Talousarvioesitys 2013
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.
Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään yhteensovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä. Uusiutuvan energian lisäystä tavoitellaan merkittävällä tuulivoimakapasiteetin kasvattamisella.
Suurissa kasvukeskuksissa asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Asuntokysyntä kasvaa näillä alueilla nopeasti myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuus on avainkysymys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantaminen ovat valtion tuen suuntaamisen painopisteenä.
Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella on tavoitteena saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. Uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano edellyttää rakentamista ja rakennuksia koskevien säännösten ja määräysten laajaa uusimista. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa.
Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta.
Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen kaikessa päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä pyritään saavuttamaan mm. turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.
Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen tähtää pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä eri hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijatahojen sitoutumiseen.
Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
- — Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen.
- — Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa, päästöt vähenevät ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Luonnonvarojen käyttö on kestävää ja turvaa ekosysteemipalvelut.
- — Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteistä v. 2016.
- — Vaarallisten aineiden ja pienhiukkasten aiheuttamat riskit tunnetaan ja ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä.
- — Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön ohjausvälineitä on vahvistettu eliölajien ja luontotyyppien suojelun tehostamiseksi.
- — Itämeren ja sisävesien tilaa heikentävät paineet vähenevät ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
- — Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee.
- — Rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön.
- — Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen lisääntyvät, mikä parantaa seudun taloudellisen toiminnan ja kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä sekä vakauttaa vuokra- ja omistusasuntomarkkinoita.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle aiemmissa tuottavuusohjelmissa asetetut tavoitteet säilyvät taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
||
35.10.61 | Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 5,9 | - | |
35.10.63 | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 10 | 10 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
LTA V 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Ympäristöhallinnon toimintamenot | 75 571 | 700 | 0 | 0 | 1 570 | 0 | 77 841 |
01. | Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
34 350 | — | — | — | -57 | — | 34 293 |
04. | Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
31 215 | — | — | — | -73 | — | 31 142 |
21. | Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
1 186 | 700 | — | — | — | — | 1 886 |
29. | Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
6 700 | — | — | — | 1 700 | — | 8 400 |
65. | Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) |
2 120 | — | — | — | — | — | 2 120 |
10. | Ympäristön- ja luonnonsuojelu | 127 180 | 0 | 0 | 4 500 | 2 000 | 0 | 133 680 |
20. | Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) |
5 200 | — | — | — | — | — | 5 200 |
21. | Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 440 | — | — | — | — | — | 2 440 |
22. | Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) |
14 460 | — | — | — | — | — | 14 460 |
52. | Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
27 984 | — | — | 4 500 | — | — | 32 484 |
60. | Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
3 000 | — | — | — | — | — | 3 000 |
61. | Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
12 942 | — | — | — | 2 000 | — | 14 942 |
63. | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) |
53 830 | — | — | — | — | — | 53 830 |
64. | EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) |
4 500 | — | — | — | — | — | 4 500 |
65. | Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) |
1 000 | — | — | — | — | — | 1 000 |
66. | Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
1 324 | — | — | — | — | — | 1 324 |
70. | Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | — | — | — | 500 |
20. | Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen | 58 704 | 30 000 | 0 | 0 | -12 | 0 | 88 692 |
01. | Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 854 | — | — | — | -12 | — | 4 842 |
37. | Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | — | 2 000 |
55. | Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) |
50 500 | — | — | — | — | — | 50 500 |
60. | Siirto valtion asuntorahastoon | 0 | 0 | — | 0 | — | — | 0 |
64. | Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) |
1 350 | — | — | — | — | — | 1 350 |
87. | A-Kruunu Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | 30 000 | — | — | — | — | 30 000 |
Yhteensä | 261 455 | 30 700 | 0 | 4 500 | 3 558 | 0 | 300 213 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 979 | 980 | 970 |