Talousarvioesitys 2005
6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
Pitkäjänteisen ja vakaan kuntapolitiikan tavoitteena on turvata kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kuntien rahoituspohja turvataan ja uusiin tehtäviin sekä entisten laajentamiseen osoitetaan riittävät voimavarat. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa parannetaan valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalvelubudjetilla ajoitetaan ja täsmennetään peruspalveluohjelman mukaisten toimenpiteiden vuosittainen toteutus, kustannusvaikutukset ja rahoitus. Kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek) on tuottanut pääosan peruspalvelubudjettitarkastelun edellyttämistä taloudellisista laskelmista.
Vuoden 2005 aikana on tarkoituksena saattaa loppuun kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden uudistuksen valmistelu siten, että muutokset voidaan toteuttaa vuoden 2006 alusta.
Hyvät kunnalliset peruspalvelut ovat Suomen vahvuus. Haasteita niiden järjestämiselle ovat nuorten ikäluokkien osuuden väheneminen ja ikääntyvien ikäluokkien kasvu sekä kilpailu osaavasta työvoimasta. Muuttoliike ja ulkomaalaisväestön kasvu keskittyy lähinnä kasvukeskuksiin. Muuttoliike aiheuttaa taloudellisia ja palvelujen järjestämisen ongelmia sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnissa.
6.1. Kuntien talous kohenemassa
Kuntien bruttomenojen arvioidaan vuonna 2005 olevan noin 19 % kokonaistuotannosta. Osuus on lähes sama kuin vuonna 2004. Kuntien ja kuntayhtymien työllisten määräksi arvioidaan noin 450 000 vuonna 2005, mikä on lähes 4 000 enemmän kuin vuonna 2004. Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,9 mrd. euroa, jossa on vuodesta 2004 kasvua noin 4 %.
Vuosikate heikkenee vielä vuonna 2004 ja jää poistoja pienemmäksi. Kuntatalouden rahoitustasapaino paranee vuonna 2005 ja sen jälkeisinä vuosina selvästi. Vuosikate kasvaa ennakoidusta vuoden 2004 noin 1,4 mrd. eurosta noin 1,6 mrd. euroon vuonna 2005. Vuosikate kattaa lähes käyttöomaisuuden poistot.
Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan vuonna 2005 noin 0,2 mrd. euroa positiivinen. Tasapainottuminen johtuu sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvusta. Kuntien tilinpidon mukaiset käyttötalouden valtionosuudet kasvavat vuonna 2005 noin 260 milj. euroa kun ne vuotta aikaisemmin kasvoivat noin 492 milj. euroa, josta verokevennysten kompensoinnit muodostivat yli kaksi kolmasosaa. Keskimääräiseksi painotetuksi kunnallisveroprosentiksi on laskelmissa vuonna 2005 oletettu 18,12 %, joka on sama kuin vuonna 2004. Useissa kunnissa veroprosentteihin kohdistuu suuria korotuspaineita. Kuntatalouden rahoitustasapainossa on huomattavia kuntakohtaisia, alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja.
Kuntien nettoinvestointien arvioidaan vuosina 2005—2008 pysyvän vuosittain noin 2,2 mrd. euron tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuonna 2005 noin 0,4 mrd. eurolla ja kassavarojen supistuvan hieman. Kuntien nettovelan arvioidaan kasvavan noin 0,6 mrd. euroa.
Kuntien toimintamenojen vuosikasvun arvioidaan olevan noin 4 %, joka on noin yhden prosenttiyksikön hitaampi kuin viime vuosina toteutunut kasvu. Menojen kasvu johtuu lähinnä palkkamenojen ja henkilökunnan määrän kasvusta sekä kuntien eläkemaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun noususta. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelujen kysynnän kasvu lisää kuntien menoja. Myös muuttoliike lisää menoja kunnissa, joissa väestön kasvu sen nuoren ikärakenteen johdosta on voimakasta.
Kuntien talouden vakautta tuetaan valtionosuuksien kasvulla ja kompensoimalla yhteisöverokannan alentamisesta aiheutuvat tulonmenetykset. Vakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset erityisesti investointien määrästä ja ajoituksesta.
