Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

01. Ansio- ja pääomatuloverotPDF-versio

Momentille arvioidaan kertyvän 8 877 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä noin 490 milj. euroa yleisradioveroa. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla 11.01.02.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2015 verotuotosta perustuu vuosien 2013 ja 2014 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2014—2015. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin v. 2015 tehdyt muutokset.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2013
ennakkotieto
milj. €
% 2014
ennuste
milj. €
% 2015
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 120 600 123 600 126 000 2
— palkkatulot 81 200 1 81 900 1 83 300 2
— eläketulot 27 600 28 800 4 29 700
Pääomatulot1), mistä 9 200 10 9 500 9 700 3
— luovutusvoitot 3 300 26½ 3 100 -8 3 200 3
— osinkotulot 3 300 -2 3 600 10 3 800 3

1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2013 luvut ovat ennusteita.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,7 % vuonna 2015. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle 2016. Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 1 010 eurosta 1 025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 40 eurolla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän veroluokan tuloraja alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja veroluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2015 70 % asuntolainan koroista olisi vähennyskelpoista. Esityksessä asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan edelleen pienennettävän siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoista on enää 65 %, vuonna 2016 60 %, vuonna 2017 55 % ja vuonna 2018 50 % asuntolainan koroista. Työmatkakuluvähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähennyksen omavastuuosaa korotetaan 150 eurolla. Pääomatuloverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylempi pääomatuloverokanta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja progressioraja alennetaan 10 000 eurolla 30 000 euroon. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ehdottaa muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään. Verotuksessa otetaan käyttöön lapsiluvun mukaan porrastettu verosta tehtävä lapsiperhevähennys, joka myönnetään lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä on yhdestä lapsesta 50 euroa. Vähennys myönnetään enintään neljän lapsen perusteella, jolloin vähennyksen määrä on 200 euroa. Yksinhuoltajalla vähennyksen määrä on kaksinkertainen. Verovelvollisen puhtaan ansio- ja pääomatulon ylittäessä 36 000 euroa vähennys pienenee 1 % rajan ylittävältä osin. Lapsiperhevähennystä ei saa kun yhteishuoltajalla yhden lapsen tilanteessa vuositulot ylittävät noin 42 000 euroa. Vähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun.

Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vähennyksen kerrointa korotetaan 0,02 prosenttiyksiköllä 1,39 prosenttiin ja poistumaprosenttia pienennetään 1 prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin.

Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys ja eläketulovähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä niillä ole vaikutusta valtion verotuottoon.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2015
Vaikutus vuositasolla
     
Ati/Khi-tarkistuksen tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan -89 -97
Ylimmän veroluokan euromääräisen tulorajan alentaminen 9 10
Työtulovähennyksen korottaminen -12 -13
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 10 %-yks. 27 32
Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosan korottaminen 150 eurolla 15 16
Ylemmän pääomatuloverokannan korottaminen ja progressiorajan alentaminen 18 37
Lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -23 -27
Opintovelan korkovähennyksen poistaminen 7 8
Yhteensä -48 -34
— josta verotuottoa lisäävät 76 103
— josta verotuottoa vähentävät -124 -137

Verovuosina 2011—2015 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
ennakkotieto
2014
ennuste
2015
ennuste
           
Progressiivinen tulovero 5 271 5 290 5 640 5 744 5 924
Pääomatulovero 2 000 1 836 2 132 2 317 2 421
Yleisradiovero     486 493 498

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.

Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua.

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2015 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät  
— samalta verovuodelta 7 626
— aikaisemmilta verovuosilta 528
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 266
Yleisradiovero 457
Yhteensä 8 877

Verotuloennusteen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen ennusteen epävarmuuteen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2015 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2012. Myös talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määrittelyn mukaan 50 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Vaikutukset on tosin arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna 2015 verotukien määräytymisperusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 129 milj. eurolla. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan kasvavan noin 19 milj. euroa verotukien vähentämisen myötä. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset koostuvat työtulovähennyksen korotuksesta, korkovähennysoikeuden ja työmatkavähennyksen supistamisesta sekä verovähennysjärjestelmään pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi tehtävistä muutoksista.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 15 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,9 mrd. euroa) v. 2015, josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa.

Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa)

  2013 2014 2015
       
Sosiaaliturva, josta 1 525 1 555 1 650
— valtion verotuksen eläketulovähennys 245 250 285
— lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen verovähennysoikeus 970 990 1 045
— vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus 100 100 100
— lapsilisien verovapaus 130 135 135
Asuminen ja ympäristö, josta 4 155 4 155 4 155
— laskennallisen asuntotulon verovapaus 2 850 2 850 2 850
— oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1 300 1 300 1 300
— asumistukien verovapaus 5 5 5
Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) 185 185 185
Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous 35 35 35
Ei eriteltävissä 1 675 1 705 1 715
Yhteensä 7 575 7 635 7 740

2015 talousarvio 8 877 000 000
2014 II lisätalousarvio 120 000 000
2014 talousarvio 8 676 000 000
2013 tilinpäätös 7 847 885 671