Talousarvioesitys 2018
Selvitysosa:Vuonna 2018 edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiä kulttuuripolitiikan strategisia tavoitteita vuoteen 2025:
Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Koska taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan, tarvitaan taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämistä kokonaisuutena, mutta myös eri aloille kohdennettuja kehittämistoimia.
Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee ja on usein epävakaa. Heidän toimintaedellytyksiään on tuettava riippumatta siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilijoiden apurahojen määrä ja apurahojen koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvät asiat kuuluvat kuitenkin usean eri ministeriön toimivaltaan, joten tarvittavia toimia tulee käsitellä myös yhdessä.
Globalisaatio lisää kilpailua taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat taiteen aloilla sisältöjen luomista, jakelua, liiketoimintaosaamista, vientiä ja kansainvälistymistä. Kansainvälistyminen voi onnistuessaan tuoda suomalaisille tekijöille uusia työtilaisuuksia ja -tuloja sekä mahdollisuuksia kehittää sisältöjä. Koska aiempaa suurempi osa kulttuurin ja taiteen tuotannosta ja jakelusta tapahtuu yritystoimintana, luovan alan yritysten tarpeet on otettava huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön omissa, mutta myös yhteiskunnan muissa rahoitus- ja tukijärjestelmissä.
Digitaalinen kehitys asettaa tekijänoikeusjärjestelmälle uusia vaatimuksia. Internetin lailliset sisältöpalvelut, erityisesti globaalit digitaaliset jakelualustat, kasvattavat suosiotaan. Tässä tilanteessa on tärkeää varmistaa, että myös suomalaiset oikeudenhaltijat saavat tekijänoikeudella suojatun aineistonsa käytöstä oikeudenmukaisen korvauksen. Esteiden poistaminen EU:n digitaalisilta sisämarkkinoilta edesauttaa suomalaisten toimijoiden ja oikeudenhaltijoiden kansainvälistymistä.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Taiteellisen toiminnan edellytykset parantuvat taide- ja taiteilijapolitiikan tavoiteasettelua ja ohjausta selkeyttämällä
- — Mittari: Tehtävää varten asetettava työryhmä määrittelee taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen keskeiset tavoitteet ottaen huomioon myös taiteenalojen erilaisuuden
- — Taiteellisen työn ja tuotannon, teosten jakelun ja viennin sekä taiteen alan kansainvälistymisen kannalta keskeisen välittäjäportaan toimintaedellytykset vahvistuvat
- — Elokuva-alan toimintamahdollisuudet vahvistuvat uudistetun lainsäädännön tultua voimaan.
Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet
Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on entistä tärkeämpää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja.
Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uusia malleja ja uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös vuorovaikutusta palvelujen käyttäjien kanssa tulee lisätä sekä löytää keinoja tavoittaa ne, jotka käyttävät palveluja vähän tai ei lainkaan.
Kuntien välisiä eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa tulee kaventaa. Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot kattavat kohtuullisen hyvin koko maan. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimivat ryhmät monipuolistavat palveluja, mutta ryhmien asemaa tulee vahvistaa. Yleisten kirjastojen palvelut ovat hyvin tavoitettavissa ja ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden vahvistaa myös digitaalisuuteen liittyviä taitoja ja hyödyntää digitaalisia sisältöjä. Kirjastojen toiminnan kehittäminen ehkäisee siten erojen kasvamista kansalaisten digitaalisessa osaamisessa ja osallisuudessa.
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden kärkihankkeessa parannetaan taide- ja kulttuuriharrastamista sekä taiteen perusopetusta varhaiskasvatuksessa ja koulupäivien yhteydessä ja koulun tiloissa. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin mm. uusien toiminta- ja rahoitusmallien avulla.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin
- — Lasten mahdollisuudet harrastaa kulttuuria lisääntyvät taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla.
Mittarit | 2016 toteutuma |
2016 tavoite |
---|---|---|
Harrastetunteja tarjoavien koulujen määrä | 600 | 1 200 |
Harrastetunteja tarjoavien kuntien määrä | 51 | 120 |
Harrastetunneille osallistuvien lasten ja nuorten määrä | 20 000 | 60 000 |
- — Edellytykset taide- ja kulttuuripalvelujen juurtumiselle osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa paranevat taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla.
