Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 467 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 42 15 20
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 76 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 36 30 30
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,2 < 1,0 < 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 561 468 438
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,49 - > 3,49

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
       
Bruttomenot 73 083 52 725 42 667
Bruttotulot 12 358 12 000 8 200
Nettomenot 60 725 40 725 34 467
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 144    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 209    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-1 htv) -104
Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta 24.01.01) 22
HO-lisäysten päättyminen (Vihreä talous 2,6 milj. euroa, Harmaa talous 0,2 milj. euroa) -2 800
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta (siirto momentille 30.01.01) (-3 htv) -225
Poliittinen toiminta (HO 2015) -131
Siirto momentille 23.01.02 -150
TEM Aleksanterinkatu 4-10, peruskorjaus (siirto momentille 23.01.01) -350
Työelämä 2020 -hanke (siirto momentilta 32.30.51) 800
Työelämähanke -1 000
Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentille 32.40.03) -20
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-7 htv) -2 077
YK:n Oslon ryhmän puheenjohtajuus (siirto momentille 28.30.01) -60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -23
Palkkaliukumasäästö -114
Palkkausten tarkistukset 214
Toimintamenojen tuottavuussäästö -245
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 5
Yhteensä -6 258

2016 talousarvio 34 467 000
2015 I lisätalousarvio 643 000
2015 talousarvio 40 725 000
2014 tilinpäätös 55 790 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 190 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Ihmiset ja ympäristö      
Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 43 29 29
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 31,7 10 25
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen, vähintään (asteikko 1—5) - 3,4 3,4
     
Yritykset ja elinkeinot      
Uudet yritykset (lkm) 8 358 9 000 9 300
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) - 1 650 1 650
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,9 3,9 3,9
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 1 595 >1 600 >1 600
       
Ympäristö ja luonnonvarat      
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 11 075 7 470 5 200
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) 64 64 64
Maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,9 5 5
Maatalouden typpitase (kg/ha) 48,8 46 46

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,0 - 4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) - 3,6 -
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) 2 145 2 200 1 800
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 763 3 575 3 279
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,3 > 3,4 > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 265 854 279 161 241 935
Bruttotulot 54 347 66 000 51 200
Nettomenot 211 507 213 161 190 735
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 382    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 010    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 11 317 12 000 12 000
— muut tuotot -37 - -
Tuotot yhteensä 11 280 12 000 12 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 8 442 9 300 9 300
— osuus yhteiskustannuksista 2 860 4 000 4 000
Kustannukset yhteensä 11 302 13 300 13 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -22 -1 300 -1 300
Kustannusvastaavuus, % 100 90 90

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 26 158 32 000 25 000
— EU:lta saatava rahoitus 56 300 -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 61 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 1 442 3 500 1 000
Tuotot yhteensä 27 717 35 800 26 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 29 721 42 000 30 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -2 004 -6 200 -4 000
Omarahoitusosuus, % 7 15 13

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 64, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51 ja 62, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta 32.01.01) (1 htv) 104
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta 32.30.01) (18 htv) 889
EU:n ohjelmakausien taitekohdan tehtävät (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) -1 800
Hydrologinen seuranta (siirto momentille 30.40.21) -704
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät (siirto momentilta 28.40.01) 63
Määräaikainen tasomuutos -9 100
Sopeutustoimet -5 000
Valtakunnalliset liikenteen telematiikka- ja tietopalvelut (siirto momentille 31.10.01) (-9 htv) -268
Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentille 35.10.22) -1 225
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentille 32.30.51) -1 350
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -390
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 355
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 810
Palkkaliukumasäästö -937
Palkkausten tarkistukset 1 484
Toimintamenojen tuottavuussäästö -965
Vuokramenojen indeksikorotus 131
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -193
Yhteensä -22 426

2016 talousarvio 190 735 000
2015 III lisätalousarvio 130 000
2015 I lisätalousarvio 1 144 000
2015 talousarvio 213 161 000
2014 tilinpäätös 215 135 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Siviilipalveluksen valtiollistaminen v. 2014 aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään.

Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista.

Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 250 2 200 2 200
Koulutetut, henkilöä 1 800 1 800 1 800
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 350 300 300
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä 20 20 25

2016 talousarvio 4 939 000
2015 talousarvio 4 939 000
2014 tilinpäätös 4 096 521

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 116 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sopeutustoimet -3 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 2 453
Yhteensä -547

2016 talousarvio 116 000
2015 I lisätalousarvio -125 000
2015 talousarvio 663 000
2014 tilinpäätös 6 019 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 23.01.29 -327
Työvoimakoulutuksen ja valmennuksen ALV-menot (siirto momentille 32.30.51) -57 900
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -112
Yhteensä -58 339

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 30 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 88 961 000
2014 tilinpäätös 130 510 832

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös erityis- ja yleisavustuksena yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee    
— Pk-yritysten osuus kv-asiantuntijapalveluiden käyttäjistä (%) - 75 75
— Osallistumiset kv-messuihin (kpl) - - 80
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 230 1 320 1 420
Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa - - kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Globaalit kansainvälistymispalvelut 2 119 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen 1 302 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 8 500 000
Yhteensä 13 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustukset (siirto momentilta 32.20.41) 4 751
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 8 500
Yhteensä 13 251

2016 talousarvio 13 251 000

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 5 000 000 euron arvosta.

Määrahaa ja valtuutta saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %.

Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
       
Vuoden 2016 sitoumukset 3 500 1 500 5 000
Menot yhteensä 3 500 1 500 5 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki 3 500
Yhteensä 3 500

2016 talousarvio 3 500 000

42. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2016—2018. Painopistealueiden kilpailukyky ja työllisyys, osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 30 000 000 euroa kohdennetaan cleantech- ja biotalouden ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin ja demonstrointiin sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi vuonna 2016. Biotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa vauhditetaan kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla.

Tavoitteet
  • — Uusia työpaikkoja syntyy kestävän luonnonvarojen käytön ja cleantech-yritysten kasvun myötä.
  • — Biotalous- ja cleantech-ratkaisuja kehittävien pk-yritysten vienti kasvaa (2016: viennin kasvu/Tekesin rahoitus >25, paras neljännes ylittää tavoitteen).
  • — Kaupallistamiseen johtaneet tutkimusideat (määrä kasvaa).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimustulosten kaupallistaminen 14 000 000
Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisut 6 000 000
Biotalouden uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 7 000 000
Cleantech-pilotit 2 000 000
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen demonstraatiot 1 000 000
Yhteensä 30 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Biotalous- ja cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen 3 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 7 000
Kilpailukyky ja työllisyys: Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen 6 000
Osaaminen ja koulutus: Tutkimustulosten kaupallistaminen 14 000
Yhteensä 30 000

2016 talousarvio 30 000 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2016 talousarvio 20 000
2015 talousarvio 20 000
2014 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 500 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 855 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 2 887 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 337 000
Yhteensä 8 507 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yritysten kansainvälistyminen ja viennin edistäminen (siirto momentille 32.20.41) -1 000
Yhteensä -1 000

2016 talousarvio 8 507 000
2015 talousarvio 9 507 000
2014 tilinpäätös 10 007 000

(88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 42 000 000