Hoppa till innehåll
  Svara på användarenkäten om denna webbplatsen och bidra till utvecklingen av en ny webbplats med information om statsbudgeten. Gå till enkäten via denna länk.
Innehållsförteckning
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              42. Sanomalehdistön tuki
              44. Median innovaatiotuki
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Statsbudgeten 2017

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Viestintäpalvelut ja -verkot ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisten palvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Digitaalista tekniikkaa ja palveluita hyödynnetään laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus varmistetaan. Koko maassa on saatavilla monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita. Tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden täysimääräinen käyttö edistää yhteiskunnan toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä.

Viestintäviraston tavoitteena on viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistuminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden paraneminen sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Vuoden 2015 toiminnan painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2015 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa viestinnän toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Radiotaajuuksien huutokauppa toteutetaan, ajankohta 1—10/2013 - -
Elinkeinoelämän sekä harrastuskäyttöön osoitettujen luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitetun taajuusmäärän kasvu, %/vuosi 1 (elinkeino), 5 (harrastus) 1 (elinkeino), 4 (harrastus) 1 (elinkeino), 4 (harrastus)
Radioluvista vapautettujen sovellusten määrä, kpl/vuosi 8 3 3
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta käynnistyy ja vakiintuu. Viestintävirasto tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja tietoturvallisuuspoikkeamien havainnoinnin palveluita. Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistyöverkoston arvio kyberturvallisuuden tilannekuvan laadusta. Suoritetaan kysely yhteistyöverkostolle (asteikko 1—5) - 3,7 3,7
Viestintävirasto tuottaa ajantasaista tilannekuvaa viestintäverkoista sekä niiden vika- ja häiriötilanteista Viestintäviraston sivustolla. Karttamuotoinen, ajantasainen helppokäyttöinen informaatio viestintäverkkojen tilanteesta käytössä vaiheittain:      
1. vaihe: lämpötilakartta vakavista häiriöistä toteutuu - -
2. vaihe: tarkennettu häiriökartta ja laatu - toteutuu -
3. vaihe: palvelukartta (häiriöt, laatu, saatavuus ja valvonta) - - toteutuu
Laajakaistapalveluja tarjoaville operaattoreille on tarjolla kohtuuhintaisia valokuidulla toteutettuja tilaajayhteyksiä. Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrän kehitys, %/vuosi 200 5 5
Nopeiden (yli 30 Mb) laajakaistayhteyksien saatavuus paranee. Laajakaistaliittymien saatavuus kasvaa, %/v 9,5 5 5
Laajakaistatukihakemusten joutuisa käsittely. Vireille tulleista hakemuksista käsitelty kolmen kuukauden kuluessa riittävien selvitysten saamisesta, osuus % 100 80 80
Taajuussuunnittelu on laadukasta. Taajuussuunnittelusta johtuvat haitalliset häiriöt enintään, kpl/vuosi 0 8 8
Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin, asiakaskysely (asteikko 1—5) 3,9 3,5 3,5
Viestintäverkkojen ja -palvelujen käytettävyys on hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi 6 6 6
Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) 3,8 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen käyttöä kehittämällä kansallista tietoturvallisuutta. Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) 3,8 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen kehittymistä takaamalla toimivan verkkoympäristön. Nimipalvelimien käytettävyys, % 100 100 100
Tehdään lupa- ja taajuuspäätökset noudattaen palveluaikatavoitteita. Palveluaikatavoite 28 päivää, osuus %/vuosi 98 95 95
Tehokas radiohäiriöiden selvittäminen. Hätä- ja turvallisuusliikenteen sekä viranomaisverkkojen radiohäiriöiden selvitykseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana 16 16 16
Virastossa on toteutettu tietoturvallisuuden vakiointi perustuen yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin. Tietoturvallisuus katselmoidaan vuosittain. - toteutuu toteutuu
Sidosryhmien tyytyväisyys Viestintäviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,6 3,6 3,6
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) 0,38 0,40 0,40
Tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) 0,30 0,75 0,90
Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/postinsaajatalous 0,50 0,58 0,58
Mediapalvelujen valvonnan kustannukset, euroa/tv-katsojatalous 0,26 0,34 0,34
Taajuushallinnon kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä 77 125 125
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 4,9 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 4,86 2 2
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 102 94 95
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 108 96 97

