Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

2.1. Kansainvälinen talous

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on ollut viime vuotta korkeammallareaalisesti vain toisen öljykriisin aikana 1979—1980. Maailmankaupankasvu nopeutui siitä huolimatta 9 prosenttiin v. 2006 jamaailman tuotannon kasvu 5,5 prosenttiin. Merkittävää hidastumistaei vahvoista perustekijöistä johtuen ole näköpiirissä lähivuosinakaan,joten kasvu jatkunee n. 5 prosentin vauhtia.

Yhdysvaltojen kasvuvauhdin hidastuminen näkyy maailmantaloudenkehityksessä tänä vuonna, mutta vain lievänä. Kasvu on kuitenkinvahvistuvalla pohjalla Suomen viennille tärkeässä Euroopassa. Aasiassaripeä kasvu näyttää kiihtyvän huolimatta siitä, että Kiinan hallitusyrittää hillitä liian nopeasti kasvavia investointeja ja ylikuumenemista.Vahvasta kysynnästä johtuen öljyn keskihinta on yhä korkea muttajää v. 2007 euromääräisenä hieman alemmaksi kuin v. 2006.Muiden tuotantotarvikkeiden hintojen nousuvauhti on alkanut tasaantua,mutta muutos edellisestä vuodesta ei näytä juurikaan pienenevän.

Ohjauskorkoja on korotettu pitkään, mutta nyt tilanne Atlantinmolemmin puolin on eriytymässä. Yhdysvalloissa seurataan tarkkaanniin tuotannon, kysynnän kuin hintojenkin kehitystä. Toistaiseksikeskuspankki on siellä enemmän huolissaan hintojen noususta kuintuotannon kasvun hidastumisesta. Euroalueella keskuspankki tarkkaileetehtävänsä mukaisesti hintojen ja nyt etenkin palkkojen korotuksistaaiheutuvia nousupaineita ja on viestinyt aikeestaan jatkaa ohjauskoronnostamista. Japanissa edellytykset harjoittaa aktiivisempaa korkopolitiikkaaovat parantuneet.

Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden ongelmat heijastuvat epävarmuutenarahoitusmarkkinoilla. Tilanteen uskotaan yhä hoituvan ilman, ettämaa ajautuu kriisiin tai vakavaan taantumaan. Maan toinen ongelmaon ulkoinen epätasapaino, vaikka vaihtotaseen heikkeneminen suhteessabruttokansantuotteeseen on ainakin joksikin aikaa pysähtynyt. Kuluttajienluottamus on vahvistunut ja yksityinen kulutus elpynyt. Keskuspankkion pitänyt ohjauskoron 5¼ prosentissa. Inflaatiopaineet eivät olehellittäneet, mikä rajoittaa rahapolitiikan liikkumavaraa. Kasvuvauhtihidastuu tänä vuonna alle 2 prosenttiin. Kasvun hidastuminen Yhdysvalloissatukee kansainvälisen talouden tasapainoisempaa kehitystä ja säästämisenlisääntyminen vahvistaisi sitä lisää. Julkisen talouden alijäämäon supistunut, mutta kehitys uhkaa jäädä väliaikaiseksi. Tuotantokasvanee ensi vuonna hieman yli 2 %.

Euroalueen talouskehitys

Vahva kysynnän kasvu on jatkunut euroalueella ja tuotannon uskotaanv. 2007 lisääntyvän 2,6 % eli lähes yhtä paljonkuin v. 2006. Investoinnit ovat nopeimmin kasvava kysyntäerä, muttatyöllisyyden koheneminen ja edellisvuosia suuremmat palkankorotuksetovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta ja lisänneet yksityistäkulutusta. Työttömyyden arvioidaan v. 2007 laskevan 7 prosenttiin.Kasvuerot suurimpien euromaiden välillä ovat supistuneet. Ensi vuonna tuotantokasvaa 2,3 %.

Verotulojen kasvu on ollut yllättävän vahvaa ja julkisen taloudenalijäämät pienentyneet ennakoitua enemmän. Julkisen talouden näkymätovat kohentuneet ja talouskasvun jatkuessa hyvänä euromaiden ennakoidaanpääsevän eroon liiallisista alijäämistä jo ensi vuonna. Julkinen velkasupistuu 65 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Euron vahvistuminen on lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaakustannuspainetta, ja kuluttajahintojen nousu on viime syksystäalittanut keskuspankin asettaman 2 prosentin rajan. Ohjauskorkoon nostettu 4 prosenttiin.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Suomessa talouskasvu nopeutui 5 prosenttiin v. 2006ja oli laaja-alaista, mikä merkitsi vahvaa lähtökohtaa tälle vuodelle.Alkuvuonna talouden aktiviteetti on lisääntynyt viime vuoden tahtiin saadenvoimaa sekä ulkomaisesta kysynnästä että etenkin kotimaisesta kulutus-ja investointikysynnästä. Yritysten ja kotitalouksien suhdanneodotuksetovat selvästi keskimääräistä korkeammalla, joten vuoden toinen puoliskoei tuo merkittävää kasvun hidastumista. Vuonna 2007 bruttokansantuotteenodotetaan lisääntyvän 4½ %. Luottamus talouskehitykseenon monilta osin vahvaa ja perustekijät kasvua tukevia, mutta resurssirajoitteetja työvoimakapeikot uhkaavat kasvua aiempaa enemmän. Korkeasuhdannejatkuu vuoden 2008 puolelle, mutta hinta- ja kustannuspaineet sekäkansainvälisen talouden lisääntyneet epävarmuudet vaimentavat taloudentoimeliaisuutta, joten kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan ensivuonna enää runsaat 3 %.


Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2008**

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2008** Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Kansainvälinen kysyntä säilyy vahvana, mikäli negatiivisia yllätyksiäei ilmaannu. Teollisuuden tilauskannat ovat tästä syystä korkeallatasolla ja tarjontarajoitteet yleistyneet. Lisäksi rakennusalallajoka toinen yritys kokee ammattitaitoisen työvoiman saatavuudentuotannon kasvun esteeksi ja palvelualoillakin joka neljäs. Samaanaikaan kun tuotannon kasvu hidastuu, ansioiden nousu nopeutuu jauhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa vähitellen heiketä.Kotimaiseen talouteen epävarmuutta tuovat lisäksi elektroniikkateollisuudensuuret tuotantovaihtelut yhdessä resurssirajoitteiden kanssa. Yksityistäkulutusta rahoitetaan edelleen velkaa lisäämällä ja säästämistäsupistamalla. Kotitalouksien runsas velkaantuminen yhdessä kohoavienvelanhoitomenojen ja korkeiden hintojen kanssa hidastaa asuntoinvestointeja.Asuntojen hinnat ovat reaalisesti jo vuoden 1989 tasolla.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

  2004 2005 2006* 2007** 2008**
           
Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa 152,3 157,2 167,1 179 190
Bruttokansantuote,määrän muutos, % 3,7 2,9 5,0 4,4 3,3
Työttömyysaste,% 8,8 8,4 7,7 6,7 6,3
Työllisyysaste,% 67,2 68,0 68,9 70,1 70,5
Kuluttajahintaindeksi,muutos, % 0,2 0,9 1,6 2,4 2,4
Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), % 4,1 3,4 3,8 4,5 4,7

Ulkomaankauppa

Matalan kustannustason maissa valmistettujen tavaroiden osuuskotimaisessa kysynnässä ja tuotannossa on lisääntynyt jo useidenvuosien ajan. Vuonna 2006 tavaravienti lisääntyi jälleen tuontianopeammin, ja nettoviennin osuus bruttokansantuotteen kasvusta kääntyipositiiviseksi.

Tänä ja ensi vuonna ulkomaankaupan kasvu tasaantuu mutta jatkuusilti vahvana. Viennin kasvua tukee maailmankaupan hyvä veto jaetenkin euroalueen kasvava kysyntä. Perinteistä metalliteollisuuttalukuun ottamatta vientinäkymät ovat kuitenkin käyneet epävarmemmiksi,ja koko viennin kasvu jääneekin sekä tänä että ensi vuonna maailmankaupankasvua hitaammaksi.

Kulutus

Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut tänä vuonna korkojennoususta huolimatta nopeana. Kulutuksen lisääntyminen on suuntautunutvahvimmin tavaroihin, mutta uusien henkilöautojen hankinnat ovatsupistuneet alkuvuoden aikana. Tuloveronkevennykset tukevat tänävuonna merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Kotitalouksien vahvaluottamus sekä työllisyyden jatkuva koheneminen yhdessä ansioidennousun nopeutumisen ja lisääntyvän velanoton kanssa ylläpitävätkulutuksen lähes neljän prosentin kasvua ensi vuonnakin.

