Talousarvioesitys 2013
Selvitysosa:Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan.
Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut
Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä1) | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011—2013 arvio |
Harvaan asuttu maaseutu | 9,6 | 9,4 | 9,2 | 9,1 | 9,0 | -0,2 |
Ydinmaaseutu | 13,2 | 13,1 | 13,0 | 13,0 | 12,9 | -0,1 |
Kaupunkien läheinen maaseutu | 13,3 | 13,4 | 13,4 | 13,5 | 13,5 | +0,2 |
Maaseutu yhteensä | 36,1 | 35,9 | 35,6 | 35,6 | 35,4 | -0,1 |
1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu.
Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.
Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2013 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet:
- — ohjelmakaudella 2007—2013 luodaan vähintään 4 000 uutta yritystä, vähintään 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007—2013 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin.
Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta.
4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja, omatoimisuutta, työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä muun muassa kurssien, harjoittelun ja työllistämisen avulla. Järjestö työllistää lisäksi itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria ja toiminta nuorten työllistymisen suhteen on varsin vaikuttavaa. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta.
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uutta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen johtamisesta ja riskienhallinnasta.
Lisäksi maaseudun peruselinkeinojen säilymistä ja niiden monipuolistamista vahvistetaan lisäämällä innovaatioihin ja yhteistyöverkostoihin liittyvää neuvontaa.
Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä).
Valtionavun käytön alustavat tavoitteet biotalouden edistämiseksi:
1. Tuotannon määrä, kannattavuus ja kilpailukyky
- — Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kiinnittämällä huomiota yrityksen johtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit) sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Neuvonnan erityisenä painopisteenä on parantaa kannattavan maatalouden edellytyksiä lisäämällä maatilayritysten markkina- ja liiketoimintaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa markkinaehtoisesti.
2. Ympäristö
- — Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
- — Energiatehokkuuden (sisältäen sekä energiansäästön että -tuotannon) lisääminen.
3. Ruokapolitiikka
- — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen.
- — Vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisääminen elintarvikeketjussa.
- — Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen.
Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteinen poisto (EK) | -500 |
Yhteensä | -500 |
2013 talousarvio | 7 168 000 |
2012 talousarvio | 7 668 000 |
2011 tilinpäätös | 10 668 000 |
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 952 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti
2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 1 120 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Vähennys 1 480 000 euroa johtuu siitä, että valtion osuutta totopelien tuotosta vähennetään. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 952 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.
2013 talousarvio | 952 000 |
2012 talousarvio | 2 432 000 |
2011 tilinpäätös | 8 582 000 |
55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 320 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat.
4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista.
4H-yhdistykset toimivat työantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, käden taidot sekä kansainvälisyys. Jäseniä yhdistyksissä on n. 70 000.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2013 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteinen poisto (EK) | -200 |
Yhteensä | -200 |
2013 talousarvio | 4 320 000 |
2012 talousarvio | 4 520 000 |
2011 tilinpäätös | 5 020 000 |
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 80 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen
2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta
3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 44 320 000 eurolla.
Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013.
Selvitysosa:Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007—2013 mukaisesti. Strategiassa on määritelty maaseudun kehittämiselle seuraavat kolme painopistealuetta:
1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa.
2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi.
Painopistealueita edistetään tämän momentin varoin yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja myös Leader-toimintaryhmien välisinä kansainvälisinä hankkeina.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 76,000 | 72,500 | 44,180 | 192,680 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 4,500 | 17,500 | 22,320 | 44,320 |
Menot yhteensä | 80,500 | 90,000 | 66,500 | 237,000 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)
Ohjelma | Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta ohjelmakautena |
Myöntämisvaltuus v. 2013 |
Käytetty määrärahaa v. 2007—2011 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2012 |
Määräraha v. 2013 |
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) | 438,020 | 401,004 | 44,320 | 124,174 | 77,000 | 80,500 |
— josta laajakaistahankkeet | 24,570 | 19,500 | 5,070 | 0,321 | 6,000 | 10,000 |
— josta Kainuu | 10,287 | 9,394 | - | 3,256 | 2,300 | - |
— josta tekninen apu | 22,455 | 17,876 | 4,608 | 8,264 | 3,780 | 3,600 |
Kaikki yhteensä | 438,020 | 401,004 | 44,320 | 124,174 | 77,000 | 80,500 |
1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.
Kainuun hallintokokeilusta annettu laki (343/2003) ei ole voimassa enää vuonna 2013. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella Kainuun maakuntaan kohdistuneesta myöntämisvaltuudesta aiheutuva maaseuturahaston rahoitusosuus maksetaan tästä määrärahasta. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksamiseen.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.10.62.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 3 500 |
Yhteensä | 3 500 |
2013 talousarvio | 80 500 000 |
2012 II lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 77 000 000 |
2011 tilinpäätös | 51 123 282 |
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 78 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) yhdessä momentilla 30.10.61 olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 40 274 000 eurolla.
Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013.
Selvitysosa:Momentin määrärahan käytön tavoitteet on esitetty momentin 30.10.61 selvitysosassa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 74,100 | 73,100 | 45,526 | 192,726 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 4,100 | 15,900 | 20,274 | 40,274 |
Menot yhteensä | 78,200 | 89,000 | 65,800 | 233,000 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)
Ohjelma | Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta ohjelmakautena |
Myöntämisvaltuus v. 2013 |
Käytetty määrärahaa v. 2007—2011 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2012 |
Määräraha v. 2013 |
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) | 433,472 | 400,783 | 40,274 | 127,871 | 72,900 | 78,100 |
— josta Kainuu | 11,875 | 10,848 | - | 3,681 | 2,600 | - |
— josta tekninen apu | 27,445 | 21,850 | 5,632 | 10,101 | 4,620 | 4,400 |
Ohjelmien korjaukset | - | - | - | 1,263 | 0,100 | 0,100 |
Kaikki yhteensä | 433,472 | 400,783 | 40,274 | 129,134 | 73,000 | 78,200 |
1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.
Kainuun hallintokokeilusta annettu laki (343/2003) ei ole voimassa enää vuonna 2013. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella Kainuun maakuntaan kohdistuneesta myöntämisvaltuudesta aiheutuva valtion rahoitusosuus maksetaan tästä määrärahasta. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 5 200 |
Yhteensä | 5 200 |
2013 talousarvio | 78 200 000 |
2012 II lisätalousarvio | — |
2012 talousarvio | 73 000 000 |
2011 tilinpäätös | 52 554 334 |