Mittarit | 2016 toteutuma |
2018 tavoite |
---|---|---|
Hankkeet taiteen prosenttiperiaatteen laajentamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin (kpl)1) | 5 (käynnistyneet) |
10 (toteutuneet) |
Kokeilut taiteen prosenttiperiaatteen laajentamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin1) | 5 (käynnistyneet) |
10 (toteutuneet) |
1) Hankkeiden ja kokeilujen pohjalta laaditaan toimintasuositus maakunnille, kunnille ja eri toimijoille taide- ja kulttuuripalvelujen juurruttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
Pääosin ennallaan säilyneet kulttuurin infrastruktuuri, perusrakenteet ja rahoitusjärjestelmät ovat taanneet vakautta toimialan toimintoihin. Kulttuurin rahoitusjärjestelmiin on kuitenkin tarve saada lisää strategisuutta, joustavuutta ja kannustavuutta ennustettavuuden lisäksi.
Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.
Kulttuuriperintö- ja museopolitiikan toteuttamista ohjaavat kulttuuriympäristö- ja maailmanperintöstrategian, museopoliittisen ohjelman sekä kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpano. Vuonna 2018 vietetään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta myös Suomessa. Keskeisenä tavoitteena on kulttuuriperintöön liittyvien mahdollisuuksien esiintuominen ja hyödyntäminen kulttuurisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena on myös parantaa kansalaisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön hyödyntäminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät
- — Mittari: Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-palvelun karttuminen ja käyttö
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite |
|
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 106 | 207 | 340 |
Haettavissa oleva aineistomäärä | 10,2 milj. | 12,2 milj. | 16 milj. |
Verkossa saatavilla olevat aineistot | 1,2 milj. | 1,6 milj. | 2,5 milj. |
Verkkokäynnit | 2,7 milj. | 7,4 milj. | 15 milj. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:
Strateginen ohjaus vahvistuu
- — Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikka kehittyy aiempaa strategisemmaksi
- — Kulttuurin toimialan valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys valmistuu.
Uusi digitaalinen valtionavustusten hakujärjestelmä rakentuu tavoitteena
- — lisätä asiakaslähtöisyyttä
- — tehostaa ja yhtenäistää avustusprosessia
- — lisätä avustusmyöntöjen läpinäkyvyyttä
- — lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta.
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 966 000 euroa.
Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.
Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.
Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:
- — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
- — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
- — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
|
Valtionavustus- ja apurahahakemukset | 14 000 | 13 500 | 14 600 |
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset | 3 000 | 3 595 | 2 800 |
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) | 17 | 17 | 15 |
Tukimuotojen lukumäärä | 25 | 20 | 20 |
Lausunnot valtionavustushakemuksista | 800 | 350 | 100 |
Toimielinten lukumäärä | 37 | 37 | 24 |
Henkisten voimavarojen hallinta | |||
---|---|---|---|
Henkilötyövuodet | 95 | 90 | 92 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,5 | 3,48 | - |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 4 472 | 4 062 | 3 976 |
Bruttotulot | 97 | 10 | 10 |
Nettomenot | 4 375 | 4 052 | 3 966 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 844 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 831 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -22 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -9 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -3 |
Palkkaliukumasäästö | -10 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -20 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -5 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -5 |
Vuokrien indeksikorotus | 1 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -1 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | -86 |
2018 talousarvio | 3 966 000 |
2017 talousarvio | 4 052 000 |
2016 tilinpäätös | 4 362 000 |
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 277 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä maailmanperintökohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:
Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalueen elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus vahvistuvat. Tavoitteena on myös, että rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi, ja että asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.
Tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa sekä lisätään energiatehokkuutta.
Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2018—2021) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 97 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulossopimuksen ja yleisen vuokratason nousun mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | |||
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu) | 223 000 | 282 000 | 260 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % | 96 | 95 | 97 |
Vuokratuotot, kasvu % | 7,6 | 0,8 | asetetaan vuonna 2017 |
Henkisten voimavarojen hallinta | |||
Henkilötyövuodet | 78,8 | 76,1 | 79 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) | 3,5 | 3,5 | 3,7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 8 791 | 8 606 | 8 762 |
Bruttotulot | 6 568 | 6 485 | 6 485 |
Nettomenot | 2 223 | 2 121 | 2 277 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 92 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 61 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 6 517 | 6 450 | 6 450 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 586 | 6 650 | 6 650 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -69 | -200 | -200 |
Kustannusvastaavuus, % | 99 | 97 | 97 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lisämääräraha asuinrakennusten perusparannuskustannuksiin | 200 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -20 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -8 |
Palkkaliukumasäästö | -2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -1 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -2 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -1 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | 156 |
2018 talousarvio | 2 277 000 |
2017 talousarvio | 2 121 000 |
2016 tilinpäätös | 2 192 000 |
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 316 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.
