Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2005

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 37 611 milj. euroa, jossa on 1½ prosenttia lisäystä vuoden 2004 varsinaisen talousarvion määrärahoihin. Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan runsaan 2½ prosentin lisäystä, kun taas korkomenojen arvio alenee 12 prosenttia. Hallinnonalojen menojen kehitys vastaa hallitusohjelmassa sovittua menojen lisäystasoa ja menojen etupainoista lisäysaikataulua. Vuodelle 2004 varsinaisessa talousarviossa ja lisätalousarviossa budjetoidut hallinnonalojen määrärahat ovat runsaat 6½ prosenttia suuremmat kuin vuoden 2003 menot. Budjettitalouden menojen volyymi kasvaa arvion mukaan noin 5 prosenttia vuonna 2004.

Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2003—20051)



Tunnus


Pääluokka
v. 2003
tilinpäätös
milj. €
v. 2004
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2005
esitys
milj. €

Muutos 2004—2005
milj. € %







21.
Eduskunta
111
101
97
- 3
- 3
22.
Tasavallan Presidentti
7
8
9
0
0
23.
Valtioneuvosto
45
48
49
1
2
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
709
766
822
56
7
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
641
671
662
- 8
- 1
26.
Sisäasiainministeriön hallinnonala
1 419
1 443
1 504
61
4
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
2 006
2 073
2 137
64
3
28.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
4 987
5 345
5 566
221
4
29.
Opetusministeriön hallinnonala
5 786
6 054
6 147
94
2
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 544
2 687
2 722
35
1
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
1 755
1 778
1 761
- 17
- 1
32.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
914
964
972
8
1
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
8 571
9 364
9 868
504
5
34.
Työministeriön hallinnonala
2 092
2 305
2 164
- 141
- 6
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
657
676
683
7
1
36.
Valtionvelan korot
4 653
2 782
2 447
- 335
- 12

Yhteensä
36 897
37 065
37 611
546
1

1) Taulukossa määrärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Väestön vanhenemisesta johtuvat menopaineet, työvoiman tarjonnan supistuminen, talouden globalisaatio ja verokilpailupaineet korostavat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen finanssipolitiikan merkitystä. Pitkäjänteisen finanssipolitiikan tukemiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus koko hallituskaudeksi. Toukokuussa 2003 eduskunnalle selontekona annettu valtiontalouden kehyspäätös ja hallitusohjelma asettavat enimmäisrajan pääosalle, noin kolmelle neljännekselle, valtion talousarvion menoista vaalikaudella. Kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden tai rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirtomenot kansaneläkelaitokselle. Kehyksen ulkopuolisten menojen perustemuutosten vaikutus kuitenkin lasketaan mukaan sitovaan menokehykseen. Lisäksi ulkopuolelle jäävät korkomenot ja finanssisijoitukset sekä eräät muut menot, joita ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa sitovan enimmäiskaton alle.

Kevään 2004 kehyspäätöksellä aiempaa kehyspäätöstä tarkistettiin teknisesti ja muutettiin se vastaamaan vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoa. Tässä kehyspäätöksessä vuoden 2005 kehysmäärärahojen suuruudeksi päätettiin 28 835 milj. euroa. Lisätalousarvioita ja muita välttämättömiä menotarpeita varten jätettiin jakamattomaksi varaukseksi 342 milj. euroa vuodelle 2005.