Investoinnit

Tänä vuonna investoinnit lisääntyvät viimevuotista nopeammin,sillä teollisuuden kapasiteetin käyttöasteet ovat kohonneet korkeiksi.Neljä vuotta vilkkaana jatkunut asuntorakentaminen alkaa korkojennoustessa tasaantua, mutta toimitila-, teollisuus- ja infrahankkeitaon runsaasti käynnissä. Lisäksi kuntien kohentuva talous salliijälleen investointien lisäyksen. Ensi vuonna valtion liikennehankkeitakäynnistyy erittäin runsaasti, joten maarakentamisen markkinatilanne muodostuneetiukaksi. Muut investoinnit alkavat suhdannekierrolle tyypillisestivaimeta. Teollisuuden investointeja kasvattaa kuitenkin kapasiteetinuusinta- ja lisäystarve; joskin merkittävä osa investoinneista suuntautuuedelleen ulkomaille.

Työllisyys

Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja painottuuedelleen yksityisiin palvelutoimintoihin ja rakentamiseen. Työllisyysastekohoaa 70 prosenttiin, ja työllisten lukumäärä ylittää viimevuotisenkeskimäärän 47 000 hengellä. Ensi vuonna kasvu jatkuu hidastuen,ja työllisten määrä lisääntyy n. 15 000 hengellä. Vaikkatyövoiman tarjonta lisääntyy vielä tänä vuonna nopeasti, työttömyysastealenee keskimäärin selvästi alle 7 prosenttiin kuluvana ja alle 6½prosenttiin ensi vuonna. Maassa on samaan aikaan sekä työttömyyttäettä pulaa työvoimasta. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla oliavoinna keskimäärin yli 50 000 uutta työpaikkaa, liki 7 000enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista avoimista työpaikoista hiemanyli puolet on osa- tai määräaikaisia ja yli kolmannes vaikeastitäytettäviä. Suhdannekyselyissä ammattitaitoisen työvoiman puuteon todettu merkittäväksi kasvun esteeksi viime aikoina paitsi rakentamisessamyös teollisuudessa ja eräillä palvelualoilla.

Palkka- ja hintakehitys

Vuoden 2007 syyskuun loppuun asti voimassa olevan tulopoliittisensopimuskauden aikana ei toteuteta enää uusia palkankorotuksia, jaalkaneella liittokierroksella uusia sopimuksia on solmittu vastavähän. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänävuonna nimellisesti yli 3 % ja reaalisesti vajaan prosentin. Kuntyötuntien arvioidaan lisääntyvän pari prosenttia, palkkasumma kasvaa5½ %. Lähinnä kuntien työeläkemaksujen nousun vuoksi työnantajiensosiaalivakuutusmaksut kohoavat hieman palkkasummaa nopeammin. Josalkavan sopimuskauden korotukset noudattelevat pääosin tähän mennessäallekirjoitettuja ratkaisuja, saattaa ansioiden nousu nopeutua nimellisestiv. 2008 noin viiteen prosenttiin. Kun työtuntien arvioidaan lisääntyvänvielä lähes prosentin, palkkasumman kasvuvauhti olisi n. 6 %.

Inflaatio on nopeutunut. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta2005 joulukuuhun 2006 yhteensä 2,2 %, mistä lähes puoletaiheutui korkojen ja asuntohintojen kohoamisesta. Kuluvana vuonnainflaatiopaineiden odotetaan sekä korkojen että asuntohintojen osaltajossain määrin pienenevän. Toisaalta palkankorotukset saattavatlisätä loppuvuodesta kustannuspainetta aiemmin arvioitua enemmän.Vuonna 2007 kuluttajahintaindeksi kohonneekin keskimäärin 2½ % eliprosenttiyksikön viimevuotista enemmän. Jos ulkoisista tekijöistäei aiheudu uusia merkittäviä kustannuspaineita, ja työkustannuksetkohoavat edellä kuvatun mukaisesti, kuluttajahintaindeksin nousuvoisi jäädä 2½ prosentin tienoille myös v. 2008. Hinta-arvioidenosalta eniten epävarmuutta sisältyy edelleen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojenkehitykseen.

Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuudenkustannuskilpailukyky koheni viime vuonna ja oli koko tehdasteollisuudessakeskimäärin noin kolmanneksen pitkän aikavälin keskiarvoa parempi.Myös muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa kilpailukyky paranimutta pysyi kuitenkin edelleen vain hieman pitkän aikavälin keskiarvonyläpuolella. Jos palkkakehitys muodostuu edellä kuvatun mukaiseksi,kustannuskilpailukyky näyttäisi pysyvän koko tehdasteollisuudessasekä tänä että ensi vuonna suunnilleen ennallaan. Muussa kuin sähköteknisessäteollisuudessa kilpailukyky saattaa kuitenkin jo kuluvan vuodenaikana kääntyä heikkenevään suuntaan.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Nopea talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne ovat parantaneetjulkisen talouden rahoitusasemaa tuntuvasti viime ja tänä vuonna.Toteutetut veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua. Korkeasuhdanteenjatkuminen aiempaa arvioitua pitempään, työllisyyden koheneminenja yksityisen kulutuksen kasvu ovat vahvistaneet veropohjia. Lisäksiomaisuustulojen vahva kasvu on parantanut julkisen talouden rahoitusasemaa.Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa 4½ prosenttiin tänävuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannosta alenee 47½ prosenttiinbruttokansantuotteen nopean kasvun ansiosta, vaikka menot lisääntyvätkin.


Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2008** Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Vuonna 2008 julkisen talouden ylijäämä hieman pienenee erityisestivaltion menojen kasvun nopeutumisen vuoksi. Veroaste alenee selvästijulkisyhteisöjen verotulojen viiden prosentin kasvusta huolimatta,kun bruttokansantuotteen arvo lisääntyy tätäkin enemmän. Suhdannekorjattujulkisen talouden ylijäämä pienenee v. 2008 kuluvaan vuoteenverrattuna, mikä viittaa kasvua tukevaan finanssipolitiikkaan. Julkinenvelka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon alenee tänä vuonna36 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna. Myös euromääräisestijulkinen velka alenee.

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

  2003 2004 2005 2006* 2007** 2008**
  suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia
             
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,8 43,4 43,9 43,3 42,7 42,2
Julkisyhteisöjenmenot 50,0 50,2 50,5 48,8 47,5 47,4
Julkisyhteisöjennettoluotonanto 2,3 2,1 2,5 3,7 4,4 3,8
  Valtionhallinto 0,5 0,4 0,4 0,8 1,4 0,9
  Paikallishallinto -0,6 -0,8 -0,6 -0,2 -0,1 0,0
  Sosiaaliturvarahastot 2,5 2,5 2,8 3,1 3,1 2,9
     Työeläkelaitokset 2,7 2,7 2,8 2,9 2,8 2,8
     Muutsosiaaliturvarahastot -0,2 -0,2 0,0 0,2 0,3 0,1
Julkisyhteisöjenvelka (EMU) 44,3 44,1 41,4 39,2 36,1 33,1
Valtionvelka 43,4 41,9 38,2 35,3 32,1 29,3

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 5 %kansantalouden tilinpidon käsittein. Verotulot kasvavat saman verran.Veronkevennyksistä huolimatta välittömiä veroja kertyy viime vuottaenemmän, sillä yhteisöverotuotto lisääntyy selvästi korkeasuhdanteenansiosta. Arvonlisäveron tuotto nousee yksityisen kulutuksen kasvunsiivittämänä. Veropohjat ovat kehittyneet aiemmin arvioitua myönteisemminodotettuakin paremman suhdannetilan vuoksi. Valtion kokonaismenojenarvioidaan kasvavan vajaat 3 %.

Vuonna 2008 verotulojen arvioidaan edelleen kasvavan hyvän talouskasvunseurauksena. Verotulokertymää kasvattavat myös valmisteverojen korotukset.Tuloverotuksen keventämistä jatketaan ensi vuonna mm. alentamallaeläkeläisten verotusta ja maltillisella työn verotuksen kevennyksellä.Vuonna 2008 valtion menot kansantalouden tilinpidon käsittein lisääntyvätselvästi kuluvaa vuotta ripeämmin, n. 6 %. Valtion investoinnitkasvavat noin viidenneksen, kun v. 2007 käynnistyvät lukuisatväylähankkeet näkyvät täysimääräisesti menoissa. Myös kulutusmenojenkasvu nopeutuu. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistuslisää valtion menoja n. 250 milj. euroa. Kansaneläkkeidensekä opintotuen korottamisen johdosta valtion siirrot Kansaneläkelaitoksellenousevat vajaat 200 milj. euroa.

Valtion rahoitusjäämä on tänä vuonna 1½ % ylijäämäinensuhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämä pienenee1 prosenttiin. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaaalenemistaan ensi vuonnakin, eikä nimellisestikään velan arvioidalisääntyvän.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Vuonna 2007 kuntien verotulot kasvavat korkeasuhdanteen vauhdittamana7½ %. Menojen kasvu jatkuu voimakkaana, mutta kuntataloudenrahoitusasema kohenee verotulojen ja valtionosuuksien kasvaessavielä menoja nopeammin. Kuntien kulutusmenot lisääntyvät nimellisesti 5 %ja reaalisesti 1½ %. Palkkasumma kasvaa 4 %, japalvelujen ostojen kasvun arvioidaan jatkuvan nopeana. Korkea investointientaso lisää edelleen kuntien velan määrää, joskin lainakanta kasvaaviime vuosia hitaammin.

