Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Vuonna 2008 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45 080 milj. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukossa 6 on esitetty tuloarvioiden kehitys osastoittain suhteessa vuoden 2006 tilinpäätökseen ja vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan 11,3 % ja verotulojen 8,4 % vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Vuoden 2007 varsinaisen talousarvion tuloarvioita on tarkistettu vuoden 2007 lisätalousarvioissa, joissa tuloarvioita on nettomääräisesti korotettu 1 055 milj. eurolla. Verrattuna vuodelle 2007 budjetoituun (=lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon) varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2008 kasvavan 8,4 % ja verotulojen 6,4 % .

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2006—20081)

Tunnus Osasto v. 2006
tilinpäätös
milj. €
v. 2007
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2008
esitys
milj. €

Muutos 2007—2008
milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 34 692 35 092 38 047 2 955 8
12. Sekalaiset tulot 4 115 3 853 4 807 954 25
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 974 1 338 1 984 646 48
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 199 235 242 7 3
  Yhteensä 40 979 40 517 45 080 4 562 11
             
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta
  Yhteensä 40 979 40 517 45 080 4 562 11

1) Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

4.1. Veroperustemuutokset vuonna 2008

Hallituksen veropoliittista linjaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin luvussa 3.2.

Vuodelle 2008 ehdotettavien veroperustemuutosten arvioidaan vuositasolla alentavan verotuloja nettomääräisesti n. 570 milj. eurolla. Tämä kohdistuu suurelta osin valtion verotuloihin. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Verotuottoa vähentävät (yhteensä n. 910 milj. euroa):

  • Työn verotuksen kevennys 330 milj. euroa
  • Tuloveroasteikon inflaatiotarkistus 170 milj. euroa
  • Eläketulon veronkevennys 205 milj. euroa
  • Perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen 165 milj. euroa
  • Muut mm. työasuntovähennys ja lahjoitusvähennys, n. 40 milj. euroa

Veronkorotukset (yhteensä n. 340 milj. euroa):

  • Energiaverojen korotukset n. 300 milj. euroa
  • Alkoholijuomaveron korotus 40 milj. euroa

4.2. Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttavat veroperustemuutoksia enemmän veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Talouskasvu jatkuu tänä vuonna aiemmin ennustettua vahvempana, mikä näkyy myös verotulokertymien vahvana kasvuna. Vuonna 2008 talouskasvun arvioidaan edelleen jatkuvan ja verotulojen kasvun hidastuvan vain hieman vuodesta 2007.

Verotuloarvioiden toteutuminen riippuu suuresti siitä, kuinka hyvin veropohjien taso ja kehitys pystytään ennustamaan. Esimerkiksi yksityisen kulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon 100 milj. euroa ja palkkasumman muutos prosenttiyksiköllä valtion tuloveron tuottoon n. 90 milj. euroa. Edellisen hallituskauden tuloarvioiden toteutumisesta tehty tarkastelu osoitti, että ennakoitua parempana toteutunut suhdannekehitys selitti varsinaisesta ennustevirheestä suurimman osan.

OECD:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasema reagoi kokonaistuotannon muutoksiin joustokertoimella 0,5. Siten prosenttiyksikön suuruinen muutos talouskasvussa vaikuttaisi koko julkisen talouden rahoitusasemaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon (tuotannon kasvu vahvistaa ja aleneminen heikentää julkista taloutta). Suurin osa vaikutuksesta julkisen talouden tasapainoon välittyy tulopohjien muutosten kautta. Valtion tapauksessa em. joustokertoimen arvioidaan olevan 0,3. Kasvun nopeutuminen yhdellä prosenttiyksiköllä vahvistaisi tämän mukaan valtiontaloutta lähes 600 milj. eurolla. Tästä n. 200 milj. euroa selittyy työttömyyssidonnaisten menojen muutoksella ja loppuosa verotulokertymien muutoksella.

Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verokertymiin. Mitä selvemmin kasvu perustuu kotimaisiin kysyntätekijöihin, sitä suuremmaksi muodostuvat positiiviset vaikutukset verokertymiin, sillä viennin kasvun välittömät vaikutukset heijastuvat heikosti verotuottoihin.

Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

  2005 2006 2007** 2008**
  muutos, % vuodessa
         
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 3,8 4,8 5
— Palkka- ym. tulot 4,7 5,3 6
— Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 3,1 2,7 3
— Pääomatulot 5,1 141) 16½ 4
Toimintaylijäämä -1,2 14 12 7
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 4,4 5
Arvonlisäveron pohja 5,7 7,1 5,8 6,3
Bensiinin kulutus -0,9 -2
Dieselöljyn kulutus 1,8 6 3 -3½
Sähkön kulutus -1,1 7 2
Verollisen alkoholin kulutus 1,2 2 -2½
Henkilöautojen ensirekisteröinnit 3,9 -1,7 -7 0

1) Toisin kuin muut vuotta 2006 koskevat luvut, kyseessä on ennuste. Pääomatulojen määrä vahvistuu vuoden 2006 verotuksen valmistuessa lokakuun 2007 loppuun mennessä.

Suomen taloudessa korkeasuhdanne on pitkittynyt ja talouskasvuun liittyvät riskit ovat kasvaneet. Mikäli talouskehitys heikkenisi ennustettua nopeammin, vaikutukset verotulokertymissä näkyisivät ensimmäisenä suhdanneherkimmissä erissä eli yhteisöveron ja pääomatuloveron tuotossa. Verokertymiin vaikutukset heijastuvat kuitenkin osittain viiveellä ja useamman vuoden aikana johtuen mm. siitä, että verovuodelta maksuunpantava vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana.

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot, milj. euroa 13 582 13 987 15 003 7,3
Tulovero 12 901 13 257 14 243 6,6
— Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot 8 650 8 376 8 851 5,7
— Yhteisövero 4 251 4 881 5 392 10,5
Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 681 730 760 4,1

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja ovat tulovero, korkotulojen lähdevero ja perintö- ja lahjavero. Näistä arvioidaan kertyvän v. 2008 yhteensä 15 003 milj. euroa, eli 7,3 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Tuloveron kertymäksi arvioidaan 14 243 milj. euroa, mikä on 7,4 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Siitä kotitaloudet maksavat vajaan kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan. Momentin kertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä ansio-, pääomatulo- ja yhteisöveroista sekä rajoitetusti verovelvollisten maksamasta lähdeverosta.

Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesityksen ansio- ja pääomatuloverojen kertymäksi arvioidaan 8 851 milj. euroa, eli 5,7 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan 5½ % v. 2008. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehityksellä on keskeinen merkitys verotulojen kannalta. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan n. 6 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan 6½ %, mutta työttömyysetuuksien arvioidaan alenevan työttömyyden edelleen vähentyessä. Kokonaisuudessaan eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien kasvuksi ennustetaan 5½ %.

Veronalaisten pääomatulojen, joista merkittävimmät erät ovat luovutusvoitot, osinkotulot ja puun myyntitulo, ennustetaan kokonaisuudessaan kasvavan 4 %. Vaikka pääomatulojen osuus veropohjasta on alle 10 %, niiden suhteellinen merkitys tuloarvioiden osuvuuden kannalta on suuri. Valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja. Pääomatulojen määrästä saadaan luotettava tieto vasta verovuotta seuraavan vuoden loppupuolella verotuksen valmistuessa. Näin ollen talousarvioesityksen tuloarvioiden pohjana käytettävä vuoden 2006 taso on pääomatulojen osalta vielä ennuste.

Luovutusvoitot ovat kotitalouksien saamien pääomatulojen merkittävin erä. Niitä syntyy muun muassa arvopaperien ja kiinteistöjen myynnistä. Viimeisen neljän vuoden aikana luovutusvoitot ovat yli kaksinkertaistuneet varallisuusarvojen ja erityisesti pörssikurssien nousun myötä. Oman asunnon myyntivoitto on sen sijaan useimmiten verotonta tuloa, ja näin ollen asuntokauppa on suurelta osin tuloverotuksen ulkopuolella.

Luovutusvoittojen kehitystä on vaikea ennustaa, koska luovutusvoittojen määrän kehitys riippuu voimakkaasti vaikeasti ennakoitavasta arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoiden hintakehityksestä. Osakemarkkinoilla on nouseva kurssikehitys jatkunut jo yli neljä vuotta, vaikkakin kesän aikana epävarmuus markkinoilla on selvästi kasvanut. Talousarvioesityksen tuloarvio pohjautuu oletukseen, että tänä vuonna osakekurssit jatkavat yhä nousuaan ja kiinteistöjen hinnat nousevat edelleen pari prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2008 kasvun oletetaan hidastuvan.