Museovirasto pyrkii huolehtimaan monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja edistämään sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Kulttuuriperintötyöllä tuetaan kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla pyritään tavoittamaan ihmisiä laajasti ja tarjoamaan osallisuutta kulttuuriperintöön.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:
- — Hyvin säilynyt ja monimuotoinen kulttuuriperintö on osa ihmisten ja yhteisöjen arkea
- — Kulttuuriperintö tunnistetaan ja sitä hyödynnetään eri asiakas- ja väestöryhmien hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden voimavarana
- — Maailmanperintötietoisuutta lisätään ja maailmaperintökohteiden vastuullista hoitoa edistetään.
- — Sähköisten aineistojen ja palveluiden saatavuus ja käyttö lisääntyvät
- — Kulttuuriperinnön asiantuntijapalveluiden tarjonta on laadukasta ja kustannustehokasta.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia | 70 737 | 72 580 | 73 000 |
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä | 120 447 | 140 272 | 145 000 |
Määräajassa annetut lausunnot, % | 90 | 90 | 95 |
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä | 610 806 | 613 533 | 625 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa | 2,04 | 2,12 | 2,12 |
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa | 2,95 | 3,86 | 3,86 |
Henkisten voimavarojen hallinta | |||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | - | 3,63 | 3,60 |
Henkilötyövuodet | 280 | 254 | 250 |
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 24 943 | 26 393 | 22 616 |
Bruttotulot | 4 928 | 3 300 | 3 300 |
Nettomenot | 20 015 | 23 093 | 19 316 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 625 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 341 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisten tietovarantojen avaaminen | -40 |
Kansallismuseon perusnäyttely | -200 |
Kertamenon poisto | -100 |
Toimitilamuutokset (TA2017) | -3 200 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -38 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -15 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 13 |
Palkkaliukumasäästö | -44 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -89 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -2 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -18 |
Vuokrien indeksikorotus | 62 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -6 |
Tasomuutos | -1 |
Yhteensä | -3 777 |
2018 talousarvio | 19 316 000 |
2017 talousarvio | 23 093 000 |
2016 tilinpäätös | 21 731 000 |
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 866 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.
Celia tuottaa sekä lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalin että tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat tuotantopolitiikan mukaisesti. Kokoelmissa olevia oppikirjoja voi lainata maksutta.
Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | |||
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy | |||
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä | 1 565 | 1 518 | 1 300 |
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm | 23 | 26 | 25 |
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään | |||
---|---|---|---|
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet | 142/298 | 169/421 | 280/500 |
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot | 21 | 28 | 38 |
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret | 1 483 | 1 778 | 2 370 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Asiakkaita palveluiden piirissä | 30 660 | 35 300 | 42 700 |
— Oppikirjatoimitusten määrä | 13 915 | 14 485 | 15 000 |
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy | |||
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä | 7 557 | 11 586 | 14 000 |
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % | 27 | 39 | 45 |
Henkisten voimavarojen hallinta | |||
— Henkilötyövuodet | 54 | 52 | 44 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,16 | 3,21 | 3,50 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 6 050 | 5 100 | 4 976 |
Bruttotulot | 535 | 163 | 110 |
Nettomenot | 5 515 | 4 937 | 4 866 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 185 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 117 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -6 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -2 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 8 |
Palkkaliukumasäästö | -9 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 3 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -25 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -40 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | 3 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
Vuokrien indeksikorotus | 1 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -2 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | -71 |
2018 talousarvio | 4 866 000 |
2017 talousarvio | 4 937 000 |
2016 tilinpäätös | 5 448 000 |
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 969 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.
KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:
- — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta
— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon
— Medialukutaitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä edistetään.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm | 129 821 | 132 094 | 134 700 |
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät | 56 257 | 51 033 | 50 000 |
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) | 390 | 451 | 551 |
— Mediakasvatuksen koulutusten ja luentojen määrä | - | - | 27 |
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä | 76 | 43 | 50 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva | 23,9 | 24,8 | 23,6 |
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua | 3 824 | 3 285 | 3 084 |
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) | 70 | 171 | 108 |
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) | 142 | 193 | 150 |
Henkisten voimavarojen hallinta | |||
— Henkilötyövuodet | 81 | 85 | 82 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,5 | 3,25 | 3,5 |
1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.
2) Tilauksesta luokitellut
3) Uudelleenluokitellut
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 7 503 | 6 869 | 6 719 |
Bruttotulot | 949 | 789 | 750 |
Nettomenot | 6 555 | 6 080 | 5 969 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 141 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 078 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -8 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 3 |
Palkkaliukumasäästö | -15 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -32 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -50 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -2 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
Vuokrien indeksikorotus | 4 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -2 |
Yhteensä | -111 |
2018 talousarvio | 5 969 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 6 080 000 |
2016 tilinpäätös | 6 491 000 |
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke on 1 336,60 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2018 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2551).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eläkkeiden indeksitarkistus | 112 |
Yhteensä | 112 |
2018 talousarvio | 18 960 000 |
2017 talousarvio | 18 848 000 |
2016 tilinpäätös | 17 846 273 |
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 686 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kotkaniemen vuokra (siirto momentilta 29.10.20) | 115 |
Urajärven varastokirjaston siirto kokonaisvuokrauksen piiriin | 17 |
Vuokrien indeksikorotus | 154 |
Yhteensä | 286 |
2018 talousarvio | 15 686 000 |
2017 talousarvio | 15 400 000 |
2016 tilinpäätös | 15 042 000 |
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kirjastolain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 2 580 000 |
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen | 900 000 |
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
Yhteensä | 3 700 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2018 arvio |
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 283 | 281 | 283 |
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 50 | 47 | 48 |
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,8 | 0,7 | 0,7 |
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 1 384 | 1 542 | 1 550 |
Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 9,1 | 9,0 | 9,0 |
Verkkokäynnit, kpl/asukas | 7,1 | 7,7 | 8,0 |
Lainaukset, kpl/asukas | 16,4 | 16 | 16,2 |
Toimintakustannukset, euroa/asukas | 58 | 58 | 58 |
2018 talousarvio | 3 700 000 |
2017 talousarvio | 3 700 000 |
2016 tilinpäätös | 3 900 000 |
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 46 615 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 53 639 euroa, orkestereilla 49 550 euroa ja museoilla 64 479 euroa henkilötyövuotta kohden.
Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 482 000 euroa momentilla 29.80.52.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuudet budjettivaroista (mom. 29.80.31) |
Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52) |
Yhteensä | |
Teattereiden valtionosuus | 26 318 000 | 26 069 000 | 52 387 000 |
Orkestereiden valtionosuus | 9 417 000 | 10 137 000 | 19 554 000 |
Museoiden valtionosuus | 10 880 000 | 22 276 000 | 33 156 000 |
Yhteensä | 46 615 000 | 58 482 000 | 105 097 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) | -3 000 |
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan (siirto momentille 29.80.50) | -357 |
Kertamenon poisto | -520 |
Kustannustason tarkistus | 1 711 |
Yhteensä | -2 166 |
2018 talousarvio | 46 615 000 |
2017 talousarvio | 48 781 000 |
2016 tilinpäätös | 51 091 143 |
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesti Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.
2018 talousarvio | 8 000 000 |
2017 talousarvio | 8 000 000 |
2016 tilinpäätös | 8 000 000 |
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
2018 talousarvio | 252 000 |
2017 talousarvio | 252 000 |
2016 tilinpäätös | 240 000 |
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
2018 talousarvio | 26 648 000 |
2017 talousarvio | 26 648 000 |
2016 tilinpäätös | 20 313 000 |
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:
1) Svenska Teaternin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun
2) kansalaisjärjestöjen toimintaan
3) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Svenska Teaternin peruskorjaukset | 4 200 000 |
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan | 400 000 |
Kärkihankkeen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus toteuttamiseen | 2 000 000 |
Kärkihankkeen Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen toteuttamiseen | 600 000 |
Matkailun kärkihankkeen kulttuurimatkailuosion toteuttamiseen | 150 000 |
Yhteensä | 7 350 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan (siirto momentilta 29.80.31) | 357 |
Kertamenon poistuminen | -150 |
Matkailu 4.0 (siirto momentilta 32.50.41) | 150 |
Osaaminen ja koulutus: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen | -200 |
Tasomuutos | -1 100 |
Yhteensä | -943 |
2018 talousarvio | 7 350 000 |
2017 talousarvio | 8 293 000 |
2016 tilinpäätös | 9 821 000 |
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 14 615 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 11 069 000 |
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 446 000 |
Yhteensä | 14 615 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2018 lukien 1 692,45 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
2018 talousarvio | 14 615 000 |
2017 talousarvio | 14 615 000 |
2016 tilinpäätös | 13 994 907 |
52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 238 294 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 645 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 877 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 573 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen.