Talousarvioesityksen täsmentyessä kehysmäärärahojen tasoon on tehty kehyspäätöksessä sovitulla tavalla joitakin teknisiä budjetin rakenteen ja hintavaikutusarviointien muutoksiin liittyviä korjauksia, jotka laajentavat kehystä nettomääräisesti 11 milj. eurolla. Näitä ovat mm. kuluvan vuoden inflaation hidastumisesta johtuva lakisääteisten indeksikorotusten arvion pieneneminen sekä uusi pitkäaikaistyöttömien eläketukijärjestelmä. Pitkäaikaistyöttömien eläketuki on sellainen hallitusohjelmassa tarkoitettu kehyksen ulkopuolisten menojen perusteisiin vaikuttava muutos, jonka menovaikutukset luetaan kehyksen piiriin. Toisaalta uudistus vähentää muita kehyksen ulkopuolisia menoja (työmarkkinatuki ja asumistuki) ja luo tilaa kehyksiin, mikä teknisesti toteutetaan korottamalla kehystä. Korjattu menokehys vuodelle 2005 on 28 846 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Nyt annettavan talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 28 423 milj. euroa, mikä jää 423 milj. euroa kehystason alapuolelle. Hallituksen talousarvioesitys on valmisteltu keväisen kehyspäätöksen mukaisesti mutta joidenkin menoarvioiden tarkentuminen osittain kertaluonteisista tekijöistä johtuen kasvattaa jakamatonta varausta. Näistä tekijöistä suurimpia ovat EU:n budjettiin Suomen maksettavaksi tulevan osuuden jääminen 104 milj. euroa arvioitua pienemmäksi, valtion eläkkeiden menoarvion alentuminen 64 milj. eurolla ja kuntien verotulotasausten jääminen 36 milj. euroa aiemmin arvioitua pienemmiksi.

Jakamaton varaus on kasvanut kevään kehyspäätöksestä ja on suurempi kuin vuoden 2004 talousarvioon eduskunnan käsittelyn jälkeen jätetty 316 milj. euron jakamaton varaus. Toisin kuin vuoden 2004 talousarviossa nyt annettavan esityksen jakamattomasta varauksesta joudutaan rahoittamaan normaalien ennakoimattomien lisäbudjettitarpeiden lisäksi työ- ja virkaehtosopimuksiin tulevalla sopimuskierroksella neuvoteltavat palkankorotukset vuodelle 2005 sekä muut mahdolliseen tulosopimukseen liittyvät tarpeet. Siksi jakamattoman varauksen tuleekin tässä vaiheessa olla aiempaa suurempi.

Liikenneinvestointeihin suunnatusta määrärahalisäyksestä 45 milj. euroa rahoitetaan valtioneuvoston päättämän kehyksen ulkopuolelta omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla. Vuonna 2004 omaisuuden myynnistä on kertynyt kassatuloja noin 950 milj. euroa. Kehyspäätöksen mukaan myyntitulojen 500 milj. euroa ylittävästä osasta voidaan käyttää harkinnan mukaan enintään 10 % kertaluonteisiin lisämenoihin lähinnä infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseen vaalikauden kehyksen sitä estämättä.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Muihin kehyksen ulkopuolisiin määrärahoihin ehdotetaan 9 142 milj. euroa. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen arvio on alentunut vuoden 2004 talousarviosta korkomenojen arvion alentumisen vuoksi. Korkomenojen arvion alentumiseen ovat vaikuttaneet velanottotarpeen pieneneminen, jatkuvasti matalana pysynyt korkotaso sekä valtionvelan rakenteen muutos.

Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2005
esitys
Omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla rahoitettavat menot 45
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirrot Kansaneläkelaitokselle 4 154
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 483
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 183
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta vastaavat menot 805
Korkomenot 2 447
Finanssisijoitukset 70
Yhteensä 9 187

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2003 käynnistettiin neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joita johtavat ja koordinoivat ohjelmista vastaavat ministerit: tietoyhteiskuntaohjelma (pääministeri), työllisyysohjelma (työministeri), yrittäjyyden politiikkaohjelma (kauppa- ja teollisuusministeri) ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (oikeusministeri).

Tietoyhteiskuntaohjelma

Julkinen hallinto tarjoaa hallituskauden aikana palveluitaan entistä enemmän internetin ja muiden viestintävälineiden kautta perinteisen palvelutuotannon rinnalla. Valtion sähköisten palveluiden määrä kasvoi 31 prosenttia vuoden 2003 aikana. Syksyllä 2003 käynnistettiin Julkiset palvelut verkkoon (JUPA) -hanke, jonka tavoitteena on lisätä merkittävästi erityisesti kunnallisten sähköisten palveluiden määrää vuoteen 2006 mennessä. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seutukuntien kanssa.