Vuonna 2008 kuntien kulutusmenojen nimellinen kasvu kiihtyypalkkojen sopimuskorotusten seurauksena 6 prosenttiin. Palkkasumman6 prosentin kasvuun sisältyy oletus, että kunta-alan ansiotaso nouseeyleisen ansiotason mukaisesti 5 %. Henkilöstön määrän arvioidaankasvavan 4 000 henkilöllä, mikä johtuu pääosin sosiaali-ja terveystoimen arvioidusta nettolisätarpeesta. Työvoiman saantivaikeudetsaattavat kiihdyttää sekä palkkaliukumia että palvelujen ostojayksityisiltä tuottajilta ja näin ollen lisätä kuntien kustannuksiaennakoitua enemmän.

Vuonna 2008 kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana,kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan ja ansiotason nousu kasvattaakunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät merkittävästilakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen johdosta.Lisäksi valtionosuusindeksin nousu kompensoi kunnille palkankorotuksistaja kuluttajahintojen noususta aiheutuvia menoja. Mikäli nettoinvestoinnitkasvavat maltillisesti ja kunta-alan palkankorotukset ovat oletustenmukaisia, kuntatalous on kokonaistasolla tasapainossa.

Kuntataloutta käsitellään tarkemmin peruspalvelubudjetissa luvussa6.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan

Sosiaaliturvarahastot maksavat v. 2007 avustuksia,etuuksia ja erilaisia sairaanhoitokorvauksia lähes 25 mrd. euroa.Sosiaaliturvaetuudet kasvavat edellisvuodesta 3½ %. Nopeimminkasvavat sairausvakuutus- ja työeläkemenot. Työttömyysvakuutusmenotvähenevät työttömyyden laskiessa. Kansan- ja työeläkkeiden indeksikorotuksetovat jonkin verran edellisvuosia suuremmat. Keskimääräinen eläkkeellesiirtyminenon myöhentynyt lähes puolella vuodella sitten vuoden 2005 eläkeuudistuksen.Sosiaalietuudet, -avustukset ja korvaukset suhteessa kokonaistuotantoonpienenevät voimakkaan talouskasvun ansiosta puoli prosenttiyksikköäja ovat 15½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Syvimpään lama-aikaanvastaava suhde oli 23 %.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat v. 2007n. 6 %, eli suurin piirtein maksujen pohjana olevanpalkkasumman kasvun verran. Tulonsiirrot valtion talousarviostaKansaneläkelaitokselle pysyvät edellisvuoden tasolla. Sosiaaliturvarahastojenrahoitusylijäämä on 5½ mrd. euroa, mistä valtaosa kertyy työeläkerahastoihin.Myös työttömyysvakuutusrahaston talous on ylijäämäinen, millä vahvistetaansuhdannepuskuria. Työeläkerahastojen markkina-arvo on n. 70 %suhteessa kokonaistuotantoon.

Vuonna 2008 sosiaaliturvaetuuksien ja avustusten arvioidaanlisääntyvän 6 % eli nopeinta vauhtia sitten lamavuosien.Nopeimmin, n. 12 %, kasvavat kansaneläkemenot, mikä pääosin johtuuvuoden alusta toteutettavaksi ehdotetusta kansaneläkkeen 20 eurontasokorotuksesta sekä kuntien kalleusluokitusjärjestelmän poistamisesta.Näiden yhteenlaskettu kustannusvaikutus on n. 280 milj.euroa. Nämä korotukset tehdään indeksikorotusten lisäksi. Opintorahaakorotetaan vuoden 2008 syyskuussa 15 prosentilla, minkä kustannusvaikutuson n. 30 milj. euroa. Myös sairasvakuutus- ja työeläkemenot kasvavatedelleen nopeasti. Työttömyysturvan menot supistuvat.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat runsaat 5 %,eli selvästi hitaammin kuin etuusmenot. Palkansaajien ja yksityisensektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevat 0,1 prosenttiyksikköä.Työttömyysvakuutusmaksut sitä vastoin alenevat sekä työnantajienettä työntekijöiden osalta 0,2 prosenttiyksikköä. Lisäksi kansaneläkevakuutusmaksualenee 0,1 prosenttiyksikköä. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy5½ mrd. eurona, eli n. 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.