Talousarvioesitys 2002

Vuosien 2001—2002 talousnäkymät

Kansainvälisen talouden lyhyen ajan näkymät ovat nyt poikkeuksellisen epävarmat. Yhdysvaltojen talouden kasvua hidastaa yksityisen sektorin tarve vahvistaa rahoitusasemaansa pitkään jatkuneen nopean ja osin velkavetoisen kasvuvaiheen jälkeen. Raha- ja finanssipoliittisesta elvytyksestä huolimatta Yhdysvaltojen talouskasvu pysynee ensi vuonna viime vuosia selvästi hitaampana.

Japanin talouden rakenteellisten ongelmien hoitaminen parantaa pitemmän tähtäimen kasvunäkymiä. Tänä ja ensi vuonna Japanin talouskasvu pysynee kuitenkin hyvin heikkona.

Euroalueen talouskasvu on myös hidastunut. On epätodennäköistä, että euroalueen talouskasvu elpyisi tänä tai ensi vuonna siten, että elpyminen pystyisi kumoamaan Yhdysvaltojen ja Japanin talouskasvun hidastumisen vaikutuksen kansainväliseen talouden ja maailmankaupan kehitykseen.

Kolmen suuren talousalueen kasvun hidastuminen on jo vaikuttanut selvästi kehittyvien maiden muutenkin hauraalla pohjalla olevaan talouskasvuun. Samalla eräiden merkittävien kehittyvien maiden rahoitusongelmat ovat kärjistyneet.

Kansainvälisen talouden hitaampi kasvu hillitsee inflaatiopaineita ja erityisesti raakaöljyn hinnan nousupaineet ovat vähentyneet. Kansainvälisen talouskehityksen kestävyyden kannalta on myös olennaista, että eräät keskeiset tasapainottomuudet ja rakenteelliset ongelmat ovat korjaantumassa.

Euroalueen
talouskehitys

Euroalueen talousnäkymät kääntyivät heikommiksi viime vuoden jälkipuoliskolla. Sen jälkeen kokonaistuotannon kasvuvauhti on euroalueella hidastunut ja kasvu näyttää pysyvän vaisuna ainakin kuluvan vuoden jälkipuoliskolle. Osittain syynä on ennakoitua syvempi ja pidempään jatkuva kasvun hidastuminen Yhdysvalloissa, mutta myös euroalueen sisäinen kasvu on osoittautunut odotettua heikommaksi.

Tuotannon kasvu jää vuonna 2001 euroalueella keskimäärin noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2002 näkymät eivät ole olennaisesti paremmat, eikä mitään suurta kasvun nopeutumista ainakaan vuositasolla ole näköpiirissä. Työllisyyden kohentuminen on alkuvuonna hidastunut ja työttömyyden väheneminen saattaa jo ennen kuluvan vuoden loppua pysähtyä. Kalliit öljytuotteet ja peruselintarvikkeet sekä heikko euro ovat nopeuttaneet hintojen nousua ja leikanneet kotitalouksien ostovoimaa. Hintatavoitteen ylittyminen on kaventanut Euroopan Keskuspankin mahdollisuuksia sopeuttaa rahapolitiikkaansa heikkeneviin talousnäkymiin. Inflaation nopeutuminen jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, sillä sen ei odoteta heijastuvan tulevaan palkkakehitykseen. Veronalennukset ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen leikkaavat julkisen sektorin tuloja, mikä vaikeuttaa monessa maassa julkisille talouksille asetettujen tasapainotavoitteiden saavuttamista.

Suomen talouskehitys

Suomen talouskasvu on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastunut selvästi. Tuleva kehitys riippuu ratkaisevasti Yhdysvaltojen meneillään olevan taantuman kestosta ja syvyydestä. Tämä ennuste perustuu näkemykselle, jonka mukaan USA:n talous toipuu vain hitaasti, jolloin myös taantuman vaikutukset euroalueeseen ja muihin vientimme kannalta tärkeisiin maihin muodostuvat aiemmin arvioitua tuntuvammiksi.

