Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

Talouden näkymät

Globaalin rahoitusjärjestelmän vakava kriisiytyminen on saatu laajamittaisilla monikansallisilla raha- ja finanssipolitiikan toimenpiteillä torjuttua, ja tilanne rahoitusmarkkinoilla on vakiintumassa. Talouskriisin seurauksena maailmankauppa supistui viime vuonna tuntuvasti, samoin maailman kokonaistuotanto. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla alkanut maailman tuotannon verkkainen elpyminen on jatkunut ja useimmat indikaattorit viittaavat kehityksen jatkuvan myönteisenä. Taantuman pohjan ohittaminen näkyy myös öljyn ja muiden tuotantotarvikkeiden maailmanmarkkinahinnoissa, jotka ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Osa kysynnän kasvusta on kuitenkin aiheutunut kriisin aikana tyhjilleen päässeiden varastojen täydennyksistä, eikä siten ole pysyvää. Elvytystoimien vaikutus on lisäksi yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kehittyvät taloudet ovat olleet alkaneen elpymisen eturintamassa. Kehittyneiden talouksien ongelmat taas näyttävät vakavammilta; erityisesti koska elvytystoimista joudutaan asteittain irtaantumaan eikä talouskasvun vahvuudesta vielä ole varmuutta. Julkisen talouden alijäämät ovat taantuman ja elvytystoimien takia kasvaneet jyrkästi, mikä rajoittaa tulevan talouspolitiikan liikkumavaraa.

Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä; kokonaistuotanto painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Kokonaistuotannon lasku päättyi kesällä 2009, mutta kasvun käynnistyminen on vielä hauraalla pohjalla, sillä tuotannon taso ei ole kesän jälkeen lisääntynyt. Ennusteen mukaan nykyisen suhdannekierron pohja on kuitenkin saavutettu ja Suomen talous lähtee maltilliseen nousuun. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,8 % ja talouden ennustetaan kasvavan noin prosentin tänä vuonna investointien edelleen supistuessa. Jyrkän tasopudotuksen jälkeisen taloudellisen toimeliaisuuden ennakoidaan siis olevan vaimeaa.

Työttömyysaste on noussut talouskriisin seurauksena. Työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen heikkenevän tänä vuonna ja työttömyysasteen nousevan keskimäärin noin 10 ¼ prosenttiin. Maaliskuussa ilmestyneessä selvityksessä ”Nuoret työmarkkinoilla - miten nuorten työllistymistä tulisi edistää” todetaan, että kriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Nuorten eli 15—24 -vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Pahin vaihe nuorisotyöttömyyden suhteen ennakoidaan osuvan kevääseen, jonka vuoksi nuorten työmarkkinatilanteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota nyt.

Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilannetta pohtinut työryhmä on todennut alan tilanteen heikentyneen nopeasti. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä.