Talousarvioesitys 2016

Talouden näkymät

Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Valtiovarainministeriön huhtikuussa päivittämän talousennusteen mukaan maailmankauppa kasvaa 3 % v. 2016, ja kasvu kiihtyy v. 2018 vain 5 prosenttiin. Kiinan talouskasvun hidastuminen näkyy erityisesti muiden kehittyvien maiden talousnäkymissä. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien ennustetaan kuitenkin kehittyvän varsin suotuisasti.

Suomen kansantalous kasvoi 0,5 % v. 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 % v. 2016. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat ja viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi. Alhainen energian, erityisesti öljyn, hinta edesauttaa kuitenkin Suomen kaltaisten energiaintensiivisen talouden kasvunäkymiä. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä investointien suotuisa kehitys. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee tänä vuonna maltillinen hintakehitys. Talouskasvun elpymisen myötä työllisten lukumäärä kääntyy kuluvana vuonna 0,3 prosentin kasvuun, ja työttömyysaste alenee hieman ollen ennusteen mukaan keskimäärin 9,3 %. Vuosien 2017 ja 2018 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 %.

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 alkaen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta mutta jää silti alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Sopeutustoimien ansiosta velkasuhteen kasvu suhteessa BKT:hen hidastuu kuitenkin lähivuosina. Suomen alijäämä painui alle EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon v. 2015, mutta julkinen velka ylittää 60 prosentin raja-arvon.

Tuloarviot

Verotuloja koskevaa arviota korotetaan 156 milj. eurolla. Yhteisöveroarviota korotetaan 206 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu odotettua suuremmasta verovuoden 2015 ennakontäydennysmaksujen loppukeväällä 2016 toteutuneesta kertymästä sekä aiempien verovuosien yhteisöveroja koskevasta palautuksesta, joka kohdistuu vuoden 2016 yhteisöverotuloihin. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota alennetaan 50 milj. euroa kertymätietojen seurauksena. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 66 milj. euroa pääasiassa talousarvion ulkopuolisesta Huoltovarmuusrahastosta tehdyn tuloutuksen johdosta. Tuloutus aiheutuu huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen (857/2013) mukaisesti toteutetuista varmuusvarastojen pienentämisistä. Nettomääräisesti tuloarviota korotetaan näiden muutosten mukaisesti 222 milj. euroa.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 222 milj. euron ja määrärahojen 455 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2016 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 233 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2016 arvioidaan n. 5,6 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2016 lopussa arvioidaan olevan n. 106 mrd. euroa, mikä on n. 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 391 milj. eurolla. Vuoden 2016 kehysmenojen taso olisi 45 056 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2016 oli ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen 44 966 milj. euroa. Kertaluonteisia lisäpanostuksia voidaan kattaa vuodelta 2015 käyttämättä jääneestä kehyksen ns. jakamattomasta varauksesta. Vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen tätä edellisen vuoden jäljelle jäänyttä jakamatonta varausta oli jäljellä 113 milj. euroa, mikä tulee nyt annettavan lisätalousarvioesityksen myötä käytetyksi. Vuoden 2016 kehystasoa korotetaan teknisesti tällä summalla. Lisäksi kehystasoon tehdään tässä lisätalousarvioesityksessä rakennekorjauksia 85,8 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2016 kehystaso on 45 150 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi loppuvuodeksi jää 94 milj. euroa.

Turvapaikanhakijat ja maahanmuutto

Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä n. 230 milj. euron lisäystä. Vuonna 2016 Suomeen arvioidaan tulevan 10 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset v. 2016 arvioidaan nyt runsaat 780 milj. euroa korkeammiksi verrattuna aiemmin vallinneeseen tavanomaiseen, n. 3 000—4 000 vuotuiseen turvapaikanhakijamäärään.

Vastaanottokeskusten määrärahoihin ehdotetaan 130 milj. euroa lisäystä aiheutuen viime vuoden lopun suuresta turvapaikanhakijamäärästä ja tämän johdosta kohonneista ja vielä kuluvaan vuoteen kohdistuvista vastaanoton kuluista sekä turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelun käännös- ja tulkkausmenoista. Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen paluun menoihin ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kielitestaukseen, osaamiskartoitukseen ja kotoutumiskoulutukseen pääsyn nopeuttamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrään pohjautuen ehdotetaan lapsilisään 1,6 milj. euron, asumistukeen 26,2 milj. euron ja työmarkkinatukeen 61 milj. euron lisämäärärahaa. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista menoihin ehdotetaan samasta syystä 0,6 milj. euron lisäystä.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta niin, että turvapaikkatutkinnan tehtäviä ja resursseja siirretään poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Tähän liittyen ehdotetaan Poliisin toimintamenoista siirrettäväksi 800 000 euroa Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin.

Älykäs Maahanmuuttovirasto -hankkeen rahoitukseen ehdotetaan 2 milj. euroa siirtona tuottavuuden edistämisen määrärahasta.

Maistraattien toimintomenoihin ehdotetaan 297 000 euroa lisäystä turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä henkilötietojen ja kotikunnan rekisteröimiseksi väestötietojärjestelmään.

Terrafame Group Oy:n pääomittaminen

Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 144 milj. euron lisämäärärahaa. Lisämäärärahalla arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset vuoden 2016 loppuun ja sen turvin voidaan samanaikaisesti ryhtyä valmistautumaan kaivostoiminnan hallittuun sulkemiseen ja jatkaa keskusteluja kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamiseksi.

Kriisinhallinta

Kriisinhallinnan menoissa on muutoksena huomioitu Irakin koulutusoperaation jatkaminen ja joukon vahvuuden lisääminen 3.3.2016 annetun selonteon mukaisesti. Lisäksi on huomioitu, että Suomi osallistuu alustarkastusosastolla Välimeren operaatioon lokakuuhun 2016 asti. Operaatioiden muutosten kustannuksiin ehdotetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalalle 7,4 milj. euron lisäystä. Puolustusministeriön hallinnonalalla muutokset voidaan toteuttaa ilman lisämäärärahaa käyttösuunnitelman muutoksin ja sisäisin siirroin.

Omais- ja perhehoidon kehittäminen

Omais- ja perhehoitoa kehitetään hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on antanut lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen eduskunnalle omais- ja perhehoitolakien muuttamisesta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2016. Niiden toimeenpanoon ehdotetaan täydellä valtionrahoituksella 49,3 milj. euron lisäystä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Omaishoidon ja perhehoidon lisääntyminen korvaa muuta ympärivuorokautista hoitoa, mikä vähentää kuntien kustannuksia. Säästövaikutuksen julkisen talouden kustannuksiin arvioidaan v. 2016 olevan yhteensä 44,7 milj. euroa, josta valtionosuuden vähennys on 11,4 milj. euroa.

Liikennehankkeet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneväylien rakentamisen nopeuttamiseksi ehdotetaan lisäystä 4,7 milj. euroa. Tällöin tehdas voi aloittaa toimintansa nopeammassa aikataulussa vuoden 2017 lopulla. Lisäksi E18 Hamina—Vaalimaan rakentamisen aikaistamiseen ehdotetaan käytettäväksi n. 3 milj. euroa. EU on maksanut TEN-tukia eräisiin väylähankkeisiin jälkikäteen v. 2015, ja ne on tuloutettu momentille 12.31.10. Vastaavan suuruiset määrärahat ehdotetaan nyt käytettäväksi em. hankkeisiin. Vt 12 Tampereen rantaväylän valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla alueella olevien pilaantuneiden maiden ennakoitua suurempien puhdistamiskustannusten takia.

Rakennerahastot

EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin ehdotetaan 45,5 milj. euron lisäystä myöntämisvaltuuteen ja 40 milj. euron lisäystä määrärahaan aiheutuen Suomen rakennerahasto-ohjelman suoritusvarauksen aikaistetusta käyttöönotosta. Valtuuden lisäyksestä 34 milj. euroa on tarkoitus käyttää pk-yritysaloiteohjelman rahoittamiseen.

Valtion asuntorahasto

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Tähän tarkoitukseen valtion asuntorahaston varoista ehdotetaan kohdennettavan enintään 80 milj. euroa. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettyä avustusta ehdotetaan pienennettäväksi 10 milj. eurolla ja siirrettäväksi hissien asentamiseen ikääntyvien ihmisten kotona asumisen edistämiseksi. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen osalta käynnistysavustuksen valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 10 milj. eurolla.

Muut tarkistukset

Kokeilutoiminnan digitaaliseen edistämiseen kohdennetaan 2 milj. euroa valtioneuvoston kanslian hallinnonalalla. Määrärahaa käytetään yhteiskunnan kehittämiseen suunnatun digitaalisen rahoitusalustan hankkimiseen ja ylläpitoon, rahoitusalustan hallinnoinnista vastaavan organisaation perustamiseen liittyviin menoihin sekä muihin hankkeesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa käytetään erityisesti pienten kansalaislähtöisten kokeilujen edistämiseen.

Valtioneuvoston 13.5.2016 hyväksymän valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti eräitä yhtiöitä koskevia omistusrajoja ehdotetaan alennettavaksi.

