Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         90. Raha-automaattiavustukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden toimeenpanosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Strategian mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat:

  • — hyvinvoinnille vahva perusta
  • — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom. 33.03.50).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 90 596 86 412 82 228
Bruttotulot 26 017 26 000 26 000
Nettomenot 64 579 60 412 56 228
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 546    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 070    

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot,      
— suoritteiden myyntituotot 6 399 6 300 6 300
Tuotot yhteensä 6 399 6 300 6 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 23 150 150
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 600 4 350 4 350
— osuus yhteiskustannuksista 1 771 1 800 1 800
Kustannukset yhteensä 6 371 6 150 6 150
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 28 150 150
Kustannusvastaavuus, % 100 102 102

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 25 467 25 000 25 000
— EU:lta saatava rahoitus 2 991 2 800 2 800
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 819 700 700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 4 452 4 000 4 000
Tuotot yhteensä 33 729 32 500 32 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 39 355 38 200 38 200
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -5 626 -5 700 -5 700
Omarahoitusosuus, % 14 15 15

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain1)

  2015
arvio
htv 2016
tavoite
htv
         
Hyvinvointi 12 522 152 11 490 132
Terveys 16 521 200 15 096 176
Infektiotaudit 8 152 100 7 450 93
Terveydensuojelu 9 729 113 8 891 105
Järjestelmät 9 608 125 8 781 106
Valtionpalvelut 5 863 69 8 570 92
Tietopalvelut 24 017 156 21 950 145
Yhteensä 86 412 915 82 228 849

1) Organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alusta. Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsingin yliopiston erillisyksikön, entisen Hjelt-säätiön osuuden siirtäminen THL:n hoidettavaksi (siirto momentilta 33.02.20) 3 736
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutehtävät (siirto momentilta 28.40.01) (2 htv) 170
Sektoritutkimussäästö -2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -90
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 044
Palkkaliukumasäästö -358
Palkkausten tarkistukset 397
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -3 290
Toimintamenojen tuottavuussäästö -272
Toimintamenosäästö (HO 2015) -450
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -582
Vuokramenojen indeksikorotus 52
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -53
Yhteensä -4 184

2016 talousarvio 56 228 000
2015 talousarvio 60 412 000
2014 tilinpäätös 68 103 000

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä

2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin

3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi

4) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla

6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen

7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus- , kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle ja yleishyödyllisille yhteisöille

8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 23,5 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2016. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin.

Kärkihankkeiden tavoitteet ovat seuraavat:
  • — Palvelut asiakaslähtöisiksi: asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva
  • — Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
  • — Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut
  • — Osatyökykyisille väyliä työhön: lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Palvelut asiakaslähtöisiksi 3 500
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 500
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 7 000
Kehitetään ikäihmisten hoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa 9 500
Osatyökykyisille väyliä työhön 2 000
Yhteensä 23 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hyvinvointi ja terveys: Ikäihmisten hoito ja kaiken ikäisten omaishoito 9 500
Hyvinvointi ja terveys: Lapsi- ja perhepalvelut 7 000
Hyvinvointi ja terveys: Osatyökykyisille väyliä työhön 2 000
Hyvinvointi ja terveys: Palvelut asiakaslähtöisiksi 3 500
Hyvinvointi ja terveys: Terveys, hyvinvointi, eriarvoisuus 1 500
Yhteensä 23 500

2016 talousarvio 23 500 000

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 25 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 15 700 000 euroa ja muihin menoihin 9 230 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
  • — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
  • — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
  • — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
  • — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
  • — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
  • — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
  • — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
  • — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
  • — ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä
  • — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Tieteelliset julkaisut 408 400 300
Yleistajuiset julkaisut 366 450 300
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk 141 000 140 000 150 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät 48 200 56 000 49 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit 67 000 56 000 49 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset 1 681 1 800 1 600
Koulutettavapäivät 22 089 24 000 21 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 54 910 000 euroa, myönnetään valtionapua 25 280 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2016 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2014—2016 (1 000 euroa)

  Menot Oma rahoitus Valtionapu
Osaamiskeskus 2014 tot. 2015
arvio
2016
arvio
2014
tot.
2015
arvio
2016
arvio
2014 tot. 2015
arvio
2016
arvio
                   
Tiedolla vaikuttaminen 8 631 8 739 6 701 1 485 1 845 1 645 7 146 6 894 5 056
Ratkaisujen kehittäminen 21 422 20 469 17 354 9 108 8 500 8 000 12 314 11 969 9 354
Asiakasratkaisut 20 369 20 687 18 625 18 451 18 500 18 625 1 918 2 187 -
Osaamiskeskukset 15 845 13 269 12 230 1 049 1 032 1 360 14 796 12 237 10 870
Yhteensä 66 267 63 164 54 910 30 093 29 877 29 630 36 174 33 287 25 280
                   
Rahoitusosuus %       45 47 54 55 53 46

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sektoritutkimussäästö -1 000
Sopeutustoimi (HO 2015) -5 000
Palkkausten tarkistukset 150
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 825
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -332
Yhteensä -8 007

2016 talousarvio 25 280 000
2015 talousarvio 33 287 000
2014 tilinpäätös 36 543 000

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 762 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen -100
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto -1 950
Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuu 1 500
Osatyökykyisten toimenpideohjelma -200
Sektoritutkimuksen säästöjen kohdentaminen -500
Työpankkikokeilun päättyminen -2 500
Tasomuutos -50
Yhteensä -3 800

2016 talousarvio 3 762 000
2015 talousarvio 7 562 000
2014 tilinpäätös 10 130 000