Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
       30. Merenkulkulaitos
       40. Ratahallintokeskus
          50. Ilmailulaitos
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2002

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2002. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Viestinnän kasvu on huomattavasti nopeampaa. Sen kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 6 % vuodessa.

Hallinnonalalla korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin sekä alueiden ja väestöryhmien tasa-arvon edistämiskeinona. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate.

Hallitusohjelman mukaisesti edistetään tietoyhteiskunnan kehitystä. Viestintäverkkojen ja ‐palvelujen tehokkuutta ja verkkoliiketoimintaa sekä fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta edistetään. Toimenpiteillä vaikutetaan myönteisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn, talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan.

Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto.

Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa.

Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään.

Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa.

Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan.

Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen varustamoille maksetaan 1.1.2002 lukien merityötulosta laskettavaa tukea, josta aiheutuvat menot ovat vuonna 2002 noin 14 milj. euroa ja vuositasolla noin 28 milj. euroa.

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Rautatieliikenteen avaamista kilpailulle selvitetään ensisijaisesti julkisten ostojen kilpailuttamisen mukaisena. Kilpailun avaamisen aikataulu ja laajuus riippuu EU:n lainsäädännöstä. Avaamisen edellytyksenä olevat turvallisuusinvestoinnit pyritään toteuttamaan.

Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja sen kunto pyritään säilyttämään. Liikenneverkon arvo, joka on noin 19 mrd. euroa, pidetään sellaisena, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Erityisesti päätieverkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Suurten investointien rahoitusta uudistetaan ja tutkitaan mahdollisuus koota tie-, rata- ja vesiväyläverkon kehittämishankkeista monivuotisia ohjelmia.

Valtioneuvoston uutta periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Kiireellisenä tavoitteena on luoda valmiudet Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Lentoliikenteessä on tavoitteena, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia.

Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisemmälle mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikennejärjestelmien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tuetaan EU:n toimin ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi edellytetään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen saatetaan kiinteäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.

Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan.

Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään aktiivisin toimenpitein varmistamaan kansalliset edut ja Suomen maantieteellisen aseman hyödyntäminen liikenteessä ja viestinnässä. Uusia viestintäalan yhteistyön kohdemaita ovat muun muassa Kiina ja Intia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten ja laadultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta.

Omistajapolitiikan lähtökohtana on, että hallinnonalan yhtiöt menestyvät, niiden omistuksen arvo kasvaa ja ne maksavat osinkoa, joka osinkosuhteella mitattuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 % tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet.

Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 22 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 5,1 milj. euroa, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on osoitettu momenteille 31.24.21 ja 30.21 7,72 milj. euroa.

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1 312 milj. euroa.

Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 735,3 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan E 18 Muurla—Lohjanharju -moottoritien ensimmäinen vaihe Lohja—Lohjanharju.

Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 23,9 milj. euroa ja merenkulkuelinkeinon tukemiseen 56,7 milj. euroa.

Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 330,6 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan Tikkurila—Kerava kaupunkiradan rakentaminen, Kerava—Lahti -oikoradan rakentaminen sekä Oulu—Iisalmi/Vartius radan sähköistäminen.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 79,7 milj. euroa.

Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 12,6 milj. euroa.

Ilmailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 4,4 % 217 milj. euroon. Laitoksen investointien määräksi arvioidaan noin 64 milj. euroa.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000—2002



v. 2000
tilinpäätös
1000 €
v. 2001
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2002
esitys
1000 €

Muutos 2001—2002
    1000 € %







01.
Liikenne- ja viestintäministeriö
20 312
20 202
22 429
2 227
11
24.
Tiehallinto
833 259
685 072
735 322
50 250
7
25.
Tienpidon valtionavut
6 896
8 409
10 100
1 691
20
26.
Tieliikelaitos
1 009




30.
Merenkulkulaitos
52 424
33 174
23 890
- 9 284
- 28
32.
Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
29 600
44 839
56 713
11 874
26
40.
Ratahallintokeskus
341 482
281 883
330 577
48 694
17
52.
Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
5 319
5 585
5 415
- 170
- 3
60.
Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
81 581
80 898
79 721
- 1 177
- 1
72.
Viestinnän korvaukset ja avustukset
12 614
12 614
12 614

- 0
80.
Ilmatieteen laitos
25 110
25 363
26 510
1 147
5
81.
Merentutkimuslaitos
6 879
6 916
7 150
234
3
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
17 853
1 288
1 287
- 1
- 0

Yhteensä
1 434 338
1 206 243
1 311 728
105 485
9

  Henkilöstön kokonaismäärä 8 910 4 2501) 4 220    

1) Vuoden 2001 alussa tiehallinto jaettiin liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona toimivaan Tiehallintoon.