Taulukko 17. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2003—2008, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa
2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | ||
Tuloksen muodostuminen | |||||||
1. | Toimintakate | -16 360 | -16 994 | -17 604 | -18 282 | -18 906 | -19 527 |
2. | Verotulot | 13 500 | 13 500 | 14 100 | 14 800 | 15 400 | 15 920 |
3. | Käyttötalouden valtionosuudet | 4 289 | 4 781 | 5 041 | 5 315 | 5 606 | 5 823 |
4. | Rahoitustuotot ja kulut, netto | 127 | 117 | 98 | 102 | 112 | 115 |
5. | Vuosikate (=1.+2.+3.+4.) | 1 556 | 1 405 | 1 635 | 1 935 | 2 212 | 2 331 |
6. | Poistot | -1 610 | -1 620 | -1 640 | -1 660 | -1 690 | -1 690 |
7. | Satunnaiset erät, netto | 260 | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
8. | Tilikauden tulos(=5.+6.+7.) | 206 | 35 | 245 | 525 | 772 | 891 |
Rahoitus | |||||||
9. | Vuosikate | 1 556 | 1 405 | 1 635 | 1 935 | 2 212 | 2 331 |
10. | Satunnaiset erät, netto | 260 | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
11. | Tulorahoituksen korjauserät | -447 | -330 | -250 | -250 | -250 | -250 |
12. | Tulorahoitus, netto (=9.+10.+11.) | 1 369 | 1 325 | 1 635 | 1 935 | 2 212 | 2 331 |
13. | Käyttöomaisuusinvestoinnit | -3 187 | -3 000 | -3 000 | -3 000 | -3 000 | -3 000 |
14. | Rahoitusosuudet ja myyntitulot | 855 | 790 | 800 | 800 | 800 | 800 |
15. | Investoinnit, netto (=13.+14.) | -2 332 | -2 210 | -2 200 | -2 200 | -2 200 | -2 200 |
16. | Rahoitusjäämä (=12.+15.) | -963 | -885 | -565 | -265 | 12 | 131 |
17. | Lainakanta | 5 604 | 6 223 | 6 619 | 6 805 | 6 797 | 6 705 |
18. | Kassavarat | 3 309 | 3 043 | 2 874 | 2 795 | 2 798 | 2 837 |
19. | Nettovelka (=17.-18.) | 2 295 | 3 180 | 3 745 | 4 010 | 3 999 | 3 868 |
Kuntien toimintamenot | 23 830 | 24 894 | 25 886 | 26 910 | 27 900 | 28 902 |
Kokonaan uusiin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan hallituskaudella pidättyvästi. Tämä ei kuitenkaan estä nykyisten palveluiden laadullista kehittämistä ja uudelleen arvioimista. Kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan saa kasvaa. Valtion ja kuntien yhteisin toimin tehdään sellaisia rakenteellisia uudistuksista, joilla palvelujen järjestämisen taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä kunnissa ja kuntayhtymissä.
Vuoden 2005 alusta toteutuu kymmenen kuntien yhdistymistä, joiden johdosta kuntien lukumäärä vähenee kahdellatoista. Vuodesta 2005 kuntia ryhdytään tukemaan ylikunnallisessa yhteistyössä muutosvaiheen avustuksin.
Taulukko 18. Kuntien talouskehitys vuosina 2003—2005 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (ennuste laadittu kesäkuussa 2004)
Asukasluku | Vuosikate 2003 |
Vuosikate 2004 |
Vuosikate 2005 |
Lainakanta 2003 |
Lainakanta 2004 |
Lainakanta 2005 |
alle 2 000 | 121 | 16 | -7 | 852 | 1 075 | 1 178 |
2 001—6 000 | 149 | 94 | 72 | 970 | 1 136 | 1 217 |
6 001—10 000 | 168 | 122 | 124 | 969 | 1 148 | 1 182 |
10 001—20 000 | 182 | 139 | 157 | 977 | 1 180 | 1 221 |
20 001—40 000 | 186 | 200 | 246 | 898 | 1 104 | 1 149 |
40 001—100 000 | 209 | 224 | 243 | 1 302 | 1 527 | 1 481 |
yli 100 000 | 389 | 390 | 521 | 960 | 1 151 | 1 097 |
Koko maa | 238 | 223 | 270 | 999 | 1 198 | 1 205 |
Vuodesta 2003 vuoteen 2005 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriön kuntaosaston ennusteen (kesäkuu 2004) mukaan kuntaryhmissä yli 20 000 asukasta ja pysyy heikkona kuntaryhmissä alle 20 000 asukasta. Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2003 lopussa 139 kunnalla yhteensä noin 207 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui pääasiassa alle 10 000 asukkaan kuntiin. Heikko vuosikate painottuu ennusteen mukaan alle 6 000 asukkaan kuntaryhmiin ja erityisesti alle 2 000 asukkaan kuntiin. Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida vuoden 2005 helmikuun loppuun mennessä kuntalaissa säädetyn alijäämän kattamisvelvoitteen soveltamisesta saadut kokemukset ja ko. säädöksen kehittämistarpeet.
Kuvio 9: Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen jäämä vuoden 2003 tilinpäätöksessä6.2. Peruspalvelujen järjestäminen
Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.
Taulukko 19. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, käyttötalous, milj. euroa
2003 | 2004 | 2005 | 2004—2005, % | |
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen |
||||
---|---|---|---|---|
SM | 165 | 162 | 158 | -2,5 |
OPM | 2 224 | 2 206 | 2 249 | 1,9 |
siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus | 1 001 | 993 | 1 012 | 1,9 |
STM | 2 855 | 3 319 | 3 529 | 6,3 |
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä | 5 244 | 5 687 | 5 936 | 4,4 |
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut | ||||
SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus | 47 | 48 | 30 | |
SM, kuntien yhdistymisavustukset | 8 | 8 | 41 | |
OPM, harkinnanvaraiset avustukset | 51 | 71 | 71 | |
OPM, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö | 28 | 28 | 28 | |
OPM, perustamishankkeet | 77 | 77 | 76 | |
STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) | 49 | 49 | 38 | |
STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) | 82 | 82 | 90 | |
STM, lastensuojelu | 37 | 47 | 55 | |
STM, lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot | 5 | 7 | 0 | |
STM, huumeiden käyttäjien hoito | 8 | 0 | 0 | |
STM, syrjäytymisuhan alaiset lapset ja nuoret | 15 | 0 | 0 | |
STM, perustamis- ja kehittämishankkeet | 33 | 55 | 55 | |
TM, työllistämistuki kunnille | 81 | 71 | 68 | |
TM, kuntouttava työtoiminta | 4 | 7 | 7 | |
TM, korvaukset maahanmuuttajista | 43 | 52 | 51 | |
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä | 568 | 601 | 610 | 1,5 |
Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä | 5 813 | 6 288 | 6 546 | 4,1 |
Muut valtionavut | ||||
OPM, ammatillinen lisäkoulutus | 108 | 105 | 109 | |
STM, sosiaalialan osaamiskeskukset | 3 | 3 | 3 | |
Muut valtionavut yhteensä | 111 | 108 | 112 | 3,7 |
Kaikki valtionavut yhteensä | 5 923 | 6 396 | 6 658 | 4,1 |
Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 prosenttia toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstön rekrytointitarve kunnissa.
Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 6,5 mrd. eurolla vuonna 2005. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Kuntien syvällistä rakenteellista yhteistyötä tuetaan muutosvaiheessa. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien järjestelmä sisältää kuntien rahoitusosuuden tehtäväkohtaisen valtionosuuden piirissä oleviin palveluihin. Rahoitusosuus asukasta kohti on euromääräisesti sama kaikissa kunnissa.
Peruspalvelujen rahoittamiseksi ehdotetaan kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin 5 936 milj. euroa, jossa on lisäystä 4,4 % vuoteen 2004 verrattuna. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä vuonna 2005 maksettava osuus neljälle vuodelle jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän valtionosuuksien lisäksi kunnille esitetään myönnettäväksi muita valtionapuja 610 milj. euroa, jossa on lisäystä 1,5 % vuoteen 2004 verrattuna.
Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on palveluja koskevalla lainsäädännöllä sidottu pääosin peruspalvelujen järjestämiseen. Valtionapujen lisäksi kunnat käyttävät toimintansa rahoittamiseen omia verotuloja noin 14,1 mrd. euroa vuonna 2005.
Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2005 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa 1 537 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 614 euroa asukasta kohti.
Taulukossa 20 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 21 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen.
Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa
2003 | 2004 | 2005 | 2004—2005, % | |
Sosiaali- ja terveydenhuolto | ||||
laskennalliset kustannukset | 10 755 | 11 104 | 11 593 | 4,4 |
kuntien omarahoitusosuudet | 7 900 | 7 785 | 8 064 | 3,6 |
valtionosuudet | 2 855 | 3 319 | 3 529 | 6,3 |
Vuonna 2005 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 3,1 prosenttia, mikä lisää peruspalveluiden järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 349 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 148 milj. euroa, eli yhteensä 497 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 2005 valtionosuuksiin tehdään 2,3 prosentin indeksikorotus, mikä on 75 % täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 150 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 136 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 3,1 prosenttia ja se lisäisi valtionosuuksia 200 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 181 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on vuosille 2006—2008 laskentaoletuksena käytetty indeksikorotusta, joka 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta.
Taulukko 21. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa
2003 | 2004 | 2005 | 2004—2005, % | |
Opetus- ja kulttuuritoimi | ||||
laskennalliset kustannukset | 5 137 | 5 188 | 5 264 | 1,5 |
kuntien rahoitusosuudet | 2 997 | 3 073 | 3 189 | 3,8 |
valtionosuudet | 2 177 | 2 196 | 2 249 | 2,4 |
Taulukko 22. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2004 vuoteen 2005
menot | tulot | netto | ||||
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset | ||||||
— SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus | -18 | |||||
— SM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki | +33 | |||||
— STM, valtionosuus käyttökustannuksiin | ||||||
— valtionosuusprosentin korotus 31,82 %:sta 32,99 %:n, josta kustannusten määrittelyn muutos 0,37 %-yks. (liittyy kustannustenjaon tarkistukseen) | ||||||
— terveydenhuollon hanke 0,65 %-yks.1) | +75 | |||||
— sosiaalialan kehittämishanke 0,15 %-yks.1) | +17 | |||||
— sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutus | +22 | +7 | ||||
— kotihoidon tuen korottaminen | +35 | +11 | ||||
— osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus, v. 2004 uudistus kokovuotisena | +5 | +2 | ||||
— STM, kehittämishankkeet | +4 | |||||
— STM, perustamishankkeet | -4 | |||||
— STM, lasten ja nuorten psykiatria | -7 | -7 | ||||
— TM, työllistämistuki kunnille | -3 | -3 | ||||
— TM, korvaukset maahanmuuttajista | -1 | -1 | ||||
— OPM, aamu- ja iltapäivätoiminta, v. 2004 uudistus kokovuositasolle | +44 | +25 | ||||
— OPM, esiopetuksen koulumatkaetu, v. 2004 uudistus kokovuositasolle | +9 | +5 | ||||
— OPM, peruskoulujen laajakaistayhteydet | +1 | |||||
— OPM, perustamishankkeet | -1 | |||||
Yhteensä | +104 | +146 | ||||
2. Indeksikorotukset 2,3 % (75 % täysimääräisestä 3,1 %:n kust.tason noususta) | ||||||
OPM 63 milj. euroa, josta | ||||||
— kunnat 49 milj. euroa (77 %), | ||||||
— yksityiset 14 milj. euroa (23 %) | ||||||
STM 83 milj. euroa | ||||||
SM 4 milj. euroa | ||||||
Yhteensä 150 milj. euroa, josta kunnat 136 milj. euroa | +136 | |||||
3. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (yhteensä 358 milj. euron tarkistus jaksotetaan vuosille 2005—2008) | ||||||
2005 | 100 % | |||||
OPM, josta | 1,4 | 5,4 | ||||
kunnat 77 % | 1,1 | 4,2 | ||||
STM | 72,5 | 353 | ||||
Yhteensä | 74 | 358 | +74 | |||
4. Verotuksen ja sotumaksujen muutokset | ||||||
— yhteisöverokannan alentaminen 29 %:sta 26 %:iin, vaikutus arviolta 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta | ||||||
— vapaaehtoisten eläkevakuutusten veromuutokset | -20 | |||||
— aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut, v. 2004 uudistus | +17 | |||||
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
— ilman indeksikorotusta | +104 | +217 | +113 | |||
— indeksikorotukset mukaan lukien | +104 | +353 | +249 |
1) Terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden toteuttaminen saattaa lisätä kuntien menoja.
Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 358 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan 74 milj. euroa.
Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 110 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen 92 milj. euroa, sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 7 milj. euroa ja kotihoidon tuen korottamiseen 11 milj. euroa.
Opetustoimessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi lisäävät valtionosuuksia yhteensä 30 milj. euroa.
Kuntien verotulojen pohjalta valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset kasvavat suhteessa kunnille maksettaviin tasauslisiin siten, että valtionosuuksien arvioidaan vähenevän noin 35,5 milj. eurolla. Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen esitetään myönnettäväksi 30 milj. euroa ja kuntien yhdistymisen tukemiseen 41 milj. euroa.
Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen ja loppuosa sosiaalialan kehittämishankkeeseen, alkoholiohjelmaan sekä perustamishankkeisiin.
Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä vuonna 2004 käynnistyneiden osittaisen hoitorahan korotuksen ja laajennuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi. Lisäksi Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvällä hoitoon pääsyn turvaamista koskevalla uudistuksella saattaa olla kuntien menoja lisäävä vaikutus ainakin uudistuksen alkuvaiheessa.
Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja yhteensä noin 104 milj. eurolla. Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 22.
Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2004 verrattuna nettomääräisesti 113 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 249 milj. euroa.
Valtion vuoteen 2005 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän, sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.
Yritys- ja pääomaverouudistukseen liittyvän yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kuntien verotuloihin, noin 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 22,03 prosenttiin vuodesta 2005 lukien. Peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista.
Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi järjestettävät palvelut vähentävät kuntien asiakasmaksutuloja arviolta 5 milj. eurolla, joskin palvelujen tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan osaltaan ehkäistä laitoshoidon lisätarvetta ja siten keventää kunnille aiheutuvia kustannuksia.
Palveluiden tuottavuuden kehittäminen
Peruspalveluohjelmaan liittyen valtiovarainministeriö on käynnistänyt tuottavuuden toimenpideohjelman. Sen osana ovat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja eräät muut ministeriöt käynnistäneet omat tuottavuushankkeensa. Tuottavuuden toimenpideohjelmaa toteutetaan yhteistyössä valtionosuusministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa.
Opetusministeriö on käynnistänyt hallinnonalan tuottavuusohjelman. Sen yhtenä osana tarkastellaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksin rahoitettavan toiminnan järjestämistapoja tuottavuuden näkökulmasta. Opetustoimen tuottavuutta voidaan lisätä nopeuttamalla koulutuksen läpäisyä sekä lisäämällä eri oppilaitosten ja koulutusmuotojen yhteistyötä, mahdollisilla seudullisilla ja maakunnallisilla koulutusjärjestelyillä, oppilaitosverkon kehittämisellä, tietotekniikan hyväksikäytöllä opetuksessa ja verkko-opetuksella sekä tuloksellisuustekijöiden hyödyntämisellä rahoitusperusteena.
Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvät toimintojen ja rakenteiden uudistamishankkeet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2007 loppuun mennessä ja niiden avulla arvioidaan voitavan saavuttaa 200 milj. euron hyödyt vuodessa.
Sosiaalialan kehittämishankkeen moniin toimenpiteisiin sisältyy pyrkimys tuottavuuden kohentamiseen palvelutuotannossa. Tuottavuusnäkökulma ilmenee selvästi seudullisen ja alueellisen yhteistyön lisäämistavoitteessa samoin kuin vanhustenhuollon kehittämistavoitteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa vuosina 2004—2007 huomattavan määrän valtionavustusta osahankkeisiin, joissa vahvistetaan seudullista yhteistyötä.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valtion toimenpiteiden ohella myös kunnilta toimintatapojen ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia sekä valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä. Kuntien mahdollisuudet näihin toimenpiteisiin paranevat lähivuosina mm. henkilöstön kasvavan eläkkeelle siirtymisen johdosta.