Työn verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 330 milj. eurolla. Kevennykset toteutetaan alentamalla tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja ja korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Muutokset alentavat valtion verotuloja 220 milj. eurolla. Lisäksi tuloveroasteikkoon tehdään inflaatiotarkistus, jonka vaikutus on 170 milj. euroa.

Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi otetaan käyttöön uusi työasuntovähennys, jonka arvioidaan vähentävän vuositasolla verotuottoa 30 milj. eurolla. Tästä valtion osuus on 13, kuntien 15 ja muiden veronsaajien 2 milj. euroa.

Eläketulon verotusta kevennetään niillä tulotasoilla, joilla se on ollut työtulojen verotusta kireämpää. Kevennys toteutetaan korottamalla valtionverotuksen eläketulovähennystä, minkä arvioidaan vähentävän verotuloja 205 milj. eurolla, josta valtion tuloveron osuus on 194 milj. euroa.

Yhteisövero

Yhteisöiltä arvioidaan kertyvän valtiolle tuloveroa 5 392 milj. euroa, mikä on 10,5 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Budjettitalouden yhteisöverokertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä veroista, mutta suurin merkitys on samalta vuodelta kertyvillä ennakoilla ja edelliseltä vuodelta kertyvillä ennakontäydennysmaksuilla.

Vuonna 2007 yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet erittäin hyvinä. Yritysten tulosten kasvun oletetaan v. 2008 hidastuvan työvoima- ja raaka-ainekustannusten nousun seurauksena. Verovuoden 2008 lopullisen yhteisöveron kasvu hidastuu yritysten tulosten kehittyessä aiempaa hitaammin. Yhteisöveron pohjana olevan tuloskehitystä ennakoitaessa käytetään hyväksi kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kasvuarviota.

Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot

Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja eli korkotulojen lähdeveroa ja perintö- ja lahjaveroa arvioidaan kertyvän 4 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveron tuoton arvioidaan kasvavan kuluvasta vuodesta korkotason edelleen noustessa.

Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan hieman alenevan kuluvalle vuodelle budjetoidusta perintöveron keventämisen seurauksena. Perintöverotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti. Verotettavan perinnön alarajaa korotetaan 20 000 euroon, puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan sekä perintöveroasteikkoa tarkistetaan. Muutosten arvioidaan vähentävän verotuottoa 165 milj. eurolla. Täysimääräisesti perintöveron kevennykset vaikuttavat perintö- ja lahjaveron kertymään vasta v. 2009. Vuonna 2008 kevennysten arvioidaan vähentävän verotuottoa vain n. 25 milj. euroa.

Liikevaihtoon perustuvat verot

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa 13 757 14 347 15 154 5,6
— Arvonlisävero 13 150 13 704 14 496 5,8

Liikevaihtoon perustuvia veroja ovat arvonlisävero, vakuutusmaksuvero ja apteekkimaksut. Niitä arvioidaan kertyvän 15 154 milj. euroa, mikä on 5,6 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Tästä arvonlisäveron osuus on 14 496 milj. euroa.

Vuonna 2008 arvonlisäveron tuoton kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana yksityisen kulutuksen kasvun jatkuessa. Kotitalouksien vahva luottamus sekä työllisyyden ja palkkatulojen ostovoiman kasvu ovat pitäneet yllä vahvaa kulutuksen kasvua, vaikkakin kotitalouksien velkaantumisen arvioidaan toimivan kulutuksen kasvua rajoittavana tekijänä.

Kotitalouksien kulutus muodostaa 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit.

Valmisteverot

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Valmisteverot, milj. euroa 4 628 4 649 4 999 7,5
— Alkoholijuomavero 992 1 008 1 088 7,9
— Tupakkavero 625 617 611 -1,0
— Energiaverot 2 946 2 957 3 251 9,9

Valmisteveroja arvioidaan v. 2008 kertyvän yhteensä 4 999 milj. euroa, eli 7,5 % enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Kasvu on pääosin seurausta alkoholijuomaveroon ja energiaveroihin ehdotetuista korotuksista. Valmisteverojen veropohja ei juuri kasva, koska ehdotettujen veromuutosten eräänä tavoitteena on valmisteverollisten hyödykkeiden kulutuksen vähentäminen ja siten veropohjan supistaminen. Lisäksi eräät muut muutokset, kuten savukkeiden matkustajatuontikiintiöiden poistuminen Suomen ja Viron väliltä, vaikuttavat veropohjaa pienentävästi.