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
1) Luova työ ja tuotanto | 99 455 500 |
Elokuva | 19 162 000 |
Esittävä taide | 35 665 000 |
Kirjallisuus | 832 500 |
Musiikki | 13 219 000 |
Rakennustaide ja muotoilu | 655 000 |
Visuaalinen taide | 4 637 000 |
Kulttuurin tuotanto ja levitys | 25 285 000 |
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin | 30 649 500 |
Kirjastot ja tiedon saatavuus | 7 199 000 |
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta | 23 450 500 |
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus | 108 189 000 |
Museot ja kulttuuriperintö | 33 889 000 |
Kulttuuritilat | 6 580 000 |
Kansalliset kulttuurilaitokset | 62 885 000 |
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen | 4 835 000 |
Yhteensä | 238 294 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönottoon liittyvien siirtojen kompensaatio rahastovaroja purkamalla | 3 000 |
Kansallisteatterin pienen osan perusparannuksen suunnittelu rahastovaroja purkamalla | 1 000 |
Rahastopurkuna toteutetun taiteen rahoituksen lisätuloutuksen päättyminen | -4 000 |
Tuloutusarvion muutos | 4 705 |
Yhteensä | 4 705 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 238 294 000 |
2017 talousarvio | 233 589 000 |
2016 tilinpäätös | 233 260 678 |
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 27 671 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Suomen maatalousmuseosäätiön näyttelyhalli | 147 |
Vuokrien indeksikorotus | 267 |
Yhteensä | 414 |
2018 talousarvio | 27 671 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 27 257 000 |
2016 tilinpäätös | 24 548 984 |
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
2018 talousarvio | 1 950 000 |
2017 talousarvio | 1 950 000 |
2016 tilinpäätös | 2 200 000 |
(59.) Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2017 talousarvio | 10 000 000 |
2016 tilinpäätös | 10 000 000 |
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
2018 talousarvio | 739 000 |
2017 talousarvio | 739 000 |
2016 tilinpäätös | 739 000 |
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 688 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 2 889 000 |
Yhteensä | 3 688 000 |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2018 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.
2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2018 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Suomenlinnan Upseerikerhon perusparannuskustannukset | 789 |
Tasomuutos | -2 000 |
Yhteensä | -1 211 |
2018 talousarvio | 3 688 000 |
2017 talousarvio | 4 899 000 |
2016 tilinpäätös | 7 019 000 |
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
2018 talousarvio | 50 000 |
2017 talousarvio | 50 000 |
2016 tilinpäätös | — |
96. Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lahjoitukseen Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle.
Selvitysosa:Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön tehtävänä on edistää Suomen ja Viron välistä kulttuuri- ja taidealojen verkostoitumista ja yhteistyötä, molemminpuolista kielitaitoa sekä kulttuuritoimintaan välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.
Tarkoituksena on kasvattaa pääomaa säätiön aktiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle siten, että Viron valtio osoittaisi omana osuutenaan pääomitusta säätiön rahoitukseen 1:10 suhteessa Suomen valtion osoittamaan pääomaan. Säätiön toiminnan tukeminen sen pääomaa kasvattamalla liittyy sekä Suomen että Viron valtioiden 100-vuotisjuhlavuosiin.
Säätiö hallinnoi lahjavaroja erillisessä rahastossa. Lahjavarat pidetään erillään säätiön muista varoista. Rahaston vuotuisesta tuotosta saa käyttää enintään 8 % rahaston hallintokuluihin. Tuotosta osa voidaan käyttää pääoman kasvattamiseen.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 6 000 000 |