Talousarvioesitys 2002

Valtion resurssihallinto

Valtion resurssihallinnon keskeiset toiminnot ovat valtiotyönantajan toiminta sekä hallinnon kehittäminen. Resurssihallinto on valtiovarainministeriön hallinnonalan tehtäviä.

Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2001—2002 on tehty 15.12.2000 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimukseen sisältyvät 1.2.2001 lukien yleiskorotus 33,64 euroa kuukaudelta, vähintään 2,1 prosenttia, järjestelyvara 0,5 prosenttia sekä naisten ja matalapalkkaisten suhteellisen osuuden perusteella määräytyvä tasa-arvoerä. Vuonna 2002 palkkoja tarkistetaan 1.3.2002 lukien yleiskorotuksella 30 euroa kuukaudelta, vähintään 1,9 prosenttia, ja järjestelyvaralla 0,3 prosenttia. Vuodesta 2002 alkaen helatorstai lyhentää työaikaa lisäten kustannuksia 0,4 prosenttia. Valtion matkustussäännön korvausperusteita on muutettu 1.1.2001 lukien. Tästä aiheutuu keskimäärin 5,9 prosentin kustannuslisäys matkamenoihin.

Tulopoliittisen sopimuksen mukaan talous-, ansio-, työmarkkina- ja hintakehityksiä tarkastellaan eri ajankohtina vuonna 2002. Indeksiehdon mahdollista toteutumista tarkastellaan tammikuussa 2002.

Vuoden 2001 sopimusmuutosten kustannukset on budjetoitu vuoden 2001 osalta ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vuosien 2001 ja 2002 sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset on otettu huomioon myös tässä talousarvioesityksessä. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä noin 240 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2001 varsinaisen talousarvion tasoon.

Valtiotyönantajan palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan. Valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan palkkakilpailukykyä on jatkuvasti seurattava ja turvattava ottaen huomioon valtion palkkaseurantaselvityksen eli ns. VALPAS-selvityksen linjaukset. Vuoden 2002 alusta toteutettavilla työnantajatoimenpiteillä on tarkoitus jatkaa valtion palkkakilpailukyvyn parantamista vaativissa johto- ja asiantuntijatehtävissä ja muissa vastaavissa tehtävissä. Myös palkkauksen ja tehtävien vaativuuden välisten palkkausongelmien korjaamista sekä hyvien suorittajien ja ammattitehtävien huomioon ottamista jatketaan. Vuoden 2001 talousarviossa näitä toimenpiteitä varten lisättiin toimintamenomäärärahoihin 45 milj. euroa. Vuoden 2002 talousarvioesityksessä tällä perusteella tehdyt määrärahalisäykset ovat yhteensä 30 milj. euroa ja ne on todettu momenttien selvitysosissa.

Palkkausjärjestelmien uudistamisesta tähän mennessä tehdyt virka- ja työehtosopimukset kattavat 19 virastoa ja 10 000 henkilöä eli noin 9 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tarkoitus on, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa.

Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan vuodesta 2000 vuoteen 2001 keskimäärin 4,7 prosentilla, josta 3,2 prosenttia johtuu sopimuskorotuksista ja 1,5 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja valtion palkkaseurantaselvityksen mukaisista tarkistuksista. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 ansioiden arvioidaan nousevan keskimäärin 4 prosenttia, josta 2,6 prosenttia johtuu sopimuskorotuksista ja 1,4 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja palkkaseurantaselvityksen mukaisista tarkistuksista.

Valtion yleinen eläkemaksu nousi vuonna 2001 0,2 %. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoihin on lisätty yhteensä 3,5 milj. euroa.

Taulukko 15. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 1999—2002

¹⁾ Vuodet 2001 ja 2002 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2002 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia.

²⁾ Vuodet 2001 ja 2002 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2002 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia.

³⁾ Vuosien 2001 ja 2002 arvioissa on otettu huomioon sopimusmuutoksista sekä valtion palkkaseurantaselvityksessä ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset.

⁴⁾ Vuosien 2001 ja 2002 arvioissa on otettu huomioon sopimusmuutoksista sekä valtion palkkaseurantaselvityksessä ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset.

⁵⁾ Vuosien 2001 ja 2002 arvioissa on otettu huomioon sopimusmuutoksista sekä valtion palkkaseurantaselvityksessä ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset.

Taulukossa 16 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2001 ja 2002 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 15 esitetyistä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 16.

Taulukko 16. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina ¹⁾

¹⁾ Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä.

²⁾ Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2001 ja 2002 880 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä v. 2001 1 510 htv ja v. 2002 1 000 htv.

Henkilötyövuosimäärän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2002 noin 1 600:lla. Henkilöstömäärä kasvaa yliopistoissa ja poliisitoimessa, rikosseuraamusviraston perustamiseen ja työhallinnon yhteispalvelujen järjestämiseen liittyen sekä muutoinkin lisääntyneiden tehtävien vuoksi eri hallinnonaloilla. Valtion henkilöstömäärä on vuosina 1999—2001 alentunut 4,8 prosentilla eli keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa kehitetään vuonna 2001 vahvistettavan valtion henkilöstöstrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti. Valtiotyönantajan kilpailukyvyn edistäminen on tärkein tavoite. Myös toimenpiteitä johtamisen parantamiseksi sekä henkilöstön osaamisen sekä virkamiesetiikan edistämiseksi jatketaan.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopistealueet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.

Hallinnon
kehittäminen

Hallitus kehittää hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Aluehallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia tehtäviä ja päätösvaltaa turvataan. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Julkisen hallinnon palvelukykyä parannetaan sähköisellä asioinnilla.

Keskus- ja aluehallinto

Valtion keskushallinnon uudistamista jatketaan. Päämääränä on valtioneuvoston strategisen päätöksenteon vahvistaminen ja ministeriöiden aseman terävöittäminen hallinnonalojensa johtajina, uudenlaisten menettelytapojen ja työkalujen luominen valtioneuvoston toimintaan, päätöksenteon pohjana olevan tiedon laadun parantaminen sekä ohjelmanäkökulman vahvistaminen valtioneuvoston työskentelyssä erityisesti poikkihallinnollisen suunnittelun ja koordinaation edistämiseksi. Tavoitteena on myös parantaa ministeriöiden toimintaedellytyksiä selkeyttämällä toimialajakoja, lisäämällä ministeriöiden välistä yhteistyötä ja siirtämällä tehtäviä muualle hallintoon. Vuoden 2000 kesällä käynnistyneellä ja vuoteen 2003 jatkuvalla uudistustyöllä pyritään myös vahvistamaan kansalaisten ja ministeriöiden henkilöstön hallintoa kohtaan tuntemaa luottamusta sekä keventämään keskushallintoa.