Talousarvioesitys 2005
7. Valtion resurssihallinto
Valtion resurssihallinnon keskeiset tehtävät ovat valtiotyönantajan toiminta ja hallinnon kehittäminen. Valtion budjettitalouden piirissä työskentee vuonna 2004 noin 123 300 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat noin 5 mrd. euroa.
7.1. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka
Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa kehitetään valtioneuvoston vuonna 2001 tekemässä valtion henkilöstöpolitiikan linjapäätöksessä asetettuihin tavoitteisiin perustuvan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kesäkuussa 2004 tilattiin ulkopuoliselta arvioitsijaryhmältä arvio henkilöstöpolitiikan linjan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkoituksena on arvioida valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan linjausten vaikutuksia virastojen toiminta- ja palvelukyvylle ja viime kädessä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
Palkkausjärjestelmien uudistaminen on keskeinen toimenpide valtion palkkakilpailukyvyn parantamisessa. Sopimuksia uusista palkkausjärjestelmistä on tällä hetkellä tehty 40 virastossa. Näiden sopimusten piirissä on lähes 46 000 henkilöä eli 39 prosenttia valtion henkilöstöstä. Valtion keskustason sopijaosapuolet ovat yhteisesti sitoutuneet tavoitteeseen uudistaa palkkausjärjestelmät vuoden 2004 loppuun mennessä. Osa uudistuksesta voidaan tarvittaessa rahoittaa erillisellä talousarviorahoituksella.
Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun selvitysosiin.
Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2003—2004 on tehty 2.12.2002 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimuskausi päättyy 15.2.2005. Sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset on budjetoitu vuosien 2003 ja 2004 talousarvioissa. Tässä talousarviossa ehdotetaan budjetoitavaksi 1.3.2004 toteutettujen palkankorotusten perintövaikutus vuodelle 2005, mikä lisää määrärahoja yhteensä 20,3 milj. eurolla. Tulevan sopimusratkaisun aiheuttama määrärahatarve on tarkoitus budjetoida ratkaisun selvittyä ja sen rahoitukseen on varauduttu valtiontalouden kehyksen ns. jakamattomasta varauksesta.
Tulopoliittisen sopimuksen tarkastelulausekkeen mukaisesti sopijaosapuolet kokoontuivat toukokuussa 2004 tarkastelemaan sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen osalta. Valtionhallinnon osalta ei ollut huomautettavaa eikä vaatimuksia tarkastelulausekkeeseen liittyen.
Taulukko 23. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2002—2005
Tunnusluku | 2002 | 2003 | 20041) | 20051) |
Henkilöstömäärä | 123 300 | 124 200 | 123 200 | 123 200 |
Muutos edell. vuodesta % | 2,3 | 0,8 | -0,8 | 0,0 |
Henkilötyövuodet | 119 500 | 120 600 | 119 600 | 119 600 |
Palkkasumma, milj. €2) | 3 670 | 3 843 | 3 975 | 4 055 |
Työvoimakustannukset, milj. €2) | 4 666 | 4 881 | 5 047 | 5 149 |
Keskim. kokonaisansio € /kk2) | 2 447 | 2 546 | 2 653 | 2 706 |
Palkkojen sivukulut % | 60,6 | 60,4 | 60,3 | 60,3 |
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. € | 2 663 | 2 796 | 2 880 | 2 995 |
Naisten osuus % | 48,2 | 48,4 | 48,6 | 48,8 |
Henkilöstön keski-ikä, vuotta | 42,5 | 42,7 | 42,8 | 42,9 |
1) Vuodet 2004 ja 2005 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2005 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia.
2) Vuosien 2004 ja 2005 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimuskorotuksista sekä sopimusten soveltamisesta (mm. uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta) aiheutuvat lisäykset.
Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan vuodesta 2003 vuoteen 2004 keskimäärin 4,2 prosenttia, josta 2,4 prosenttia johtuu sopimuskorotuksista sekä 1,8 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja palkkarakenteen uudistamisesta. Ansioiden nousun vuodesta 2004 vuoteen 2005 arvioidaan olevan ilman uusien sopimusten vaikutuksia 2 prosenttia. Noususta 0,5 prosenttia johtuu palkkaperinnöstä vuodelta 2004 sekä 1,5 prosenttia sopimusten soveltamisesta, mm. uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta.
Taulukossa 24 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2004 ja 2005 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 23 esitetystä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 24.
Taulukko 24. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina 1)
2004—2005 | |||||
Pääluokka | 2004 | 2005 | htv | % | |
23. | Valtioneuvosto | 260 | 287 | 27 | 10,4 |
24. | Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2) | 1 570 | 1 590 | 20 | 1,3 |
25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 9 500 | 9 530 | 30 | 0,3 |
26. | Sisäasiainministeriön hallinnonala | 17 340 | 17 535 | 195 | 1,1 |
27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 18 110 | 18 060 | -50 | -0,3 |
28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 10 790 | 10 700 | -90 | -0,8 |
29. | Opetusministeriön hallinnonala | 30 360 | 30 790 | 430 | 1,4 |
30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 5 550 | 5 600 | 50 | 0,9 |
31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 240 | 3 190 | -50 | -1,5 |
32. | Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala | 6 700 | 6 600 | -100 | -1,5 |
33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 3 910 | 3 970 | 60 | 1,5 |
34. | Työministeriön hallinnonala | 3 940 | 4 000 | 60 | 1,5 |
35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 2 560 | 2 560 | 0 | 0,0 |
Yhteensä | 113 830 | 114 412 | 582 | 0,5 |
1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu henkilöstöä.
2) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvoidaan vuosina 2004 ja 2005 olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä 920 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 000 htv.
7.2. Hallinnon kehittäminen
Julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään sekä jatketaan valtion keskushallinnon uudistamista ja sen roolin selkeyttämistä. Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistuman suomat mahdollisuudet. Aluehallinnon toimintaa ja kansanvaltaista ohjaamista tehostetaan. Hallintoa kehitettäessä, aluerajoja muutettaessa ja toimintoja alueellistettaessa turvataan palvelut molemmilla kansalliskielillä. Julkisen hallinnon virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin vauhditetaan.
Valtion keskus- ja aluehallinto
Ministeriöiden yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan hallituksen linjaavaa ja yhteen sovittavaa otetta. Ministeriöitä kehitetään niin, että ne keskittyvät hallituksen ja eduskunnan päätösten valmisteluun, strategiseen johtamiseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ministeriöiden johtamisjärjestelmää pyritään vahvistamaan siten, että ministerin tueksi voidaan tarvittaessa nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Ministerin henkilökohtaisen luottamuksen varassa toimiva valtiosihteeri toimisi ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Valtiosihteeri toimisi ministeriön johdossa esikunta-asemassa. Valtiosihteerien tarve muulloin kuin uudistusta ensimmäistä kertaa toteutettaessa arvioitaisiin hallituksen muodostamisen yhteydessä.
Keskushallinnosta alueellistetaan ja delegoidaan tehtäviä olemassa olevaan alue- ja paikallishallintoon. Ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukipalvelujen hoitoa keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston vuonna 2001 tekemän periaatepäätöksen pohjalta. Alueellistaminen sovitetaan yhteen hallinnon tuottavuustavoitteiden kanssa. Hallitusohjelman mukainen alueellistamisohjelma koskee vuosia 2004—2011 ja sitä toteutetaan hallituksen iltakoulussa 5.5.2004 ministeriöille antamien alueellistamisselvityksiä koskevien toimeksiantojen pohjalta. Hallituksen alueellistamisohjelma turvaa nykyisen henkilöstön aseman sekä uuden pätevän henkilöstön saamisen valtion palvelukseen. Alueellistamisesta aiheutuvat lisämenot katetaan voimavaroja hallinnonaloilla uudelleen kohdentamalla, valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa.
