Talousarvioesitys 2019
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.
Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.
Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.
Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.
Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).
Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.
Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Toiminnan laajuus 2017—2019
| 2017 toteutunut |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Äitiysavustus | |||
| Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä | 49 615 | 48 900 | 50 300 |
| Äitiysavustuksen määrä euroa | 140 | 170 | 170 |
| Kansainvälinen adoptio | |||
| Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä | 71 | 100 | 100 |
| Lapsilisät | |||
| Lapsia vuoden lopussa | 1 003 636 | 999 000 | 995 000 |
| Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin | 165 675 | 164 800 | 164 300 |
| Lapsilisää saavia perheitä | 548 585 | 546 000 | 544 000 |
| Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki | |||
| Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain | 381 | 400 | 400 |
| Sotilasavustus | |||
| Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä | 8 938 | 9 100 | 9 100 |
| Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) | 347 | 359 | 350 |
| Yleinen asumistuki | |||
| Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) | 381 526 | 376 000 | 374 000 |
| Tukea saavia lapsiperheitä, joista | 92 017 | 91 000 | 90 000 |
| — yksinhuoltajia | 61 225 | 60 000 | 60 000 |
| Työttömiä ruokakuntia1) | 151 327 | 149 000 | 148 000 |
| Lapsettomat opintotukea saavat ruokakunnat | 112 311 | 112 000 | 112 000 |
| Keskimääräinen tuki euroa/kk | 323 | 324 | 328 |
| Elatustuki | |||
| Lapset, joista elatustuki maksettu | 105 847 | 107 900 | 109 200 |
| — täysimääräisenä | 86 421 | 88 500 | 90 400 |
| — elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna | 21 936 | 21 150 | 20 550 |
| Täysi elatustuki euroa/kk | 155,17 | 156,09 | 157,37 |
| Tulkkauspalvelut | |||
| Tulkkauspalveluun oikeutettuja | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| Perustoimeentulotuki | |||
| Saajia vuoden aikana | 402 564 | 411 800 | 414 800 |
| Kotitalouksia vuoden aikana | 277 316 | 283 700 | 285 800 |
1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kansainvälisten adoptioiden tuen tarkistus vuoden 2019 alusta lukien.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 1 000 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Adoptiotuen tarkistus | 300 |
| Tarvearvion muutos | -550 |
| Yhteensä | -250 |
| 2019 talousarvio | 11 500 000 |
| 2018 talousarvio | 11 750 000 |
| 2017 tilinpäätös | 8 763 500 |
51. Lapsilisät (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.
Selvitysosa:Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
| 2019 talousarvio | 1 369 900 000 |
| 2018 talousarvio | 1 369 900 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 360 500 000 |
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle ulkomaille maksetut tuet.
| 2019 talousarvio | 3 800 000 |
| 2018 talousarvio | 3 800 000 |
| 2017 tilinpäätös | 2 242 365 |
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.
| 2019 talousarvio | 17 600 000 |
| 2018 talousarvio | 17 600 000 |
| 2017 tilinpäätös | 16 500 000 |
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 567 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.
Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin | -8 000 |
| Enimmäisasumismenon jäädyttäminen 2018 | -8 000 |
| Opiskelijoiden keskimääräinen asumistuki arvioitua suurempi | 40 000 |
| Tarvearvion muutos | 57 300 |
| Yhteensä | 81 300 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 1 567 800 000 |
| 2018 talousarvio | 1 486 500 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 266 400 000 |
55. Elatustuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 216 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.
Selvitysosa:Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 1 800 |
| Yhteensä | 1 800 |
| 2019 talousarvio | 216 400 000 |
| 2018 talousarvio | 214 600 000 |
| 2017 tilinpäätös | 204 873 790 |
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 1 300 |
| Yhteensä | 1 300 |
| 2019 talousarvio | 50 700 000 |
| 2018 talousarvio | 49 400 000 |
| 2017 tilinpäätös | 45 475 473 |
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 785 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.
Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2019 on yksinasuvan aikuisen osalta 491,21 euroa kuukaudessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppimateriaalilisä | -1 500 |
| Takuueläkkeen korotus | -700 |
| Tarvearvion muutos | -29 200 |
| Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle | -1 500 |
| Yhteensä | -32 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 785 900 000 |
| 2018 talousarvio | 818 800 000 |
| 2017 tilinpäätös | 760 630 313 |
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 366 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen
3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.
Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 13 % vuonna 2019. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut | 235 660 000 |
| Sairausvakuutusrahaston toimintakulut | 61 000 000 |
| Kansaneläkerahaston toimintakulut | 69 000 000 |
| Yhteyspisteen toimintakulut | 700 000 |
| Yhteensä | 366 360 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiivimallin toimeenpano | 3 500 |
| Eläkekulujen kasvu | 2 800 |
| Opiskelijoiden terveydenhuolto | 860 |
| Palkankorotukset | 8 300 |
| Pysyvät resurssitarpeet | 17 500 |
| Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03) | -600 |
| Vuoden 2017 ylijäämä | 9 000 |
| Yhteensä | 41 360 |
| 2019 talousarvio | 366 360 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 3 741 000 |
| 2018 talousarvio | 325 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 331 747 000 |