Talousarvioesitys 2009
2.3. Julkisen talouden näkymät
Nopeana jatkunut talouskasvu on viime vuosina vahvistanut tuntuvastijulkisen talouden rahoitusasemaa. Työllisyyden koheneminen, yritystenhyvä tuloskehitys ja varallisuusarvojen nousu ovat näkyneet julkisentalouden vero- ja omaisuustulojen kasvuna. Samalla kuitenkin myösmenojen kasvu on nopeutunut. Tänä vuonna julkisen talouden nettoluotonantojääkin viimevuotista jonkin verran heikommaksi, n. 5 prosenttiinsuhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suhdannenäkymien heikentyessä julkisen talouden ylijäämän arvioidaanpienenevän selvästi ensi vuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannostakasvaa hieman. Erityisesti eläkemenojen kasvu nopeutuu demografistentekijöiden ja inflaation kiihtymisen seurauksena. Veroaste aleneeensi vuonna veronkevennysten seurauksena. Suhdannekorjattu julkisentalouden ylijäämä pienenee v. 2009 kuluvaan vuoteen verrattuna,minkä perusteella finanssipolitiikkaa voidaan luonnehtia kasvuatukevaksi. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon aleneetänä vuonna 32 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna.
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007* | 2008** | 2009** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 43,4 | 43,8 | 43,4 | 42,8 | 42,3 | 41,3 |
| Julkisyhteisöjenmenot | 50,2 | 50,4 | 48,9 | 47,3 | 46,8 | 47,1 |
| Julkisyhteisöjennettoluotonanto | 2,2 | 2,7 | 4,0 | 5,3 | 5,0 | 3,5 |
| Valtionhallinto | 0,4 | 0,4 | 0,9 | 2,1 | 1,8 | 0,7 |
| Paikallishallinto | -0,8 | -0,6 | -0,2 | -0,1 | 0,1 | 0,0 |
| Työeläkelaitokset | 2,8 | 2,9 | 3,2 | 3,0 | 2,9 | 2,7 |
| Muutsosiaaliturvarahastot | -0,2 | 0,0 | 0,2 | 0,3 | 0,2 | 0,1 |
| Perusjäämä | 2,2 | 2,6 | 3,7 | 4,7 | 4,3 | 2,8 |
| Julkisyhteisöjenvelka (EMU) | 44,1 | 41,3 | 39,2 | 35,1 | 31,9 | 30,6 |
| Valtionvelka | 41,9 | 38,2 | 35,3 | 31,2 | 28,1 | 26,8 |
Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 6 %kansantalouden tilinpidon käsittein ja verotulojen hieman hitaammin.Korkeasuhdanteen taittumisen vaikutukset verotuloihin jäävät vielätänä vuonna verrattain vähäisiksi. Käynnistymässä oleva laskusuhdannenäkyy viiveellä veropohjissa ja -tuotoissa. Menojen kasvu jatkuukuluvana vuonna poikkeuksellisen voimakkaana ylittäen tulojen kasvun.Tämän seurauksena valtion tilinpidon mukainen nettoluotonanto heikkeneetänä vuonna.
Vuonna 2009 valtion kokonaistulot pysyvät samalla tasolla kuintänä vuonna. Verotulojen kasvua pienentävät verokevennykset ja veropohjienaiempaa vaatimattomampi kasvu. Verotulojen kannalta suhdannekäänteeseenliittyvät riskit kohdistuvat selvimmin kotitalouksien saamiin pääomatuloihinja yritysten tuloskehitykseen. Yhteisöveron arvioidaankin supistuvanensi vuonna. Viime vuosina korkeasuhdanteen tukemana valtion saamatomaisuustulot ovat lisääntyneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Tilanneon kuitenkin muuttumassa suhdannenäkymien heikentyessä. Ensi vuonnavaltion saamien omaisuustulojen arvioidaankin jäävän ennätysvuotta2008 pienemmiksi. Menojen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta, muttaon nopeampaa kuin viitenä edeltävänä vuotena mm. hintatason nousunvuoksi.
Valtion rahoitusjäämä on vielä tänä vuonna vajaa 2 %ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämäpienenee runsaaseen ½ prosenttiin. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseenjatkaa alenemistaan ensi vuonnakin ja nimellisesti velan arvioidaanpysyvän vuoden 2008 tasolla.
Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Kuntatalous vahvistuu ja on kokonaistasolla tasapainossa v. 2008,kun kuntien verotulot kasvavat edelleen nopeasti parantuneen työllisyydenja ansiotason nousun lisätessä veropohjaa. Verotulojen ohella valtionosuuksienmerkittävä lisäys kohentaa kuntien rahoitustilannetta. Kuntien jakuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla, kuntalouskasvu on heikkenemässä. Kulutusmenojen nimellinen kasvu nouseeyli 6 prosenttiin palkkojen suurten sopimuskorotuksien seurauksenaja palvelujen ostojen kasvun nopeutuessa. Myös investointien odotetaanedelleen kasvavan.
Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimattavarsin hyvänä myös v. 2009. Verotulojen kasvu kuitenkinhidastuu edellisvuodesta, kun työllisyys ei enää parane ja verokevennyksettoteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Toisaalta valtionosuudetlisääntyvät selvästi, kun mm. veroratkaisuista aiheutuvat tulomenetyksetkorvataan kunnille ja kuntien yhdistymisiä tuetaan selvästi aiempaaenemmän. Kulutusmenojen nimellisen kasvun oletetaan hidastuvan n. 5prosenttiin. Tämä johtuu pääosin siitä, että kunta-alan ansiotasonnousu jää palkankorotusten ajoituksista johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi.Kuntien menopaineita keventävät lisäksi kuntatyönantajan eläkemaksunkeveneminen ja useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanovaihe ja työvoimansaantivaikeudet saattavat kuitenkin lisätä kuntien menoja ennakoituaenemmän.
Kuntataloutta käsitellään laajemmin peruspalvelubudjetissa luvussa6.
Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan
Sosiaaliturvarahastot maksavat v. 2008 avustuksia jaetuuksia ja erilaisia sairaanhoitokorvauksia lähes 26 mrd. euroa,minkä lisäksi valtion budjetista maksetaan valtion työsuhteeseenperustuvia työeläkkeitä 3,4 mrd. euroa. Sosiaaliturvaetuudet kasvavatedellisvuodesta 6½ %. Nopeimmin kasvavat kansaneläke-,työeläke- sekä sairausvakuutusmenot. Työttömyysvakuutusmenot vähenevättyöttömyyden laskiessa. Kansan- ja työeläkkeiden indeksikorotuksetovat jonkin verran edellisvuosia suuremmat. Sosiaalietuudet, -avustuksetja korvaukset pysyttelevät vuoden 2007 tasolla, eli n. 15½prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.
Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat v. 2008lähes 3½ %, eli selvästi hitaammin kuin maksujen pohjanaolevan palkkasumman kasvu. Tämä johtuu siitä, että monia sosiaalivakuutusmaksuprosenttejaalennettiin edellisvuodesta. Tulonsiirrot valtion talousarviostaKansaneläkelaitokselle kasvavat jonkin verran. Sosiaaliturvarahastojenrahoitusylijäämän arvioidaan olevan 6 mrd. euroa, mistä valtaosakertyy työeläkerahastoihin. Työeläkkeiden rahastoinnilla varaudutaaneläkemenojen kasvuun. Myös työttömyysvakuutusrahaston talous onylijäämäinen, millä vahvistetaan suhdannepuskuria.
Vuonna 2009 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän runsaat6½ %, nopeinta vauhtia sitten lamavuosien. Erityisestityöeläkemenot kasvavat voimakkaasti. Indeksikorotukset ovat nopeutuneeninflaation ja tehtyjen palkkaratkaisujen vuoksi poikkeuksellisensuuret. Lisäksi on odotettavissa, että eläkkeelle siirtyminen lisääntyy,sillä kaksi ensimmäistä suurta ikäluokkaa, 1945 ja 1946 syntyneet,ovat oikeutettuja siirtymään vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Myöseräitä etuuksia korotetaan; vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahansekä kuntoutusrahojen vähimmäistasot nostetaan työmarkkinatuen tasolleja lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien. Lisäksi korotetaanlasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea.
Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat selvästi hitaamminkuin etuusmenot, n. 5½ %. Yksityisen sektorintyönantajien työeläkemaksuprosentit pysyvät vuoden 2008 tasolla,mutta palkansaajien työeläkemaksuprosentit nousevat. Vakuutettujensairausvakuutusmaksut nousevat hieman, sitä vastoin työttömyysvakuutusmaksutalenevat. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu vuodesta 2008hieman, n. 5,5 mrd. euroon. Ylijäämä kertyy lähes kokonaantyöeläkerahastoihin.