Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2018 talousarvioesitystä (HE 106/2017 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 19.9.2017 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2018 talousarvioksi.

Talouden näkymät

Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää kuluvaa vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukee sitä. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta ja myös rakennusinvestoinnit kasvavat nopeasti. Vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä ja markkinaosuuksien menetys päättyy. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä laskee hitaasti. Työllisyysaste nousee 70,1 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee 8,1 prosenttiin.

Tuloarviot

Henkilöautojen romutuspalkkion käyttöönoton ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuen arvioidaan kasvattavan autoveron tuottoa 15 milj. eurolla v. 2018. Romutuspalkkion ja sähköautojen hankintatuen arvioidaan siirtävän henkilöautojen myyntiä vuoteen 2018. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 17 milj. eurolla.

Määrärahat ja tasapaino

Varsinaisten tulojen 32 milj. euron lisäys ja määrärahojen 99 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2018 täydentävä talousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 67 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2018 arvioidaan 3,0 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2018 lopussa n. 110 mrd. euroa, mikä on n. 47 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2018 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan kehyksen hinta- ja rakennemuutoksia jäljempänä olevan taulukon mukaisesti noin 5 milj. eurolla. Tarkistusten jälkeinen menokehys vuodelle 2018 on 44 457 milj. euroa.

Talousarvioesitystä täydentävän esityksen jälkeen kehykseen luettavien menojen taso on 44 117 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2018 jakamaton varaus on n. 40 milj. euroa, minkä lisäksi v. 2018 on käytettävissä 300 milj. euron lisäbudjettivaraus.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2018
     
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 12.24.99. 3,6
31.10.41 Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamisen uudelleenbudjetointi. 1,3
Yhteensä   4,9

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 5,4 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu pääosin siitä, että Suomi osallistuu Libanonin operaatioon 1.9.2018 alkaen suuremmalla joukolla kuin aiemmin on päätetty.

Poliisi

Poliisin terrorismin torjuntaan tarvittaviin kalusto- ja laiteinvestointeihin sekä poliisin turvapaikkapalautusten tehostamiseen ehdotetaan kertaluonteista lisärahoitusta yhteensä 3 milj. euroa.

Suojelupoliisin terrorismin torjuntaan tarvittavaan laitteistoon ja muuhun välineistöön sekä siviilitiedustelutoiminnan kohentamiseen ehdotetaan kertaluonteista lisärahaa kaikkiaan 2 milj. euroa.

Tilastokeskus

Tilastokeskus toteuttaa rakennusten arvostamishankkeen, johon liittyviä sopimuksia ja sitoumuksia varten ehdotetaan 1,285 milj. euroa vuodelle 2018 sekä enintään 5,6 milj. euron valtuutta vuosille 2018—2023.

Väestörekisterikeskus

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan siirrettäväksi valtiovarainministeriöstä julkisen hallinnon tietohallinnon tehtäviä ja Valtiokonttorista Kansalaisneuvonta. Näitä tehtäviä koskevat määrärahasiirrot olisivat yhteensä 2,633 milj. euroa vuodessa. Ehdotetut muutokset ovat osa digitalisaation toimeenpanoa koskevien tehtävien uudelleen organisointia valtionhallinnossa, jonka mukaiset uudet tehtäväjaot tulisivat voimaan 1.1.2018 alkaen. Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan 5 milj. euroa käytettäväksi sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin, joilla saataisiin käyttömääristä riippumaton kiinteä hinnoittelu julkisen hallinnon vahvan sähköisen tunnistamisen välineille.

Peruspalvelujen valtionosuus

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 118,7 milj. euroa, joka aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen korjauksesta, laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden muutoksesta ja kotikuntakorvausten muutoksesta.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ehdotetaan 5,8 milj. euron lisäystä yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkennuttua.

Tampereen monitoimiareena

Tampereen monitoimiareenan rakentamisen vuoden 2018 valtionrahoitukseen ehdotetaan lisättäväksi 6 milj. euroa, joka rahoitetaan Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta tehtävällä tuloutuksella.

Osakehankinnat

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Liikenneverkko

Perusväylänpidon momentilta ehdotetaan siirrettäväksi 5 milj. euroa väyläverkon kehittämismomentille uusien väylähankkeiden suunnittelua varten.

Tasoristeyksien parantamiseen ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.

Seinäjoen lentoasema Oy:lle ehdotetaan kertaluonteista 150 000 euron avustusta.

Vaasan lentorahtiasematason rakentamiseen ehdotetaan rahoitusta 1,34 milj. euroa.

Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottoritien rakentamiseen ehdotetaan 139 milj. euron valtuutta, joka lisää vuoden 2018 määrärahatarvetta runsaalla 6 milj. eurolla.

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen ehdotetaan käynnistettäväksi PPP-mallilla. Valtuutta hankkeelle ehdotetaan 116,9 milj. euroa ja määrärahaa 2 milj. euroa. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu 20 vuotta, josta rakentamisen arvioidaan kestävän n. 2 vuotta ja palvelu- ja ylläpidon 18 vuotta.

Business Finland -uudistus

Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan 1,75 milj. euron lisäystä Business Finland -uudistuksesta aiheutuviin muutoskuluihin.

Kasvumoottorirahoitus

Talousarvioon ehdotetaan uutta 30 milj. euron pääomalainaa teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen. Pääomalainaa on tarkoitus myöntää kasvuhakuisen yritystoiminnan käynnistämiseen, kun toiminnan vaikutukset näkyvät laaja-alaisena innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymisenä ja yritysten uudistumisena.

Uusiutuvan energian tuotantotuki

Talousarvioon ehdotetaan valtuutta tehdä tarjouskilpailun perusteella sitoumuksia tuen myöntämisestä voimalaitoksille keskimäärin 2,0 terawattitunnin sähkön vuosituotannon perusteella uudessa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön preemiojärjestelmässä. Tarkoituksena on järjestää vuonna 2018 tarjouskilpailu, jonka voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulisivat tuotantoon aikaisintaan arviolta vuonna 2020.

Kotouttaminen

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan 600 000 euron lisäystä, jolla on tarkoitus palkata 10 henkilötyövuotta ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan siirrettäväksi 570 000 euroa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisestä, josta 400 000 euroa kohdentuu maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttamiseen sekä 170 000 euroa Work in Finland -sivuston päivittämiseen.

Työttömyysturva

Työttömyysturvan rahoitukseen varattua määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 15,5 milj. eurolla. Lisätarpeesta 5,5 milj. euroa aiheutuu eläketuen arvioitua pienemmästä käytöstä ja 10 milj. euroa työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuuden oletettua pienemmästä tuotosta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksusta. Myös asumistukeen varattua määrärahaa ehdotetaan tarkistettavaksi 3,7 milj. eurolla eläketuen arvioitua vähäisemmän käytön vuoksi.

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastot

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluja ehdotetaan korotettavaksi 5 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu mm. perustoimeentulotuen siirtymisestä Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Hakemusten käsittelyt ovat vaatineet huomattavasti ennakoitua suurempaa henkilöstöä.

Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan osoitettuun määrärahaan ehdotetaan tehtäväksi 9 milj. euron korotus. Tavoitteena on, että kuntoutukseen ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin varatut määrärahat ovat riittävät ja että kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin.

Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot

Vuoden 2018 määrärahat on talousarvioesityksessä mitoitettu arvioidun 7 000 uuden turvapaikanhakijan mukaisesti. Sisäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan hakijoiden määrä jäänee alhaisemmaksi, ollen 4 000 hakijaa. Muutos vähentää kotouttamisen määrärahatarvetta 3,8 milj. eurolla. Lisäksi perusopetukseen valmistavan koulutuksen ja aikuisten perusopetuksen osalta määrärahatarve alenee 3,4 milj. eurolla.

Eräitä muita muutoksia

Suomen YK-edustuston ja New Yorkin pääkonsulaatin muuton aiheuttamiin kustannuksiin ehdotetaan 460 000 euron määrärahalisäystä ja Suomen Euroopan unionin pysyvän edustuston virka-asunnon kunnostamiseen 460 000 euroa.

Oikeusministeriön hallinnonalalla ehdotetaan oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenomäärärahaan 0,3 milj. euron lisäystä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonnasta aiheutuviin menoihin. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kunnossapitoon ja kehittämiseen.

Rajavartiolaitoksen merivene MIV 15 -hankinnasta syntyviä kustannuksia varten ehdotetaan lisättäväksi 3,3 milj. euroa vuodelle 2018.

Suomen EU-maksujen määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi nettomääräisesti 103 milj. eurolla. Vähennys aiheutuu lähinnä EU:n lisätalousarvion vaikutuksista Suomen maksuihin.

Kielikokeiluihin osoitettavaa rahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 2,3 milj. eurolla siten, että puolet lisärahoituksesta kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan sisäisin siirroin.

Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin ehdotetaan 1 milj. euroa.

Ammattikorkeakoulujen yksityisen pääoman keräysaikaa pidennetään vuoden 2018 loppuun saakka, jolloin valtion vastinrahakäsittelyssä otetaan huomioon 1.8.2017—31.12.2018 välisenä aikana kerättävät pääomat. Tästä johtuen valtion vastinraha ehdotetaan muutettavaksi kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, mikä mahdollistaa varainkeruuseen perustuvien rahoituspäätösten tekemisen alkuvuodesta 2019.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ehdotetaan Metsähallituksen eräisiin julkisiin hallintotehtäviin varattuun määrärahaan 1,1 milj. euron lisäystä varautumiseksi Pohjois-Suomen laajojen siemenkeräysten toteuttamiseen. Lisäksi ehdotetaan valtuutta sitoutua vuonna 2018 metsäpuiden siementen hankkimiseksi enintään 2,2 milj. euron suuruisiin, valtiolle vuoden 2018 jälkeen aiheutuviin menoihin.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 950 000 euron lisäystä, joka aiheutuu yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköisen alustaratkaisun uudistamisesta.

Valtiovarainministeriön pääluokasta ehdotetaan siirrettäväksi 3 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön tuottavuusmäärärahaan Luvat ja valvonta -hankkeen jatkorahoittamiseen sekä 460 000 euroa ELY-keskusten toimintamenoihin maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten oman pääoman maksamiseen.

Kansainvälistymisavustuksen arviomäärärahaan ehdotetaan 1,2 milj. euron lisäystä maksatusarvioiden tarkentumisesta johtuen.

LNG-terminaalien investointituen arviomäärärahaan ehdotetaan 5,5 milj. euron lisäystä Haminan terminaalihankkeen maksatusarvioiden tarkentumisesta johtuen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi kaikkiaan 0,6 milj. eurolla. Lisäyksestä 150 000 euroa toteutettaisiin siirrolla oikeusministeriön pääluokasta ja 150 000 euroa siirtona sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan sisältä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisärahoitusta määräaikaisiin tehtäviin vuosille 2018—2019. Tarkoituksena on, että virasto pystyy paremmin osallistumaan uuden valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) toimeenpanohankkeeseen.

Valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista ehdotetaan lisättävän yhteensä 290 000 eurolla. Tarkistukset aiheutuvat yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä ja ammatillisena kuntoutuksena järjestetyn koulutuksen ja säännöllisesti ansaittujen työtulojen yhteen sovitetun euromääräisen tulorajan korottamisesta.

Valtion osuutta yrittäjien eläkelaista aiheutuvista menoista ehdotetaan korotettavaksi 6 milj. eurolla. Lisätarve aiheutuu vakuutusmaksutulon pienentymisestä ja vakuutettujen arvioitua vähäisemmästä määrästä.

Opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan 250 000 euron kertaluonteista avustusta.

Konkurssimenettelyssä olevan Hituran kaivoksen sulkemisen I-vaiheen loppuun saattamiseksi ja II-vaiheen suunnittelua varten ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä. Kokonaistarve on 1,3 milj. euroa.

Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittamiseksi tarvitaan 4,6 milj. euron määräraha. Tästä määrärahan lisäyksen tarve on 0,8 milj. euroa.

Valtion asuntorahastosta myönnettävien omistusasuntolainojen valtiontakausten enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 100 milj. eurolla.

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 124 743 000 - 124 743 000
22. Tasavallan presidentti 19 030 000 - 19 030 000
23. Valtioneuvoston kanslia 210 267 000 74 000 210 341 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 091 905 000 10 636 000 1 102 541 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 940 743 000 348 000 941 091 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 463 996 000 11 324 000 1 475 320 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 871 971 000 - 2 871 971 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 194 849 000 23 300 000 17 218 149 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 584 861 000 10 958 000 6 595 819 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 594 529 000 7 900 000 2 602 429 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 362 555 000 13 840 000 3 376 395 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 841 524 000 -20 498 000 2 821 026 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 14 960 670 000 39 965 000 15 000 635 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 181 154 000 1 000 000 182 154 000
36. Valtionvelan korot 1 231 910 000 - 1 231 910 000
Yhteensä 55 674 707 000 98 847 000 55 773 554 000

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 43 996 981 000 15 000 000 44 011 981 000
12. Sekalaiset tulot 5 522 448 000 17 080 000 5 539 528 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 769 190 000 - 2 769 190 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 413 218 000 - 413 218 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 52 701 837 000 32 080 000 52 733 917 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 2 972 870 000 66 767 000 3 039 637 000
Yhteensä 55 674 707 000 98 847 000 55 773 554 000