Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2009 talousarvioesitystä (HE 116/2008 vp) täydentävä hallituksen esitys. Hallituksen esitys vuoden 2009 talousarvioksi annettiin eduskunnalle 15.9.2008 eikä valtiovarainvaliokunta ole vielä antanut siitä mietintöään.

Talouskehitys

Hallituksen talousarvioesitys perustui valtiovarainministeriön syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisin myötä voimistunut ja nopeutunut suhdannekäänne on muuttanut ensi vuoden talousnäkymät poikkeuksellisen epävarmoiksi. Täydentävä talousarvioesitys perustuu 7.11.2008 tarkennettuun valtiovarainministeriön arvioon talouskehityksestä.

Maailmantalouden näkymät jatkuvat epävarmoina ja tuotannon kasvuvauhti hidastuu edelleen vuonna 2009. Asuntomarkkinoiden hintakuplien puhkeamista seurannut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen johti syksyllä 2008 lainamarkkinoiden kiristymiseen ja lainakorkojen nousuun. Näin raaka-ainehintojen nousun nopeuttama kansainvälinen inflaatio sai seurakseen rahoitusmarkkinoiden shokin. Näiden yhteisvaikutuksena maailmantalous on ajautunut poikkeuksellisen jyrkkään laskusuhdanteeseen, joka on jo alkanut vaikuttaa myös Suomen talouskehitykseen.

Suomen talous on perustaltaan terve, joten taantuman uhka ei ole välitön. Talouskasvu hidastuu kuitenkin puoleen prosenttiin vuonna 2009, sillä viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä. Myös investoinnit supistuvat vaimentuneen kysynnän ja kohonneiden rahoituskustannusten seurauksena. Tuotannon kasvu on kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Hallituksen esittämät veronkevennykset tukevat kotimaista kysyntää oikea-aikaisesti, mutta kotitalouksien kasvanut varovaisuus vähentänee kulutushalukkuutta. Inflaatio hidastuu vuoden 2009 aikana merkittävästi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen ja korkojen laskiessa ja jää koko vuonna keskimäärin kahteen prosenttiin. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa.

Sekä kansainvälinen että kotimainen talous saattavat kehittyä arvioitua heikommin, mutta toisaalta myös kasvun vauhdittumisen edellytykset ovat vahvistuneet viime aikoina. Rahoitusjärjestelmien ylläpitoon on sitouduttu laajasti sekä kansainvälisten järjestöjen että hallitusten taholta. Myös merkittävistä talouden kysyntää lisäävistä toimista on tehty päätöksiä. Raha- ja finanssipolitiikka on vuonna 2009 erittäin elvyttävää, joka voi parhaimmillaan johtaa maailmantalouden ennakoitua nopeampaan toipumiseen vuoden loppua kohti.

Julkisen talouden tila on heikkenemässä nopeasti laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy suhdanneherkkien verotulojen tuoton alenemisessa. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä ja valtion velanotto lisääntyy. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy vuonna 2009 edelleen ylijäämäisenä, mutta ylijäämä pienenee vuodesta 2008 yli kaksi prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden ylijäämä on työeläkerahastojen varassa. Tuntuvasta heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on euromaiden ja koko EU:n vahvimpia.

Taulukko 1. Kansantalouden kehitys

  2005 2006 2007* 2008** 2009**
           
Bruttokansantuote, määrän muutos, % 2,8 4,9 4,5 ½
Työttömyysaste, % 8,4 7,7 6,9 7
Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,9 1,6 2,5 4 2

Taulukko 2. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

  2004 2005 2006 2007* 2008** 2009**
  suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia
             
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,4 43,8 43,4 42,8 41½ 41
Julkisyhteisöjen menot 50,2 50,4 48,9 47,3 47 48
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 2,2 2,7 4,0 5,3 2
  Valtionhallinto 0,4 0,4 0,9 2,1 1
  Paikallishallinto -0,8 -0,6 -0,2 -0,1 0 0
  Työeläkelaitokset 2,8 2,9 3,2 3,0 3
  Muut sosiaaliturvarahastot -0,2 0,0 0,2 0,3 0 0
Julkisyhteisöjen velka (EMU) 44,1 41,3 39,2 35,1 32½ 33
Valtionvelka 41,9 38,2 35,3 31,2 28½ 29

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan vähennettäväksi nettomääräisesti 2 028 milj. eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan vähennettäväksi 1 584 milj. eurolla. Tuloveron tuottoarvion osuus vähennyksestä on 1 150 milj. euroa, josta yhteisöveron osuus on 650 milj. euroa. Yhteisöveron tuottoarvion aleneminen johtuu yritysten aiemmin arvioitua heikommasta tuloskehityksestä. Toisaalta hallituksen esitys tonnistoverolain uudistamisesta lykkääntyy, mikä lisää yhteisöveron tuottoa 10 milj. eurolla. Ansio- ja pääomatulojen tuottoarviota alennetaan 500 milj. eurolla, mikä johtuu veronalaisten ansiotulojen ja luovutusvoittojen arvion pienenemisestä.

