Talousarvioesitys 2013

Talouden näkymät

Suomen bruttokansantuote supistuu vuonna 2013 edelliseen vuoteen nähden. Talouden kuitenkin ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle kuluvan vuoden aikana, ja ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa maltillisesti kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso.

Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen, ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Tänä ja ensi vuonna välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja. Työttömyysaste nousee vuonna 2013 edellistä vuotta korkeammaksi, ja tulevina vuosina työttömyys vähenee vain hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.

Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa.

Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon lähestyy 60 prosenttia. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.

Tuloarviot

Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi nettomääräisesti 899 milj. euroa. Ansio- ja pääomatuloverojen ennakoidaan alenevan talousarviossa esitettyyn nähden 434 milj. euroa. Vähennys aiheutuu alkuvuoden 2013 kertymätiedoista, vuoden 2012 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista sekä heikentyneestä talousennusteesta. Kertymätietojen pohjalta ehdotetaan alennettavaksi myös alkoholijuomaveron, energiaverojen, autoveron, varainsiirtoveron sekä jäteveron tuottoarvioita. Arvonlisäveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavan kansantalouden kehitysnäkymien heikkenemisen johdosta 372 milj. euroa. Ennusteen heikkenemisen johdosta myös vakuutusmaksuveron tuottoarviota alennetaan. Perintö- ja lahjaveron sekä arpajaisveron tuottoarvioita korotetaan ennakoitua parempien alkuvuoden verokertymätietojen johdosta.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 899 milj. euron vähennys ja määrärahojen 389 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2013 toinen lisätalousarvioesitys kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2013 ehdotetaan 9,1 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2013 lopussa arvioidaan olevan noin 93 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi noin 184 milj. eurolla, jolloin vuoden 2013 kehysmenojen taso olisi 42 869 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2013 oli toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen 42 843 milj. euroa. Kertaluonteisia talouden kasvua ja työllisyyttä tukevia lisäpanostuksia voidaan kattaa vuodelta 2012 käyttämättä jääneestä kehyksen ns. jakamattomasta varauksesta. Kolmannessa lisätalousarvioesityksessä kertaluonteisia lisäpanostuksia on yhteensä noin 129 milj. eurolla. Vuoden 2013 kehystasoa korotetaan teknisesti tällä summalla.

Kehyksen rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2013 kehystaso on 42 980 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää noin 111 milj. euroa, minkä lisäksi vuodelta 2012 on edelleen käytettävissä käyttämättä jäänyttä jakamatonta varausta 71,1 milj. euroa.

Painopisteenä työllisyys ja kasvu

Lisätalousarvioesitys kohdistuu työllisyyttä ja taloudellista kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä pyritään saavuttamaan nopea työllistävä vaikutus mm. rakentamishankkeiden ja työvoimapoliittisten toimien myötä sekä edistämään kestävää taloudellista kasvua tukemalla tutkimusta, kehitystä, koulutusta ja yritysten kansainvälistymistä. Toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 7 500 henkilötyövuotta vuosina 2013—2014 ja yli 9 000 henkilötyövuotta kaudella 2015—2018.

Liikenne ja viestintä

Perusväylänpitoon ehdotetaan 25 milj. euroa teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen. Investoinnit on tarkoitus kohdentaa eri puolille Suomea työllisyysvaikutusten vuoksi.

Finavia Oyj:n oman pääoman vahvistamiseen ehdotetaan 200 milj. euroa. Yhtiön tarkoituksena on käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke. Hankkeen arvioidaan tukevan Suomen kilpailukykyä ja luovan merkittävästi uusia työpaikkoja sekä rakentamisaikana että investoinnin valmistuttua.

Ilmatieteen laitokselle esitetään 1,5 milj. euroa uuden tutkan hankintaa varten. Tutka on tarkoitus sijoittaa Kitee-Kesälahti-Savonlinnan alueelle, jolloin se parantaa säätutkaverkoston kattavuutta Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hankkeen arvioidaan luovan alkuvaiheen valmistuksen ja pystytyksen lisäksi myöhemmässä vaiheessa uutta palvelutuotantoa ja yritystoimintaa laadukkaamman ja ulkopuolisille vapautettavan tutkadatan johdosta.

Yritysten tukeminen

Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaltuuksiin ja kansainvälistymisavustuksiin ehdotetaan yhteensä 17 milj. euron lisäystä, josta Tekesin t&k-lainavaltuuksiin kohdentuu 10 milj. euroa. Tarkoituksena on nopeuttaa uuden, korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymistä mm. meriteollisuudessa sekä ICT- ja tietoturva-alalla. Valtuuden lisäystä on tarkoitus käyttää myös Team Finland -yhteistyössä toteutettaviin uusiin, erityisesti innovatiivisten pk-yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimiin.

