 | 6 331 | 17 400 | 17 200 | 14 700 | |||||
2020 | 55 631 | 5 231 | 20 200 | 19 100 | 11 100 | |||||
Yhteensä | 10 752 | 33 969 | 46 004 | 42 802 | 46 918 | 54 631 | 51 798 | 35 813 | 11 100 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos | -1 000 |
Yhteensä | -1 000 |
2020 talousarvio | 54 631 000 |
2019 talousarvio | 55 631 000 |
2018 tilinpäätös | 42 801 479 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 867 989 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 801 749 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena
2) 57 214 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 8 720 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella.
Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 4 opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee kolmen ammattikorkeakoulun (Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Novia yrkeshögskolan) kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat ammattikorkeakoulujen sijaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakouluille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
2014 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 toteutuma |
20201) tavoite |
|
Ammattikorkeakoulututkinnot | 22 778 | 23 044 | 24 506 | 22 269 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 2 115 | 2 518 | 3 116 | 2 950 |
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 849 | 1 798 | 1 461 | 1 600 |
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö | 1,11 | 1,28 | 1,30 | 1,35 |
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 55,7 | 57,3 | 58,0 | 60,0 |
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista | 61,7 | 62,2 | 63,0 | 64,0 |
1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 801 749 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 57 214 000 |
Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 8 720 000 |
Laskennallisin perustein määräytyvä kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti | 306 000 |
Yhteensä | 867 989 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ALV -kompensaation tarkentuminen | 5 603 |
Indeksikorotus (2,8 %) | 21 934 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan | 300 |
Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus | 240 |
Opetusmetsäkompensaatio | 306 |
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019) | 5 000 |
Team Finland knowledge (siirto momentille 24.01.01) | -338 |
Yhteensä | 33 045 |
2020 talousarvio | 867 989 000 |
2019 talousarvio | 834 944 000 |
2018 tilinpäätös | 826 250 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos | 107 |
Yhteensä | 107 |
2020 talousarvio | 20 079 000 |
2019 talousarvio | 19 972 000 |
2018 tilinpäätös | 18 105 780 |