Suomi 100 -hankkeen momentin kokonaismääräraha vuosille 2013—2018 on yhteensä 19 milj. euroa. Kokonaisbudjetin määrärahojen jaksotusta ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että vuodelle 2016 lisätään 1 milj. euroa ja vastaava määrä vähennetään vuodelta 2017.

Poliisitoimen toimintamenoihin ehdotetaan Poliisin toiminnanohjausjärjestelmän kokonaisuudistus (Vitja) -hankkeen rahoitukseen lisäyksenä 5 milj. euroa siirtona tuottavuuden edistämisen määrärahasta.

Puolustusmateriaalihankintojen ja muiden puolustusvoimien hankintojen valuuttakurssitappioiden kattamiseksi ehdotetaan 19 milj. euron lisäystä. Koska v. 2015 toteutunut indeksikehitys on ollut hitaampaa kuin ennalta talousarviovalmistelussa arvioitiin, ehdotetaan yhteensä 18,9 milj. euron vähennystä hallinnonalan momenteille.

Valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämisseuraamuksia vastaaviin korvauksiin osoitetaan 2 milj. euron määräraha. Rikosasioissa asianomistajalla on mahdollisuus hakea Oikeusrekisterikeskukselta korvausta tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja menettämisseuraamus on pantu täytäntöön. Menettelyssä on kyse rikoksentekijän tai kolmannen henkilön saaman rikoshyödyn ja siihen liittyvän vahingonkorvauksen yhteensovittamisesta.

Sairausvakuutuksesta korvattava helikopteritaksa yhtenäistetään 1.9.2016 lukien. Rajavartiolaitoksen helikoptereiden käytön turvaamiseksi siirretään tästä syystä 168 000 euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta Rajavartiolaitokselle sekä lisätään rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahoja 262 000 eurolla.

Senaatti-kiinteistöt valtuutetaan myymään Helsingissä Uudenmaankatu 1—5:ssä sijaitsevan kiinteistön 26,5 milj. eurolla sekä Espoon Otaniemessä osoitteessa Tietotie 3 sijaitsevan rakentamattoman määräosan kiinteistöstä 14,39 milj. eurolla.

Valtion takaussuorituksiin ehdotetaan 2,4 milj. euron lisäystä, jonka tarve johtuu Pohjoismaiden Investointipankille v. 1996 annetusta ympäristölainatakauksesta aiheutuneesta vastuusta.

Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistamiseen osoitetaan 900 000 euroa ja kokoelmien siirtoon uuteen kokoelma- ja konservointikeskukseen 240 000 euroa. Määrärahalisäykset katetaan käyttämättömistä veikkausvoittovaroista.

Viivästyneiden maksatusten johdosta v. 2015 uudelleen budjetoidaan Kemera-varoja 8,44 milj. euroa.

Maaseutuviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,97 milj. euron lisäystä tukien täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin. Maatalouden tukivalvontaan liittyen ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä.

Laajakaistatuen käyttämättä jäänyttä valtuutta ehdotetaan uusittavaksi 0,8 milj. euroa ja käyttämättä jäänyttä määrärahaa 14,3 milj. euroa vastaavasti määrärahalisäyksenä, jotta hanke saadaan toteutettua suunnitellussa laajuudessa.

Kansainvälistymisavustuksiin ehdotetaan 2,8 milj. euron valtuuden ja 1,1 milj. euron määrärahan lisäystä Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen. Määrärahan lisäyksestä 0,3 milj. euroa on siirtoa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan muilta momenteilta ja 0,8 milj. euroa valtiovarainministeriön pääluokasta.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan 3,1 milj. euron lisäystä yliopistoalan ja Microsoftin EGR-hankkeisiin, joiden osalta haetaan rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastosta.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 25 milj. euron vähennystä. Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan uuden asianhallintajärjestelmän lisätöihin ehdotetaan yhteensä 0,31 milj. euron lisämäärärahaa. Kustannukset ovat nousseet arvioitua suuremmiksi. Lautakunnat on tarkoitus yhdistää v. 2018.

Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot on jätetty v. 2016 vuoden 2015 tasolle, minkä johdosta valtion rahoitusosuuteen ehdotetaan 4,6 milj. euron vähennystä.

Ympäristöministeriölle ehdotetaan 0,52 milj. euroa ympäristövahinkojen torjuntaan aiheutuen Belvedere Mining Oy:n konkurssin aiheuttamasta ympäristön pilaantumisuhasta.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio- hankkeeseen ehdotetaan 0,25 milj. euroa tavoitteena uudistaa alan tiedonhallinnan ja palveluiden ekosysteemi ja siten tehostaa maankäytön ja rakentamisen palvelutuotantoa.

Korkomenoarviota alennetaan 56 milj. eurolla. Alenemaan on vaikuttanut euroalueen korkotasojen lasku.