Ehdotetaan mahdollistettavaksi Finnvera Oyj:lle pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitseminen. Toimenpiteen tavoitteena on lisätä yritysrahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja turvata pk-yritysten kasvun ja investointien rahoituksen saatavuutta. Viennin edistämiseksi ehdotetaan lisättäväksi merkittävästi Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksia sekä vientitakuuvaltuuksia. Lisäksi arvioidaan tarve ja soveltuvuus sekä mahdollisuudet ottaa käyttöön Finnvera Oyj:n takaukset ostajaluoton myöntävän pankin varainhankinnalle. Kotimaisten toimitusten rahoituksen turvaamisen näkökulmasta arvioidaan tarve ja mahdollisuudet Finnvera Oyj:n takauksille kotimaisten investointitavarakauppojen edellyttämiin investointeihin ja käyttöpääomaan. Lisäksi arvioidaan tarve ja mahdollisuudet ottaa käyttöön takaukset tai lainat sellaisiin referenssitoimituksiin, joissa on kyse kehitystoimintaan perustuvan kaupallisen ratkaisun markkinoinnista ja toteuttamisesta.

Turvallisuus

Rajavartiolaitos jatkaa neljän kaksimoottorisen helikopterin uusimista, mihin ehdotetaan 18 milj. euroa. Lisäksi rajavartiolaitokselle ehdotetaan 2 milj. euroa Ivalossa, Onttolassa ja Immolassa sijaitsevien ampumaratojen kunnostamiseen sekä 2,5 milj. euroa viranomaisveneen konseptiveneen suunnitteluun ja hankintaan. Tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa huomioidaan eri viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky.

Puolustushallinnon rakennusten kunnossapitotöihin ja ylläpitopalveluiden ostoon Puolustushallinnon rakennuslaitokselta ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä. Räjähdeturvallisuuden parantamiseksi ehdotetaan varastoalueen suojavallien rakentamiseen 1 milj. euroa. Käytöstä poistettujen rakennusten purkutöihin käytettäisiin 0,3 milj. euroa.

Kotimaisen puolustusteollisuuden työllisyyttä parantaviin puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 25 milj. euroa.

Tulvasuojelun tehostamiseksi valtion vastuulla olevien vesistörakenteiden korjauksiin ja tulvariskien hallinnan suunnitteluun ehdotetaan lisärahaa 1,1 milj. euroa.

Rakennushankkeet ja asuminen

Sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ehdotetaan uutta 15 milj. euron määrärahaa sekä yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien vastaaviin korjaushankkeisiin 35 milj. euron määrärahaa. Ehdotettua määrärahaa saa käyttää myös peruskorjaushankkeita korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan käyttöön määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen. Avustuksiin on tarkoitus osoittaa 15 milj. euroa vuonna 2013.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti Helsingin seudulle osoitettua vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustusta muutetaan siten, että se kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille.

Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi vuosiksi 2013—2015 laaditun poikkihallinnollisen ohjelman kautta myönnettävien avustusten määrää ehdotetaan nostettavan 4 milj. eurosta 8 milj. euroon vuonna 2013. Lisämääräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti kasvukeskusten lähiöiden työllisyyttä edistäviin investointihankkeisiin.

Eduskunnan rakennusten peruskorjausmenoihin ehdotetaan lisäystä 10 milj. euroa. Lisäyksen johdosta vuodelle 2014 aiemmin arvioitu määrärahatarve alenee 8 milj. eurolla.

Koulutus

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen kohdennetaan 10 milj. euroa. Tarkoituksena on mm. lisätä asiantuntijavaihtoa työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä sekä opiskelijoiden yhteistyötä yritysten ja työnantajien kanssa.

Oppisopimuskoulutusta koskevan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen varataan 1 milj. euroa. Tarkoituksena on suunnitella ja kehittää työnantajille ja oppisopimuspaikkojen hakijoille esim. hyvin toimiva virtuaalinen kohtauspaikka sekä alueellisia neuvontapisteitä.

Työvoimapalvelut

Julkisiin työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 milj. euron lisämäärärahaa. Tarkoituksena on laajentaa kotoutumiskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen yhdistämistä maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi. Lisäksi tarkoituksena on lisätä työvoimakoulutuksena toteutettavan koulutuksen ja muuntokoulutuksen volyymiä työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Palkkatukeen ehdotetaan lisäystä, joka on tarkoitus suunnata erityisesti nuorten työllistämiseen, tavoitteena tukea nuorten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kiinnittymistä työelämään.

Luonto ja metsätalous

Metsähallituksen luontopalveluille ehdotetaan 4,5 milj. euron lisäystä. Lisämäärärahaa käytetään nuorten työllistämiseen luontopalveluiden tehtävissä, merialueiden retki- ja suojasatamien kehittämiseen ja kunnostamiseen, kansallispuistojen ja muiden luonto- ja retkeilykohteiden markkinoinnin ja palveluiden kehittämiseen sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren raivaus- ja kunnostustyöhön.

Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa. Hankeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 milj. euroa

Metsänhoidon ja -kunnostuksen ns. kemera-tukiin ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin alalle ehdotetaan yhteensä 4,5 milj. euron määrärahalisäystä, jolla tavoitellaan alan ammattilaisten ja nuorten ammattilaisten työllistymistä määräaikaisissa taiteen, kulttuurin ja luovan talouden niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin hankkeissa.