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (865/2012) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 180 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 535 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 069 000 euroa sekä varmennemaksu 208 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 31 169 31 357 33 050
Bruttotulot 22 614 20 312 21 156
Nettomenot 8 555 11 045 11 894
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 516    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 856    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 9 933 10 558 10 668
Verkkotunnusmaksut 3 550 3 600 3 600
Numerointimaksut 2 774 2 780 2 780
Muu maksullinen toiminta 6 294 4 535 4 078
Tuotot yhteensä 22 551 21 473 21 126
       
Kustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 10 753 11 692 11 725
Verkkotunnusmaksut 3 035 3 676 3 568
Numerointimaksut 2 698 2 868 2 772
Muu maksullinen toiminta 5 725 4 623 4 186
Kustannukset yhteensä 22 211 22 859 22 251
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet -820 -1 134 -1 057
Verkkotunnusmaksut 515 -76 32
Numerointimaksut 76 -88 8
Muu maksullinen toiminta 569 -88 -108
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 340 -1 386 -1 125
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 92 90 91
Verkkotunnusmaksut 117 98 101
Numerointimaksut 103 97 100
Muu maksullinen toiminta 110 98 97
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 102 94 95

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Tuotot      
Eräät viestinnän maksut 6 646 6 633 6 992
Tuotot yhteensä 6 646 6 633 6 992
       
Kustannukset      
Eräät viestinnän maksut 6 143 6 900 7 186
Kustannukset yhteensä 6 143 6 900 7 186
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Eräät viestinnän maksut 503 -267 -194
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 503 -267 -194
       
Kustannusvastaavuus, %      
Eräät viestinnän maksut 108 96 97
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 108 96 97

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyberturvallisuuskeskus 500
NCSA-tehtävien hoito 100
PRS-viranomaistoiminta 150
Tietoyhteiskuntamaksu 300
Toimintamenojen lisäsäästö -141
Toimintamenojen tuottavuussäästö -60
Vuokramenojen indeksikorotus 17
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -17
Yhteensä 849

2015 talousarvio 11 894 000
2014 talousarvio 11 045 000
2013 tilinpäätös 9 895 000

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta.


2015 talousarvio 500 000
2014 talousarvio 500 000
2013 tilinpäätös 500 000

44. Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen media-alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.


2015 talousarvio 10 000 000

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan maakuntaliittojen ja teleyritysten kanssa sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään 5 500 000 euroa.

Lisäksi Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan 1.1.2010. Tarkoituksena on, että laajakaistarakentamisen tukemiseen käytetään Viestintäviraston päätöksillä tämän momentin määrärahaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien päätöksellä maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta säädetyssä laissa tarkoitettua momentin 30.10.61 määrärahaa. Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Valtion maksuosuus on kuitenkin enintään 58 % ja kunnan osuus 8 % niissä kunnissa, joissa hankkeen rahoittaminen muuten muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Kuntakohtaisen maksuosuuden määräytymisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksoivat vuosina 2010—2013 laajakaistahankkeiden valtion osuuden 25,15 milj. euroa momentilta 30.10.61. Näissä hankkeissa kunnan maksuosuus on 22 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät Viestintäviraston lausunnon ennen valtiontukipäätöstä.

Valtuuden tarkistamisella 64 milj. eurosta 69,5 milj. euroon edistetään haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen puitteissa jo käynnistettyjen hankkeiden rahoituksen valtion osuuden riittävyyttä hankkeesta vuoden 2013 aikana tehdyn väliarvioinnin mukaisesti. Rahoituksen kysyntä on ylittänyt hankkeen käynnistysvaiheessa arvioidun. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu myös tarpeesta hankkeen rahoittamiseen, koska hankkeita ei enää vuonna 2015 voida rahoittaa momentilta 30.10.61.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 20 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 16 000 16 100 11 000 - 43 100
Vuoden 2015 sitoumukset - 2 500 1 500 1 500 5 500
Menot yhteensä 16 000 18 600 12 500 1 500 48 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Uudelleenkohdentaminen 5 500
Yhteensä 5 500

2015 talousarvio 16 000 000
2014 I lisätalousarvio 1 409 000
2014 talousarvio 10 500 000
2013 tilinpäätös 18 870 000

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2015 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Vuonna 2015 edellä mainitut menot käytössä olleen televisiomaksujärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvine menoineen katetaan rahaston televisiomaksuista kertyneistä varoista.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.


2015 talousarvio 507 948 000
2014 talousarvio 507 948 000
2013 tilinpäätös 500 000 000