Noin kaksi kolmasosaa valmisteveroista kertyy energiaveroista, joita arvioidaan kertyvän yhteensä 3 251 milj. euroa v. 2008. Energiaveroista n. 75 % kertyy liikenteestä moottoribensiinin ja dieselöljyn verona ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yhteistyössä laadittuun energia-aineiden kulutusennusteeseen. Ilman veroperustemuutoksia moottoribensiinin kulutus alenisi hieman ja dieselöljyn kulutus n. 2 % v. 2008.

Energiaveroja ehdotetaan korotettavaksi v. 2008 yhteensä n. 300 milj. eurolla. Korotus kohdistetaan kaikille energiatuotteille painottaen kuitenkin päästökaupan ulkopuolista sektoria eli liikennepolttoaineita, sähköveroluokkaa 1 (kotitaloudet, palvelut ja maatalous) sekä kevyttä polttoöljyä. Energiaverojen korotus hillitsee osaltaan energian kulutusta, ja korotusten jälkeen bensiinin kulutuksen arvioidaan alenevan 2 % ja dieselöljyn kulutuksen 3½ %. Sähkön kulutukseen korotuksella ei arvioida olevan suurta vaikutusta.

Vuonna 2008 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan kasvavan n. 8 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Alkoholijuomaveroa ehdotetaan korotettavaksi siten, että väkevien alkoholijuomien valmisteveroa korotetaan 15 % ja muiden 10 %. Korotuksen arvioidaan lisäävän alkoholijuomaveron tuottoa n. 40 milj. eurolla. Alkoholin verollisen kulutuksen arvioidaan korotusten seurauksena alenevan 2½ %.

Tupakkaveroa arvioidaan v. 2008 kertyvän 611 milj. euroa eli hieman vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2007. Savukkeiden verollisen kulutuksen arvioidaan alenevan 5 % v. 2008. Tähän vaikuttaa se, että Viro nostaa savukkeiden veron EU:n vähimmäisverotasolle heinäkuussa 2008, minkä myötä Suomen oikeus voimassaolevaan matkustajatuontikiintiöön päättyy.

Muut verot ja veronluonteiset tulot

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa 2 725 2 791 2 891 3,6
— Autovero 1 304 1 350 1 370 1,5

Muita veroja ja veronluontoisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 891 milj. euroa, ja niiden tuotto kasvaa 3½ % vuodelle 2007 budjetoidusta. Autoveroa arvioidaan kertyvän 1 370 milj. euroa, mikä pohjautuu arvioon n. 135 000—140 000 uuden henkilöauton myynnistä v. 2008. Uusien henkilöautojen myynti on hidastunut kuluvana vuonna, mutta sitä on kompensoinut keskimääräisen verotusarvon nousu. Käytettyjen henkilöautojen tuonti on vakiintunut alle 30 000 kappaleen tasolle.

4.3. Muiden tulojen arviot

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Sekalaiset tulot, milj. euroa 4 115 3 402 4 807 41,3
— siirto valtion eläkerahastosta 0 4 1 337 37 659
— EU-tulot 1042 1248 1328 6,4
— nettotulot osakemyynneistä 1 232 420 400 -4,8
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 398 398 419 5,3
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 397 409 421 2,9
— muut 1 046 923 901 -2,3

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 807 milj. euroa eli 41 % vuodelle 2007 budjetoitua enemmän. Nettotuloiksi osakemyynneistä on arvioitu 400 milj. euroa. Euroopan unionilta saataviksi tuloiksi arvioidaan 1 328 milj. euroa eli runsaat 6 % kuluvalle vuodelle budjetoitua enemmän. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan budjettitalouteen 1 337 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta valtion eläkemenosta. Veikkausvoittovaroja tuloutetaan budjettitalouteen runsaat 5 % enemmän ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa lähes 3 % enemmän kuin v. 2007.

Korkotuloja ja voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 984 milj. euroa, mikä on 8,3 % vähemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan 211 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin arvioidaan v. 2008 olevan 4 mrd. euroa ja keskituoton 3,5 %. Korkotason nousun myötä valtion korkotulojen arvioidaan kasvavan 18 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Osinkotuloiksi arvioidaan 1 450 milj. euroa ja valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi 173 milj. euroa.

  2006 2007 2008 2007—2008
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Korkotulot ja voitontuloutukset, milj. euroa 1 974 2 163 1 984 -8,3
— korkotulot 218 178 211 18,1
— osinkotulot 1 522 1 639 1  450 -11,6
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 99 159 173 9,0
— osuus Suomen Pankin voitosta 134 186 150 -19,4