Perintö- ja lahjaveron veroprosentteja alennetaan 3 prosenttiyksiköllä, minkä arvioidaan vähentävän veron tuottoa vuositasolla 60 milj. eurolla. Verotukseen liittyvän viiveen vuoksi vaikutus vuonna 2009 on 15 milj. euroa. Alkoholijuomaveroa korotetaan 10 prosenttiyksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän veron tuottoa vuositasolla 65 milj. eurolla. Arvonlisäveron tuottoarviota ehdotetaan vähennettäväksi 388 milj. eurolla ja autoverotuksen tuottoarviota 25 milj. eurolla. Vuoden 2009 maaliskuun alussa tulee voimaan autoverolain ja arvonlisäverolain muutos. Tällöin luovutaan kantamasta autoverolle arvonlisäveron suuruista veroa ja autoveroa korotetaan vastaavalla määrällä. Arvonlisäveron tuottoarviota alentaa verolakimuutoksen lisäksi yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ja autoveron tuottoarviota uusien autojen myyntiennusteen aleneminen. Energiaveron tuottoarviota alennetaan lähinnä kertymätietojen perusteella 71 milj. eurolla.

Osinkotuottoarviota ehdotetaan vähennettäväksi 450 milj. eurolla rahoitusmarkkinoiden epävakauden seurauksena heikentyneen talouskehityksen vuoksi.

Määrärahat ja tasapaino

Talousarvioesityksen määrärahoihin ehdotetaan 467 milj. euron nettolisäystä ja tuloarvioihin 2 028 milj. euron nettovähennystä. Täydentävä esitys on siten 2,5 mrd. euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2009 ehdotetaan 2,3 mrd. euroa.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2009 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan hinta- ja kustannustasossa tapahtuneita muutoksia yhteensä -5 milj. eurolla. Tarkistus aiheutuu KEL- ja TyEL-indeksien vahvistamisen aiheuttamasta hintatason noususta sekä kuluttajahintaindeksin arvion alenemisesta. Lisäksi kehystasoa korjataan 30 milj. euroa alaspäin, koska vuoden 2008 alusta voimaan tulleeseen eräiden energiatuotteiden verottomuusjärjestelmään liittyvien energiaverotuen palautusten arviota on alennettu. Tarkistuksen jälkeen menokehys vuodelle 2009 on 35 944 milj. euroa.

Kehykseen kuuluvien määrärahojen yhteissummaksi vuodelle 2009 ehdotetaan 35 574 milj. euroa, jolloin jakamattomaksi varaukseksi jää 70 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi. Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10 649 milj. euroa.

Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden yritys- ja työllisyysvaikutusten lievittäminen

Aloitusrahasto Vera Oy:tä ja Veraventure Oy:tä pääomitetaan yhteensä 30 milj. eurolla. Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 50 milj. eurolla. Tarkoituksena on vähentää riskipääomamarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajentavien yritysten riskipääoman saamista. Viennin rahoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi enintään 500 milj. euron lainavaltuus, jonka avulla voidaan käynnistää viennin ns. jälleenrahoitustoiminta. Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaisi koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja. Jälleenrahoitukseen liittyen Suomen Vientiluotto Oy:lle ehdotetaan 6 milj. euron lisäpääomitusta. Lisäksi on tarkoitus antaa hallituksen esitys viennin rahoitukseen liittyen Finnvera Oyj:n omien varainhankintamahdollisuuksien sekä Finnvera Oyj:n kotimaan rahoituksen rahoitusvaltuuksien lisäämiseksi. Tekesin ympäristö- ja energiasektorin myöntämisvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi 15 milj. eurolla osana energiasektorin demonstraatiohankkeiden toteutusta. Pk-yritysten innovaatiohankkeiden valmistelurahoitukseen ehdotetaan siirrettäväksi Tekesin avustuksista 2 milj. euroa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuksiin ehdotetaan 44 milj. euron lisäystä aikaistamalla ohjelmarahoituksen budjetointia vuodelle 2009.

Rakentamisen tukeminen

Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla, mikä johtuu Senaatti-kiinteistöjen investointiohjelman nopeuttamisesta talonrakennustoiminnan yleisesti vähentyessä. Yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeita ehdotetaan nopeutettavaksi lisäämällä valtuutta 30 milj. eurolla. Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi käynnistysavustusta korotetaan aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 5 000 eurolla 15 000 euroon. Lisäksi avustus ulotetaan myös muualle maahan 10 000 euron suuruisena. Järjestelyä ei ole tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen. Kuntarahoitus Oyj:n pääoman luonteiseen rahoitukseen ehdotetaan 20 milj. euroa. Tällä pyritään varmistamaan Kuntarahoituksen valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvan luotonannon kasvuedellytykset.

Työllisyyskokeilujen toteuttaminen

Työllistymislisää ja työllistymispalkkiota koskevan kokeilun toteuttamiseen ehdotetaan 1,2 milj. euron lisäystä. Kokeilun aikana maksettaisiin joko työllistymislisää tai työllistymispalkkiota vähintään kuuden kuukauden pituisen kokoaikaisen työn vastaanottaville kokeilun piiriin kuuluville työttömille. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvä esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) muuttamisesta. Kokeilusta arvioidaan aiheutuvan menoja kaikkiaan 2,2 milj. euroa.

Poikkeuksellisten onnettomuuksien ja katastrofien jälkihoito ja ennaltaehkäisy

Ampuma-ase, aselupa- ja turvallisuusalan valvontarekisterin uudistamista varten poliisille ehdotetaan vuodelle 2009 lisämäärärahaa 1 milj. euroa. Internet-seurannan järjestämiseen ehdotetaan pysyvää määrärahalisäystä 881 000 euroa. Opetusministeriölle ehdotetaan kertaluonteista 500 000 euron määrärahaa verkkonuorisotyöhön, joka toteutetaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin varattua määrärahaa lisätään 100 000 eurolla. Yhteensä 25,9 milj. euron määrärahasta kohdennetaan 130 000 euroa valtakunnalliseen valmiustoimintaan poikkeuksellisten onnettomuuksien tai katastrofien varalta.

Crisis Management Initiative ry:n toiminnan tukeminen

Crisis Management Initiative ry:n toimintaan ehdotetaan lisärahoitusta 135 000 euroa, jolloin vuoden 2009 kokonaisavustus on 335 000 euroa.

Tietosuojavaltuutetun toimintamenot

Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintamenoihin ehdotetaan 260 000 euron lisäystä, joka on kertameno. Lisäys aiheutuu tietosuojavaltuutetun toimiston siirtymisestä hoitamaan sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksista aiheutuvia uusia valvontatehtäviä.

Energiaverotuki

Energiaverotukeen ehdotetaan vähennystä 30 milj. euroa, sillä polttoaineiden verottomasta käytöstä maksettavien palautusten arvioidaan jäävän ennakoitua pienemmäksi. Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksia koskevan hallituksen esityksen johdosta raskaan polttoöljyn valmisteveron palautuksiin ehdotetaan 600 000 euron määrärahalisäystä.

Tampereen teknillisen yliopiston säätiön perustaminen

Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan ehdotetaan 50 milj. euron valtionrahoitusta sillä edellytyksellä, että muiden rahoittajatahojen sijoittama osuus säätiön pääomaan vuonna 2009 on 20 milj. euroa. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2009—2011 siten, että valtion osuus on yhteensä 125 milj. euroa ja muiden rahoittajatahojen osuus vähintään 50 milj. euroa.

Elatustuen siirron toimeenpanokustannukset

Valtion korvausta Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista ehdotetaan maksettavaksi vielä 610 000 euroa vuonna 2009 arvioitua suuremman työmäärän ja kustannusten nousun johdosta.

Muutoksia eräisiin toimintamenomäärärahoihin

Holhoustoimen yleisen edunvalvonnan toimintamenoihin ehdotetaan 2,2 milj. euron lisäystä, josta kertamenoa on 1,7 milj. euroa. Lisäys aiheutuu holhoustoimen yleisen edunvalvonnan järjestämiseen liittyvien tietohallintomenojen täsmentymisestä.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 276 000 euron lisäystä, joka aiheutuu Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen vuokramenoista.