Kokonaistuotanto

Kokonaistuotannon kasvu vuosina 1999—2000 muodostui vahvemmaksi kuin vuoden 2000 budjettia laadittaessa arvioitiin. Kokonaistuotanto lisääntyi yhteensä peräti kymmeneksen mainittujen kahden vuoden aikana. Kasvua piti yllä erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talouskasvu on selvästi hidastunut teollisuustuotannon kasvuvauhdin hiipumisen myötä ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto oli jopa hieman alemmalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Suomen tärkeiden vientimaiden kehitys on osoittautumassa aiemmin arvioitua heikommaksi. Kokonaistuotannon tämän vuoden kasvuarvioita onkin alennettu loppukevään ennusteesta prosenttiyksiköllä 2,7 prosenttiin ja ensi vuoden arviota puolella prosenttiyksiköllä 2,5 prosenttiin. Riskinä on, että lähiajan talouskehitys muodostuu tässä arvioitua heikommaksikin.

Työllisyys

Työpaikkojen määrä lisääntyy vielä kuluvana vuonna liike-elämää palvelevissa toiminnoissa sekä julkisissa palveluissa ripeästi; sen sijaan ensi vuonna työpaikat lisääntynevät enää lähinnä julkisella sektorilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna 67,7 prosenttiin, mutta ensi vuonna enää vain hieman, arvion mukaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Työvoiman tarjonta kasvaa kuluvana vuonna työikäisen väestön määrää nopeammin, mutta ensi vuonna tarjonnan ei enää uskota juuri lisääntyvän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin vielä lähes prosenttiyksiköllä eli 9 prosenttiin. Ensi vuoden aikana työttömyysaste ei arvion mukaan enää laske, vaikka se vuosikeskiarvona aleneekin jonkin verran.

Inflaatio

Hintojen nousuvauhti on kuluvan vuoden aikana hidastunut suunnilleen euroalueen keskimääräiselle tasolle. Keväällä jyrkästi kohonnut bensiinin hinta on kesän aikana selvästi laskenut. Asuntojen hintataso on pysynyt vakaana, ja korkojen lasku on osaltaan vähentämässä kustannuspaineita. Kuluttajahintaindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 2,7 %. Jos ulkoisista tekijöistä ei aiheudu uusia merkittäviä kustannus- tai hintapaineita, nousu hidastuu v. 2002 edelleen ja jää alle 2 prosenttiin.

Joulukuussa 2000 solmitun tulopoliittisen sopimuksen mukainen palkankorotuslinja näyttää toteutuneen varsin hyvin ja palkkaliukumat ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 4,3 % ja v. 2002 runsaat 3 %.

Ulkomaankauppa

Vientinäkymät ovat kuluvan vuoden alussa synkentyneet nopeasti. Muutos on ollut jyrkin metsäteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa. Kone- ja laivateollisuudessa vienti pysyy pitkäaikaisten sopimusten ja hyvän tilauskannan vuoksi vakaampana. Kaikkiaan viennin määrä kasvaa tänä vuonna enää 2½ % ja v. 2002 3 %. Vientihintojen arvioidaan molempina vuosina laskevan; ensi vuonna viennin arvo supistuu. Tuonti lisääntyy hieman vientiä nopeammin. Kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämät pysyvät edelleen tuntuvina, mutta niiden osuus bruttokansantuotteesta alkaa jo kuluvana vuonna supistua.

Yksityinen kulutus

Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna 3 % eli hieman aikaisempia vuosia hitaammin. Kulutus kehittyi vuoden 2001 alkupuoliskolla muuten hyvin, mutta uusien autojen hankinnat vähenivät viidenneksen. Tästä syystä vuoden 2001 kulutuskasvu jää hitaammaksi kuin viime vuonna. Edellytykset kulutuksen nopeammallekin kasvulle ovat sinänsä suotuisat, sillä tuloratkaisujen ja veronkevennysten sekä inflaation hidastumisen vuoksi kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyvät tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3 %. Kun yksityisen kulutuksen kasvu jää ainakin tänä vuonna ostovoiman kasvua hitaammaksi, kotitalouksien säästämisaste nousee.

Investoinnit

Investoinnit ovat suhdannenäkymien heikkenemisestä huolimatta yhä kasvussa. Etenkin teollisuudella on kuluvana vuonna vireillä runsaasti investointihankkeita. Myös kasvukeskusten toimitilarakentaminen lisääntyy yhä. Ensi vuonna kansainvälinen epävarmuus alkaa kuitenkin hidastaa etenkin yritysten tuotannollisia rakennusinvestointeja. Asuntoinvestoinnit sekä maa- ja vesirakennusinvestoinnit pysyvät sekä tänä että ensi vuonna suunnilleen viimevuotisella tasolla.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys