Talousarvioesitys 2002
36. VALTIONVELAN KOROT
Selvitysosa:Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Vuoden 2002 lopussa valuuttamääräisen velkakannan arvioidaan olevan vajaat 15 % budjettitalouden velasta.
Mitä enemmän velasta on lyhytaikaista, sitä pienemmät korkomenot ovat keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman, että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Tästä syystä vaihtuvakorkoisen velan osuus on tarkoitus pitää noin 20 %:n tasolla vuonna 2002.
Euromääräisten korkomenojen arvion pohjana on käytetty talousarvioesityksen yleisperusteluissa esitetyn lähiajan talousnäkymiä koskevan ennusteen mukaisia oletuksia. Muun valuutan määräisten korkomenojen arvion pohjana ovat laadintahetken valuuttakurssit ja korot.
Valuuttakurssien merkitys vähenee sitä mukaa kun valuuttamääräisien lainojen kuoletukset jälleenrahoitetaan euromääräisillä uusilla lainoilla. Euron kurssin muutos yhdellä prosentilla lisää tai vähentää valtion korkomenoja noin 6 milj. eurolla.
Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä parannetaan konvertointien avulla, joissa vaihdetaan velkasalkusta epäsopivia lainoja uusiin likvideihin lainoihin. Velan lyhentäminen toteutetaan jatkamalla lainanottoa samanaikaisesti velan takaisinostojen kanssa, mikä turvaa lainakannan uudistumisen.
Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella.
Velan rakenne (%) | ||||
---|---|---|---|---|
1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
tilinpäätös | tilinpäätös | talousarvio | esitys | |
Vaihtuvakorkoisen velan osuus | 9 | 17 | 20 | 20 |
Valuuttamääräisen velan osuus | 16 | 16 | 15 | 15 |
Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus | 51 | 52 | 58 | 55 |
Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000—2002
|
|
v. 2000 tilinpäätös 1000 € |
v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2002 esitys 1000 € |
Muutos 2001—2002 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
01. |
Euromääräisen velan korko |
3 888 505 |
3 415 897 |
3 135 000 |
- 280 897 |
- 8 |
03. |
Valuuttamääräisen velan korko |
737 255 |
678 134 |
591 000 |
- 87 134 |
- 13 |
09. |
Muut menot valtionvelasta |
186 660 |
16 482 |
17 000 |
518 |
3 |
|
Yhteensä |
4 812 420 |
4 110 513 |
3 743 000 |
- 367 513 |
- 9 |