Yliopistojen palvelukeskus Certian toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euron lisäys sen arvioitua nopeammin laajenevan toiminnan johdosta.

Teknillisen korkeakoulun tilojen peruskorjauksen johdosta lisääntyviin vuokrakustannuksiin ehdotetaan kertaluonteisesti 1,5 milj. euroa. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston vuokra- ja muuttokustannuksiin ehdotetaan lisäystä yhteensä 210 000 euroa.

Merenkulkulaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan siirrettäväksi tuottavuuden edistämisen määrärahoista 750 000 euroa ICT-infran muutosten toteuttamiseksi.

Yritysten hallinnollisen taakan vähentämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 350 000 euron lisäystä.

Eräiden menoarvioiden tarkentuminen

Valtiovarainministeriön ennustetarkistus sekä KEL- ja TyEL-indeksien vahvistaminen arvioitua korkeampana nostavat vuoden 2009 menoarvioita n. 250 milj. eurolla. Toisaalta valtionvelan korkomenojen odotetaan vähenevän 222 milj. eurolla lähinnä korkotason laskun vuoksi.

Vakinaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden sekä kuntoutustuen määrärahaan ehdotetaan 9,4 milj. euron lisäystä työeläkeindeksin tarkistuksen johdosta.

Työllisyysnäkymien heikennyttyä määrärahojen tarvearvioita ehdotetaan korotettaviksi työttömyysturvan eri momenteilla yhteensä n. 174 milj. eurolla ja asumistuen momentilla 20 milj. eurolla. Heikkenevän suhdannetilanteen arvioidaan myös lisäävän valtion osuutta yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 14 milj. eurolla. Valtion osuus sairausvakuutuksen menoista arvioidaan 6 milj. euroa varsinaisessa talousarvioesityksessä oletettua pienemmäksi.

Valtion kansaneläkelaista johtuvien menojen määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 17,9 milj. eurolla, koska vuonna 2009 sovellettava kansaneläkeindeksi on vahvistettu aiemmin arvioitua korkeampana, työnantajan kansaneläkemaksun tuottoarviota on alennettu ja eläkkeensaajan asumistukimenoarviota korotettu. Oletettua korkeampana vahvistettu kansaneläkeindeksi lisää myös rintamalisien määrärahatarvetta 200 000 eurolla. Sotilasvammakorvauksiin varattavaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi vajaalla 7 milj. eurolla aiemmin arvioitua suurempien sotainvalidien kuntoutus- ja laitoshuoltokorvausten ja arvioitua korkeampana vahvistetun työeläkeindeksin vuoksi. Perustoimeentulotuen valtionosuuksiin ehdotetaan 20 milj. euron lisäystä ennakoitua suurempien toimeentulotukimenojen vuoksi.

Käsiteltävänä olevien ja nyt ehdotettujen määrärahamuutosten jakaantuminen pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 125 070 000 - 125 070 000
22. Tasavallan presidentti 13 038 000 - 13 038 000
23. Valtioneuvoston kanslia 79 167 000 - 79 167 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 170 331 000 4 778 000 1 175 109 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 794 504 000 2 467 000 796 971 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 168 899 000 16 262 000 1 185 161 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 778 442 000 -1 221 000  2 777 221 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 7 322 839 000 -29 395 000 7 293 444 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 7 498 011 000 55 047 000 7 553 058 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 836 454 000 19 000 2 836 473 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 108 809 000 13 316 000 2 122 125 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 322 397 000 359 564 000 2 681 961 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 14 826 007 000 248 509 000 15 074 516 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 316 388 000 20 000 000 336 388 000
36. Valtionvelan korot 2 395 000 000 -222 000 000 2 173 000 000
Yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) 45 755 356 000 467 346 000 46 222 702 000
         
37. Valtionvelan vähentäminen 152 992 000 -152 992 000 -
Yhteensä 45 908 348 000 314 354 000 46 222 702 000

Käsiteltävänä olevien ja nyt arvioitujen tuloarviomuutosten jakaantuminen osastoittain, euroa
  Osasto Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 38 878 799 000 -1 584 000 000 37 294 799 000
12. Sekalaiset tulot 4 404 849 000 6 020 000 4 410 869 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 390 500 000 -450 000 000 1 940 500 000
15. Lainat 234 200 000 - 234 200 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 45 908 348 000 -2 027 980 000 43 880 368 000
         
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta - 2 342 334 000 2 342 334 000
Yhteensä 45 908 348 000 314 354 000 46 222 702 000