Toiminta hallinnonaloilla
Suomen vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuden onnistunut valmisteleminen ja hoitaminen valtioneuvoston kanslian johdolla tulee vuoden 2005 syksystä alkaen sitomaan yhä kasvavassa määrin ministeriöiden henkilöresursseja ja vaatimaan myös taloudellisia voimavaroja. EU:n kemikaaliviraston sijoittumista Suomeen tuetaan osallistumalla viraston toimintaa valmistelevaan työhön. Ulkoasiainhallinto jatkaa ministeriössä tehdyn strategiatyön pohjalta tulosohjauksen, strategisen johtamisen ja organisaation kehittämistä sekä aloittaa vuonna 2004 valmistuneen henkilöstöstrategian toimeenpanon. Kuluttajavalituslautakunta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle 1.9.2005. Puolustushallinnossa jatketaan verkottumiseen perustuvien toimintamallien kehittämistä sekä järjestellään uudelleen tietohallintoa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan uuden elintarviketurvallisuusviraston perustamista, joka vastaa riskien arvioinnista ja valvonnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla valmistellaan toimenpiteitä ilmailulaitoksen viranomaisyksiköiden, lentoturvallisuushallinnon ja lentoliikennehallinnon erottamiseksi vuoden 2006 alusta lukien ilmailulaitoksesta erilliseksi ilmailuvirastoksi. EU:n direktiiveihin perustuva hankintalainsäädäntö saatetaan uudistettuna voimaan vuoden 2005 aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö kehittää kilpailuttamisen neuvontaa yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan 1.9.2005 lapsiasiainvaltuutetun virka. Hallinnonalalla olevan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtäviä laajennetaan. Työministeriön hallinnonalalla jatketaan työvoimapalvelun rakenneuudistuksia eriyttämällä vaikeasti työllistettävien palvelut ja resurssit perustettaviin työvoiman palvelukeskuksiin sekä käynnistetään työvoimatoimistojen uudistaminen.
Tuottavuus
Hallituksen tavoitteena on suunniteltu ja todennettavissa oleva julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen käyttö. Julkisen sektorin toimintaa tehostetaan hallinnonalakohtaisilla tuottavuusohjelmilla. Hallitus tehostaa tuottavuustyötä ottamalla käyttöön erillisen hallinnonaloittain jakamattoman määrärahan, jota kohdennetaan hallinnonaloille ministeriöiden valmistelemien tuottavuushankkeiden rahoittamiseksi. Tuottavuutta parannetaan rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla, tietotekniikan käytöllä ja tehostamalla yleishallinnon toimintoja sekä yksityisen palvelusektorin tehokkaammalla hyväksikäytöllä julkisten palvelujen tuottamisessa. Tuottavuuden kehittämistavoitteita asetetaan kehys- ja budjettimenettelyssä, peruspalveluohjelmassa ja tulossopimuksissa. Toteutuneesta tuottavuuskehityksestä raportoidaan tilinpäätös- ja kertomusmenettelyssä.
Palvelujen saatavuus ja laatu
Panostamista tietoyhteiskuntakehitykseen jatketaan. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota tietoyhteiskunta-asioita koskevan lainsäädännön selkeyteen, johdonmukaisuuteen, ajantasaisuuteen ja tulevien kehitystarpeiden huomioimiseen. Kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin edistetään tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla. Julkinen hallinto tarjoaa hallituskauden aikana palvelujaan enenevässä määrin internetin ja muiden viestintävälineiden kautta perinteisen palvelutuotannon rinnalla.
Paikallishallinnon palvelujen saatavuus ja laatu turvataan tehostamalla yhteispalvelujen toteuttamista sekä lisäämällä viestintä- ja tietotekniikan roolia. Erityisesti tietoverkkoperusteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista ja tarjontaa edistetään järjestämällä yleisiä verkkopalvelujen asiointipaikkoja. Toimenpiteitä hallinnon verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisäämiseksi vauhditetaan sekä parannetaan kansalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia hallituksen tietoyhteiskunta- ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmien mukaisesti.