Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

2.1. Kansainvälinen talous

Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka ostovoimakorjattubruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla noin 4 %. Kasvunpainopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovatuseiden teollisuusmaiden hallitusten ja keskuspankkien tuki- jaelvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Lisäksimonen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitostenon yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa. Näin kysyntä heikkeneeja teollisuusmaiden kasvu hidastuu vv. 2011—2012.Kasvua hidastavat myös Japanin luonnonkatastrofi ja useiden raaka-aineidenvoimakas hinnannousu. Näiden vaikutukset kuitenkin vaimenevat kohtiennusteperiodin loppua.

Yhdysvaltain talous toipui pankkikriisistä varsin nopeasti,mutta kasvu on kuitenkin hidastunut ja alittaa lähivuosina 3 %.Euroalueen ja EU:n kasvu on hidasta ja alittaa 1½ % vv. 2011—2012.Kasvu vaihtelee maittain voimakkaasti: Saksassa ja Ruotsissa kasvuylittää 3 % v. 2011, kun taas talous- ja rahoituskriisinkanssa painiskelevien maiden taloudet uhkaavat supistua.

Laman jälkeinen nopea kasvupyrähdys näkyy myös kiihtyneenä inflaationa.Euroalueella kuluttajahintojen nousuvauhti on nyt n. 2,5 %,Yhdysvalloissa n. 3,5 % ja Isossa-Britanniassa 4,5 %.Inflaatio-odotukset ovat kuitenkin viime kuukausina madaltuneetja markkinoilla odotetaan euroalueelle alle 1,5 prosentin inflaatiota.Tuottaja- ja erityisesti tuontihintojen nousu on ollut selvästikuluttajahintojen nousua voimakkaampaa. Osa raaka-aineiden hinnannoususta johtuupysyvämmästä tarjonnan niukkuudesta ja kysynnän laajuudesta, jolloinmyös hintojen korkea taso on pysyvää.

Sekä lyhyet että pitkät reaalikorot ovat laskeneet pitkään jaesimerkiksi kuluttajahinnoilla deflatoitu kolmen kuukauden reaalikorkoon ollut negatiivinen euroalueella ja Yhdysvalloissa jo yli vuoden.Myös pitkät reaalikorot ovat kääntyneet negatiivisiksi. Lyhyelläaikavälillä markkinakorot euroalueella, Japanissa ja Yhdysvalloissapysyvät alhaisina sillä keskeiset keskuspankit jatkavat kevyen rahapolitiikanharjoittamista. Keskipitkällä aikavälillä koroissa on selviä nousupaineitamm. kehittyvien talouksien voimakkaan investointikysynnän ja teollisuusmaidenvähäisen säästämisen vuoksi.

Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovatpääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteenteollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksenepätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Julkisten talouksienlaajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälilläsupistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä ennustettua enemmän,mutta toisaalta saattavat keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajienja yritysten luottamusta ja luoda ennustetta parempia edellytyksiäyksityisen kysynnän kasvulle.

Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminenja pankkisektorin taseiden laatu. Valtiot saattavat joutua tukemaanpankkisektoria odotettua enemmän tilanteessa, jossa julkisen sektorinrahoitus on jo haasteellista. Euroalueen reunamaiden kriisi saattaatalttua hitaammin ja vaikuttaa koko euroalueen aktiviteettiin oletettuaenemmän.

Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle mm. pankkijärjestelmänriskilisät asettuvat lähivuosina ja miten pankki- ja vakausongelmienhoitaminen heijastuu reaalitalouden aktiviteettiin euroalueella.Alhaisiksi asettuvat riskilisät saattavat kiihdyttää kansainvälistäkauppaa ja investointeja ja hyödyttää vientiämme ja vastaavastikorkeat riskilisät supistaa kaupan ja investointien rahoitusta.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys


Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2012

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2012 Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen, % Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu olilaajapohjaista. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvujatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Taloudenilmapiiri on kuitenkin heikentynyt nopeasti ja epävarmuus tulevastatalouskehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakinkehittyneissä talouksissa. Lisääntyneen epävarmuuden taustalla onrahoitusmarkkinoiden näkemys eräiden euroalueen maiden heikentyneestäkyvystä hoitaa nykyiset ja tulevat velvoitteet. Myös Yhdysvaltojenkohdalla sopu velkakaton nostosta jäi viime hetkeen ja saman ongelmanarvioidaan toistuvan muutaman vuoden päästä. Lisäksi näkymien heikkenemiseenovat vaikuttaneet odotettua heikommat tiedot kansainvälisen taloudenkehityksestä.

