Talousarvioesitys 2005
8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot, liikelaitokset ja valtion omistajapolitiikka
Valtion talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja liikelaitokset sekä valtion yhtiöomistus muodostavat muun kansallis- ja käyttöomaisuuden ohella keskeisen osan valtion omaisuudesta. Valtion omaisuuden hallintaa ohjataan lainsäädännöllä sekä osaksi talousarviopäätöksillä ja muilla eduskunnan tekemillä valtiontaloudellisilla päätöksillä. Talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen yhteenlaskettu tase oli 19,5 mrd. euroa vuoden 2003 lopussa, missä on 4 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion liikelaitosten yhteenlaskettu tase oli saman vuoden lopussa 8,4 mrd. euroa. Liikelaitosten omavaraisuusaste vaihteli 37 prosentin ja 98 prosentin välillä. Lisäksi valtiolla on omistuksia kaikkiaan kymmenessä pörssiyhtiössä ja yli 50:ssä muussa yhtiössä. Vuoden 2003 lopussa valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä oli 13,1 mrd. euroa eli 21 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion yhtiöomistuksesta arvioidaan kertyvän osinkotuloa 560 milj. euroa momentille 13.03.01 vuonna 2005.
8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot
Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlasketut tulot ovat vuonna 2005 noin 4,6 mrd. euroa ja menot 4,2 mrd. euroa, joten nettojäämäisesti niihin kertyy ylijäämää noin 0,4 mrd. euroa. Rahastoista tuloutetaan valtion talousarvioon yhteensä 1,3 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi noin 8 milj. euroa vuonna 2005. Oheisessa taulukossa on yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2003—2005.
Valtion asuntorahasto
Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan asuntorahaston varoista. Samoin rahasto vastaa velkojensa menoista.
Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Velkaa rahastolle on otettu sekä osana valtion lainanottoa että rahaston lainasaatavia arvopaperistamalla. Talousarviovuoden alussa on aravalainojen arvopaperistettu määrä yhteensä 1,6 mrd. euroa ja muu rahastovelka 2,0 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaamisten pääoman ennakoidaan olevan vuoden 2005 alussa 10,3 mrd. euroa, rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan 4,7 mrd. euroa ja rahastoa rasittavien takausvastuiden 2,7 mrd. euroa, josta 2,0 mrd. euroa koostuu omistusasuntolainojen osatakauksista. Suhteellisesti nopeimmin on eri tukimuodoista kasvanut takausten määrä.
Vuonna 2005 rahaston tuloiksi ennakoidaan noin 865 milj. euroa eli noin 9 % vähemmän kuin vuonna 2003 toteutui. Lisäksi ehdotetaan, että rahastolla saa olla lyhytaikaista lainaa kerrallaan enintään 500 milj. euroa kuten aiempinakin vuosina. Uusien arava- ja korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 700 milj. euroa eli hieman enemmän kuin vuonna 2003 toteutui, vuokra- ja asumisoikeusasuntojen valtiontakauslainojen valtuudeksi 30 milj. euroa sekä avustusten valtuudeksi 124 milj. euroa. Vuonna 2005 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi 130 milj. euroa talousarvioon.
Rahoitustukien painottaminen lainoista korkotukeen avaa edellytyksiä avustusten kehittämiselle, ja uusina sosiaalisina tukimuotoina otetaan käyttöön avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen sekä talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Omistusasuntolainojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2005 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,3 mrd. euroa, mikä vastaa noin 11½ mrd. euron lainakantaa.
Valtion eläkerahasto
Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA-laitoksilta arviolta 1 137 milj. euroa vuonna 2005. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon noin 287 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 361 milj. euroa vuonna 2005. Lisäksi rahaston tuloja ovat TEL-laitosten suorittamat siirtymämaksut, joiden suuruudeksi arvioidaan noin 26 milj. euroa vuonna 2005. Nämä siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 lähtien yhtiöitettyjen ja TEL-järjestelmään siirtyneiden valtion laitosten TEL-tasausmaksun perusteella. Vuoden 2005 jälkeen siirtymämaksut loppuvat, jos vuoden 2005 aikana ei yhtiöitetä uusia valtion yksiköitä, joissa työskentelee yli 200 henkilöä.
Rahastolla on eläkerahastolaissa säädetty rahastointitavoite. Hallitus antaa tätä tavoitetta koskevan muutosehdotuksen, joka on tarkoitettu käsiteltäväksi talousarvioesityksen yhteydessä. Muutosehdotuksessa eläkerahastolaissa säädetyn rahastointitavoitteen kasvu- ja sijoitusjännettä muutettaisiin vuoden 2005 alusta lukien. Rahaston tuloista siirrettäisiin valtion talousarvioon vuosittain kiinteä 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta ja rahastoa kartutettaisiin, kunnes sen määrä vastaa 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Muutosehdotuksen mukainen siirto talousarvioon vuonna 2005 on 1 189 milj. euroa. Muutos mahdollistaisi rahaston karttumisen enimmäismääräänsä vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen alkavat suurimmat paineet tasata sekä eläke- että terveyden- ja vanhustenhuollosta aiheutuvia menoja. Lisäksi rahaston ohjausta ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa rahasto ei enää olisi Valtiokonttorin hoidossa vaan valtiovarainministeriön valvonnassa.
Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)
Vuonna 2005 Maatilatalouden kehittämisrahaston käytettävissä olevat varat, edelliseltä vuodelta siirtyvä erä mukaan lukien ovat noin 179 milj. euroa, joka on 79 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Talousarviossa ehdotetaan 5,6 milj. euron siirtoa rahastoon, ja EU:lta rahastoon tuloutuvaa rahoitusosuutta on arviolta 11,1 milj. euroa.
Rahaston menot ovat yhteensä noin 118 milj. euroa vuonna 2005. Menoja ovat mm. avustukset, hoitopalkkiot, velkajärjestely- ja vakuutustoiminnan menot, sijoitusmenot ja tutkimustoiminnan tukeminen. MAKERA:n varoista myönnetään uusia valtionlainoja vain eräisiin porotalouden, luontaiselinkeinojen ja kolttien investointeihin.
Valtion ydinjätehuoltorahasto
Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu vuoden 2004 alusta alkaen varautumis-, ydinturvallisuustutkimus- ja ydinjätetutkimusrahastoista. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä, eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1-tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on noin 1,3 mrd. euroa.
Laki ydinenergialain muuttamisesta (1131/2003) tuli voimaan 1.1.2004. Mainitulla lailla valtion ydinjätehuoltorahaston tehtäväksi lisättiin siinä laissa määriteltyjen veroluonteisten maksujen periminen ja näin kaikkien kerättyjen varojen jakaminen vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Vuonna 2004 ydinlaitosten haltijoilta kerättävät maksut ovat yhteensä 2,7 milj.euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut yhteensä 1,0 milj.euroa. Maksut pysyvät samalla tasolla vuonna 2005.
Huoltovarmuusrahasto
Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu, jonka tuotto on noin 50 milj. euroa vuodessa. Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet erilaisissa kriisitilanteissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Rahaston tase on noin 1 mrd. euroa.
Valtiontakuurahasto
Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuihin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista, Finnvera Oyj:n rahastoon siirtämistä varoista sekä valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta.
Rahastolla oli 31.12.2003 pääosin vientitakuulain (422/2001) mukaisista takuista syntyneitä vastuita yhteensä noin 3 mrd. euron edestä. Näistä takuista noin 2,6 mrd. euroa on myönnetty vuoden 1999 jälkeen, jolloin Finnvera Oyj aloitti toimintansa ja ne näkyvät sen tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Lisäksi ennen vuotta 1999 myönnetyistä takuista noin 400 milj. euroa on valtiontakuurahaston vastuulla.
Valtion vakuusrahasto
Viimeistellessään pankkitukijärjestelmän alasajoa valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2003 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 6,2 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Valtion omavelkaiset takausvastuut on poistettu tarpeettomina vuoden 2003 lopussa.
Valtion televisio- ja radiorahasto
Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii rahastolle maksettavat televisiomaksut ja televisiotoiminnan harjoittajien liikevaihtoon perustuvat toimilupamaksut. Valtioneuvosto on päättänyt vuotuisen 186,6 euron TV-maksun korottamisesta 1.1.2005 lukien 193,95 euroon. Kaikkien maksutulojen arvioidaan olevan noin 414 milj. euroa vuonna 2005. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahastoon kertyvien varojen jakamisesta Yleisradio Oy:lle, Viestintävirastolle lupamaksujen perintäkustannuksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Maatalouden interventiorahasto (MIRA)
Vuonna 1995 perustetun maatalouden interventiorahaston varoja käytetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen vientituen, interventiovarastoinnin ja muiden maataloustuotteiden markkinoiden tasapainottamiseen tähtäävien tukiohjelmien toimeenpanoon. Varsinaisesta interventiotoiminnasta aiheutuvat menot rahoitetaan EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista. Vuodesta 2004 alkaen myös kalatalouden interventiotoiminnan määrärahat on tuloutettu rahastoon. Vuonna 2005 interventiotoimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 115 milj. euroa. Suomen valtion vastattavaksi jäävien korko-, hallinto- ja eräiden ruoka-apuun liittyvien kulujen sekä menekinedistämismenojen kansallisen osuuden kattamiseksi vuoden 2005 talousarvioesityksessä on 1 milj. euron siirto interventiorahastoon. Osa kansallisista menoista katetaan interventiotoiminnasta ja vakuusperinnästä syntyvillä tuotoilla.
Palosuojelurahasto
Palosuojelurahastosta annetun lain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta suoritettava vuosittain palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun suorittaa vakuutuslaitos. Rahastosta voidaan myöntää yleis- ja erityisavustuksia kunnille, palontorjuntajärjestöille ja muille niitä vastaaville yhteisöille sekä apurahoja ja stipendejä. Rahaston tulot ja rahastosta maksettavat avustukset ovat vuodessa noin 6 milj. euroa.
Öljysuojarahasto
Öljysuojarahaston varoista korvataan öljynvahinkojen torjuntakustannuksia, torjuntavalmiuden edellyttämän kaluston hankintamenoja sekä öljyperäisten aineiden pilaamien maiden kunnostuskustannuksia. Vahinkotapauksissa ensisijaisessa vastuussa on vahingon aiheuttaja ja rahaston korvausvastuu on toissijainen. Korvaukset ovat painottuneet kuntien ja valtion ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden edellyttämän tarpeellisen torjuntakaluston ja -välineistön hankintojen rahoittamiseen. Rahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen on lisäksi siirretty valtion talousarviossa öljyjätemaksusta kertyneitä tuloja. Vuonna 2005 esitetään talousarviosta siirrettäväksi 1,7 milj. euroa rahastoon. Rahaston vuotuinen budjetti on noin 11 milj. euroa. Eduskunnalle on 11.6.2004 annettu hallituksen esitys laiksi öljysuojarahastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 119/2004), jolla on tarkoitus selkeyttää ja täydentää aiempaa vastaavaa lainsäädäntöä.
Taulukko 25. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa
2003 | 2004** | 2005** | |
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä | 66 | 67 | 67 |
Sekalaiset tulot | 751 | 744 | 689 |
Eläkemaksut | 1 412 | 1 442 | 1 450 |
Korkotulot ja voiton tuloutukset | 638 | 675 | 684 |
Siirrot talousarviosta | 3 | 17 | 8 |
Tulot pl. rahoitustaloustoimet | 2 869 | 2 946 | 2 899 |
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut | 1 623 | 1 376 | 1 700 |
Tulot yhteensä | 4 493 | 4 322 | 4 599 |
Kulutusmenot | 84 | 155 | 134 |
Siirtomenot | 682 | 825 | 778 |
Korkomenot | 66 | 51 | 67 |
Siirrot talousarvioon | 1 057 | 982 | 1 324 |
Muut menot | 32 | 1 | 2 |
Menot pl. rahoitustaloustoimet | 1 921 | 2 014 | 2 306 |
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset | 1 728 | 2 022 | 1 851 |
Menot yhteensä | 3 649 | 4 035 | 4 156 |
Nettorahoitusylijäämä | 843 | 287 | 443 |
8.2. Liikelaitokset
Valtiolla on kuusi liikelaitosta kolmella eri hallinnonalalla. Ne toimivat markkinoilla kilpailutilanteessa ja rahoittavat toimintansa liiketoimintansa tuloilla. Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Eduskunta hyväksyy talousarvion käsittelyn yhteydessä niiden palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet sekä tekee muut keskeiset ohjauspäätökset esim. tarvittaessa antaa suostumuksensa liikelaitoksen lainanottoon. Asianomainen ministeriö päättää liikelaitoksen tulostavoitteesta. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää valtiolle tuloutettavasta voiton tuloutuksesta.
Liikelaitosten toiminta perustuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin (1185/2002) sekä laitoskohtaisiin lakeihin. Laitoskohtaisia lakeja on uudistettu ja uudistetaan yleislain mukaisiksi. Talousarvion käsittelyn yhteydessä annetaan esitys Metsähallitusta koskevan lain uudistamisesta. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät eriytetään organisatorisesti liiketoiminnasta ja ristisubventio puretaan liiketoiminnasta 1.1.2005 alkaen.
Ilmailulaitoksella on liiketoiminnan ohella julkisia hallintotehtäviä, joiden siirtämistä erilliselle virastolle vuoden 2006 alusta lukien valmistellaan. Ilmailulaitos rahoittaa julkisten hallintotehtävien 9,1 milj. euron alijäämän tulorahoituksella ja saa 4 575 000 euron määrärahan valmiustehtävien hoitamiseen.
Oheisiin taulukoihin on koottu ennakkotiedot valtion liikelaitoksista. Niiden voiton tuloutuksia vuodelta 2004 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 13.05.01 noin 104 milj. euroa.
Taulukko 26. Valtion liikelaitostoiminta v. 2005
Liikelaitos (konserni) |
Liikevaihto | Tilikauden tulos liikevaihdosta |
Sijoitetun pääoman tuotto | Omavaraisuusaste | Investointimenot | Henkilöstö | ||
milj. € | muutos (%) | milj. € | (%) | (%) | (%) | milj. € | keskim. lkm | |
Senaatti-kiinteistöt | 564,0 | 5,1 | 122,3 | 21,7 | 4,2 | 59,2 | 340,0 | 240 |
(konserni) | 567,0 | 5,2 | 119,0 | 21,0 | 4,1 | 60,0 | 340,0 | 240 |
Metsähallitus1) | 235,3 | 1,2 | 71,3 | 30,0 | 6,5 | 98,0 | 23,0 | 1 395 |
(konserni) | 242,9 | -1,4 | 70,7 | 29,0 | 6,0 | 97,0 | 23,0 | 1 523 |
Tieliikelaitos | 470,0 | -6,0 | 12,0 | 2,6 | 9,1 | 46,0 | 30,0 | 3 000 |
Varustamoliikelaitos | 46,1 | -8,5 | 0,5 | 1,1 | 2,3 | 52,5 | 10,0 | 615 |
Luotsausliikelaitos | 35,2 | 2,2 | 2,2 | 6,1 | 12,1 | 60,5 | 2,0 | 390 |
Ilmailulaitos2) | 227,3 | 1,0 | 7,8 | 3,4 | 1,9 | 76,2 | 60,0 | 1 859 |
Yhteensä3) | 1 577,9 | 216,1 | 465,0 | 7 499 |
1) sekä liikelaitoksen että konsernin luvut ilman julkisia hallintotehtäviä
2) Ilmailulaitos ei noudata uutta liikelaitoslakia vielä vuonna 2005, minkä vuoksi taulukoissa ovat vain liikelaitostiedot ja voitontuloutusarvio.
3) laskettu liikelaitostiedoista
Taulukko 27. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2005 (milj. euroa)
Liikelaitos | Tuloutukset talousarvioon | Erityistehtävien määrärahat1) | |||||
Takaus- maksut |
Korot | Voiton tuloutukset |
Lainojen takaisinmaksut |
Yhteensä | |||
28.60 | Senaatti-kiinteistöt | 2,6 | 81,0 | 32,0 | 151,0 | 267,0 | 0,0 |
30.63 | Metsähallitus | 0,1 | 0,0 | 66,2 | 0,0 | 66,3 | 41,8 |
31.26 | Tieliikelaitos | 0,2 | 1,9 | 1,7 | 3,5 | 7,3 | 0,0 |
31.33 | Varustamoliikelaitos | 0,1 | 3,3 | 1,0 | 4,3 | 8,7 | 0,0 |
31.34 | Luotsausliikelaitos | 0,0 | 0,3 | 0,1 | 0,5 | 0,9 | 3,3 |
31.50 | Ilmailulaitos2) | .. | .. | 3,4 | .. | 3,4 | .. |
Yhteensä | 3,0 | 86,5 | 104,4 | 159,3 | 353,6 | 45,0 |
1) eritellään momenteittain ao. luvuissa
2) Ilmailulaitos ei noudata uutta liikelaitoslakia vielä vuonna 2005, minkä vuoksi taulukoissa ovat vain liikelaitostiedot ja voitontuloutusarvio.
8.3. Valtion omistajapolitiikka
Yhtiöomistuksen hallinnointi jakautuu yhdeksän ministeriön kesken. Vuonna 2004 selvitettiin, miten markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen mahdollinen keskittäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa ja samalla varmistaa se, että omistajaohjaus on avoimella ja luottamusta herättävällä tavalla erotettu sääntelytehtävistä ja että valtion omistajapoliittiseen osaamiseen luotetaan markkinoilla. Omistajaohjauksen fyysinen keskittäminen toteutetaan viimeistään vuoden 2007 alusta alkaen. Tavoitteena on turvata tarvittavien hallinnollisten ja henkilöstökysymysten riittävä ja huolellinen valmistelu sekä ministeriöissä meneillä olevien hankkeiden kitkaton läpivienti sekä arvioida mahdolliset vaikutukset ministeriöiden väliseen työnjakoon.
Kesäkuussa 2004 valtioneuvosto asetti siirtymäkauden ensimmäisen vaiheen eli toiminnallisen keskittämisen toteuttamiseksi markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen johtoryhmän, joka koostuu kolmen keskeisen ministeriön omistajaohjauksesta vastaavista johtavista virkamiehistä. Johtoryhmän tehtävänä on varmistaa, että omistajaohjaustoimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen ovat yhdenmukaisia koko valtionhallinnossa.
Valtio pyrkii hoitamaan koko yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvosto teki vuoden 2004 alussa omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen. Sen mukaan valtionyhtiöitä ja valtionosakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden tulee olla kannattavia ja kilpailukykyisiä. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Aktiivisen ja pragmaattisen omistajapolitiikkansa mukaisesti hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.