Rahoitusmarkkinoiden vallitseva epävarmuus heijastuu reaalitaloudelliseenaktiviteettiin viiveellä. On todennäköistä, että taloudellinen aktiviteettitulee vaimenemaan vuoden 2011 loppupuolella ja vaikutukset yltävätmyös vuoden 2012 puolelle.

Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %,mihin vaikuttavat positiivisesti kaikki kysyntäerät (kulutus, vientija investoinnit). Kasvun painopiste on kuitenkin yhä enenevässämäärin siirtymässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Kansainvälisentalouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhdevaikuttavat jo v. 2011 Suomen vientiin. Investoinnit kasvavaterityisesti kone- ja laiteinvestointien sekä asuntoinvestointienvetämänä. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaaja keskimääräinen työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

  2008 2009* 2010* 2011** 2012**
           
Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa 185,7 173,3 180,3 191,5 200,2
Bruttokansantuote,määrän muutos, % 1,0 -8,2 3,6 3,5 1,8
Työttömyysaste,% 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6
Työllisyysaste,% 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2
Kuluttajahintaindeksi,muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3
Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4

Talousarviovuonna talouskasvu hidastuu

Vuonna 2012 talouskasvu jää 1,8 prosenttiin johtuen osittainkansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta. Myös Suomelle tärkeissävientimaissa talouskasvu vaimenee. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminennäkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu selvästi. Myösyksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan.

Työmarkkinat toipuvat hitaasti

Alkuvuonna 2011 työllisten määrä nousi palveluissa ja rakentamisessa,jossa tuotannon hyvä kasvu lisäsi myös työvoiman kysyntää. Työllisyysastenousee v. 2011 68,6 prosenttiin. Teollisuudessatyöllisten määrä on puolestaan laskenut ja myös koko vuonna alantyöllisyyden odotetaan supistuvan. Talousarviovuonna työllisyydenkasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan ja työllisyysasteon 69,2 %. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymientakia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin.Lähivuosina työllisyyden kasvu nojaa palvelualan työllisyyden lisääntymiseen.

Työttömyys kääntyi laskuun jo viime vuoden aikana ja kehitysjatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna 2011. Vuoden loppua kohdentyöttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että työttömyysastejää 7,9 prosenttiin v. 2011. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin.Työttömien määrä on selvästi suurempi, kuin ennen finanssikriisiäv. 2008.

Epävarmuutta poikkeuksellisen paljon

Suomen talouskasvuun kohdistuu tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisenmonelta taholta. Suuri osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa.Kansainvälisen kaupan pysähtyminen näkyisi välittömästi ja vaikutuksetolisivat merkittävät johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Myöstalouspoliittiset päätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisenkasvun edellytyksiä meille tärkeissä vientimaissa ovat haitaksi.

Palkka- ja hintakehitys

Vuosina 2011 ja 2012 inflaation ennustetaan ylittävän 3 %.Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekäveroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kustannuskierteenvoimistaminen kotimaisin toimenpitein olisi haitallista kilpailukyvynkannalta. Kotimaisten kustannustekijöiden merkitystä ei tule aliarvioidakansainvälisistä markkinaosuuksista kilpailtaessa. Erityisesti työmarkkinaratkaisujenmerkitys tässä suhteessa korostuu. Ulkoinen kilpailukyky on ja tuleeolemaan yksi pienen avoimen talouden menestymisen kulmakivistä.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v. 2009 yli12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessakokonaistuotantoon. Julkinen talous kääntyi vajaa 3 % alijäämäiseksi,mikä jatkui myös v. 2010. Finanssipolitiikka oli talouskasvuatukevaa. Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminenja elvytystoimenpiteiden päättyminen ovat kohentaneet julkisen taloudenrahoitusasemaa v. 2011 niin, että julkisyhteisöjen alijäämä pieneneetuntuvasti.

Talouskasvun jatkuminen sekä hallituksen sopeutustoimet parantavatjulkiyhteisöjen rahoitusasemaa edelleen v. 2012. Rahoitusasemanarvioidaan olevan vajaa 1 % alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.Suomen julkisen talouden olisi kuitenkin oltava reilusti ylijäämäinen,jotta se olisi kestävällä pohjalla. Lisäksi riskinä on, että epävakaakansainvälinen taloustilanne ja Euroopan velkakriisi heikentävättalouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa.

Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon oli v. 2008alimmillaan sitten 1990-luvun alun. Vuonna 2009 velkasuhde kohosi10 prosenttiyksikköä ja velkaantuneisuus on edelleen kohoamassa.Ensi vuonna julkinen velka on 100 mrd. euroa. Vaikka velkasuhdeon kasvussa, se pysyy lähivuosina EU:n perustamissopimuksessa määritellyn60 prosentin viiterajan alapuolella.


Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen, %

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2012 Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen, % Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

  2007 2008 2009 2010* 2011** 2012**
  suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia
             
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,8 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9
Julkisyhteisöjenmenot 47,4 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1
Julkisyhteisöjennettoluotonanto 5,3 4,2 -2,7 -2,8 -1,1 -0,8
  Valtionhallinto 1,0 0,5 -4,8 -5,5 -3,8 -3,3
  Paikallishallinto -0,2 -0,4 -0,6 -0,3 -0,2 -0,4
  Työeläkelaitokset 4,2 4,1 3,0 3,0 3,0 3,0
  Muutsosiaaliturvarahastot 0,3 0,1 -0,3 0,0 0,0 0,0
Perusjäämä 4,7 3,3 -3,3 -3,0 -1,6 -1,5
Julkisyhteisöjenvelka (EMU) 35,2 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3
Valtionvelka 31,2 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta.Suhdanteet välittyvät kuitenkin viiveellä ja niinpä hyvästä talouskasvustahuolimatta valtion verotulot kasvoivat v. 2010 vain pariprosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan lisääntyvän peräti 12 %mm. talouskasvun ja veronkorotusten johdosta. Suhdannevaihtelutnäkyvät yleensä voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverotuotoissa.

Valtiontalous on syvästi alijäämäinen vuosina 2009—2011,vaikka alijäämä pieneneekin v. 2011. Hallituksen sopeutustoimetkohentavat valtion rahoitusasemaa vuodesta 2012 alkaen. Ne eivätkuitenkaan riitä tasapainottamaan rahoitusasemaa, koska väestönikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhäenemmän lähivuosina. Ensi vuonna alijäämä on 3½ % BKT:staja valtionvelka 44½ % BKT:sta.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntatalous selvisi koetusta taantumasta pelättyä pienemminvaurioin. Paikallishallinto on lähellä tasapainoa v. 2011,kun verotulot ja valtionosuudet kasvavat ja samalla kuntien menojen kasvunarvioidaan olevan palvelujen ostoja lukuun ottamatta suhteellisenmaltillista.

Hallitusohjelmassa esitetyt kuntien valtionosuuksiin kohdistuvatsäästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta v. 2012.Verotulot kasvavat vain vajaalla prosentilla veroperustemuutostenja talouskasvun hidastumisen myötä, mutta valtionosuudet kasvavatn. 4½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, indeksikorotuksenja verokompensaatioiden myötä. Menokehityksen oletetaan pysyvänmaltillisena kuntatalouden kiristymisen myötä. Kuntatalouden alijäämäkasvaa hieman ja on n. -0,4 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan

Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä.Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaanväestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Muut sosiaaliturvarahastotovat lähellä tasapainoa. Viime vuosien syvä taantuma heikensi sosiaaliturvarahastojentilaa, mutta lähivuosien näkymät ovat hieman valoisammat.

Palkkasumman kasvu ja sosiaalivakuutusmaksujen odotettavissaolevat korotukset v. 2012 pitävät sosiaaliturvarahastojenylijäämän n. 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.Kuluvaa vuotta selvästi korkeampi indeksikorotus kasvattaa työeläkemenojaensi vuonna. Työttömyysaste alenee, mikä vahvistaa muiden sosiaaliturvarahastojentaloutta.