Ohjelman keskeisenä tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa edistetään muun muassa sähköisten potilaskertomusten ja reseptien sekä aluetietojärjestelmien käyttöönottoa. Ohjelmassa edistetään myös sähköiseen liiketoimintaan ja sähköisiin palveluihin siirtymistä kehittämällä sähköisen liiketoiminnan toimintaympäristöä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Valtionhallinon on omassa tietohallinnossaan edistettävä tietoyhteiskuntakehitystä sekä luotava tarvittaessa muualle kopioitavissa olevia toimintamalleja ja standardeja. Valtion tietohallinnon menettelytapojen kehittämisryhmän (TIME) tehtävänä on laatia strategia ja toimenpidesuunnitelma valtion tietohallinnon järjestämisestä 30.9.2004 mennessä.

Tietoyhteiskuntakehitykseen vastataan ohjelmassa myös lainsäädännöllisin keinoin. Erityisesti tekijänoikeus- sekä tietoturva- ja tietosuojalainsäädäntöä kehitetään tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Uudistunut sähköisen viestinnän tietosuojalaki tulee voimaan 1.9.2004. Tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisesta annettiin hallituksen esitys maaliskuussa 2004. Myös työelämän tietosuojalainsäädännön uudistamisesta on annettu hallituksen esitys loppuvuodesta 2003.

Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain hallituksen strategia-asiakirjassa 2004 määriteltyjen kansallisen ja kansainvälisen vertailun mahdollistavien, tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta. Ohjelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia tämän seurannan pohjalta.

Tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 23.02.21, 25.01.22, 25.70.21, 26.01.63, 26.98.43, 27.01.21, 27.10.21, 28.01.21, 28.01.22, 28.03.21, 28.05.21, 28.18.21, 28.52.21, 29.01.22, 29.10.21, 29.20.30, 29.40.25, 29.40.30, 29.60.25, 29.60.30, 29.69.25, 29.88.22, 29.88.50, 30.10.61, 30.10.62, 30.10.63, 30.13.44, 30.20.21, 30.61.21, 31.01.22, 31.60.63, 31.72.42, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 33.01.29, 33.01.63, 33.32.36, 33.92.50 ja 34.06.51.

Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteilla olevia määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

Työllisyyden politiikkaohjelma

Osa hallituksen toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi toteutetaan poikkihallinnollisessa työllisyyden politiikkaohjelmassa. Työllisyysohjelmalla hallitus varmistaa, että eri hallinnonaloilla käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti, että toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman yhdensuuntaisia ja että eri hallinnonalojen yhteistyöstä saatavissa olevat edut käytetään täysimääräisesti hyväksi työllisyystavoitteiden edistämiseksi. Työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Ohjelman päätavoitteita ovat:

  • Rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy
  • Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen
  • Työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen
  • Työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen

Työllisyysohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka ovat

1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,

2) työmarkkinatuen aktivointi,

3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä

4) työurien pidentäminen.

Työllisyysohjelman kaikki osahankkeet ja toimenpiteet etenevät hallituksen strategia-asiakirjan mukaisessa aikataulussa ja niitä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa.

Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus tähtää rakenteellisen työttömyyden alentamiseen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Uudistuksessa vaikeasti työllistettävien palvelut ja resurssit eriytetään työvoiman palvelukeskuksiin, joita perustetaan vuosina 2004—2006 noin 40.

Työllisyyden politiikkaohjelman keskeisin hanke vuosina 2004—2005 on työmarkkinatuen aktivointi. Työmarkkinatuen aktiivikäytön lisäämiseksi valmistellaan malli, jossa työmarkkinatuen saajan tulee tuen ehtona tietyn työttömyysajan jälkeen osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Osallistumisvelvollisuuden edellytyksenä on, että varmistetaan aktiivitoimenpiteiden riittävyys. Aktiivitoimenpiteiden lisäämiseksi selvitetään kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia entistä tehokkaampaan työttömyyden hoitoon. Tarvittavat muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2006 alusta.

Nuorten koulutustakuun tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Tähän pyritään kehittämällä oppilaanohjausta, perusopetuksen lisäopetusta sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijavalintoja. Kaikille työttömille nuorille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteitä kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.

Työvoiman tarjonnan lisääminen ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät, että nuoret siirtyvät peruskoulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään nykyistä aiemmin, ja että ikääntyneet pysyvät nykyistä pidempään työelämässä. Nuorten siirtymiseksi työelämään nykyistä nopeammin käynnistetään toimenpideohjelma tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa ja ohjelma opintotuen kannustavuuden kehittämiseksi. Lisäksi vahvistetaan aikuiskoulutusjärjestelmää, lisätään ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kannustavuutta ja kehitetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta. Ikääntyneiden työssäoloaikaa pyritään pidentämään nykyisestä 2—3 vuodella. Työssä jatkaminen tehdään nykyistä houkuttelevammaksi parantamalla työelämän laatua kehittämisohjelmien avulla ja kehittämällä työlainsäädäntöä. Toimenpiteillä nostetaan myös työn tuottavuutta. Työlainsäädännössä painopisteenä vuonna 2005 on yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain kokonaisuudistuksen valmistelu. Lisäksi kehitetään osittaista hoitovapaata ja perhevapaiden tasaisempaa jakamista varten luodaan edellytyksiä. Politiikkaohjelmaan kohdennetaan määrärahoja seuraavilta vuoden 2005 talousarvioesityksen määrärahamomenteilta:

26.98.61, 26.98.62, 29.01.62, 29.69.31, 29.69.34, 29.99.51, 32.30.45, 32.30.62, 33.01.62, 33.01.63, 33.17.53, 33.17.54, 33.32.30, 34.01.23, 34.01.63, 34.05.61, 34.05.62, 34.06.21, 34.06.31, 34.06.50, 34.06.51 ja 34.06.52 .

Yrittäjyyden politiikkaohjelma

Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä eri osa-alueesta. Ne ovat:

  • yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta
  • yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen
  • yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut
  • alueiden yrittäjyys
  • yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta

Politiikkaohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä toteutetaan kahdeksan ministeriön toimialalla (oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö). Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän eri järjestöjen kanssa.

Politiikkaohjelmaan sisällytetyille projekteille on sovittu toteutusaikataulut ja vastuuministeriöt. Ohjelman toteutus on käynnistynyt tyydyttävästi sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti.

Vuonna 2005 yrittäjyyden politiikkaohjelmassa korostuvat tehtyjen päätösten täytäntöönpano sekä käynnissä olevien projektien saattaminen loppuun sovitussa aikataulussa. Politiikkaohjelman myötävaikutus näkyy eduskunnalle annettavissa esityksissä, jotka koskevat talousarviota ja siihen sisältyviä linjauksia, yrittäjien sosiaaliturvaan tehtäviä uudistuksia sekä starttirahajärjestelmän uudistuksia. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti yrittäjyyskasvatuksen uuden kokonaislinjauksen täytäntöönpanoon sekä muun muassa kasvuyrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan tehostamiseen, pk-yritysten osaamisen ja teknologiapanoksen vahvistamiseen osana tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Lisäksi esille nousevat naisyrittäjyyden edistämistä koskevan kokonaisarvion pohjalta tehtävät johtopäätökset, maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan edistämistä koskevien eräiden instrumenttien uudistaminen, yrityspalvelujärjestelmän uudistaminen sekä maksukyvyttömyyslainsäädäntöä koskeva valmistelutyö. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan myös yritysverotuksen kokonaisuudistus.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa seurataan yrittäjyyttä ja sen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskeisiä mittareita ovat yritysten määrän kehitys, yritysten vaihtuvuus, yrittäjien määrä, yritystoiminnan kasvu, yrittäjyysasenteet ja -motivaatio, naisyrittäjien osuus yrityskannasta sekä kasvuyritysten määrä. Mittareiden kehitystä seurataan sekä valtakunnallisesti että TE-keskus- ja maakuntakohtaisesti. Tiedot kerätään kootusti vuosittain julkaistavaan yrittäjyyskatsaukseen. Ensimmäinen yrittäjyyskatsaus julkaistiin toukokuussa 2004. Katsausta täydentää määrärahaseuranta, jossa selvitetään erityisesti, mikä osa elinkeinopolitiikkaan varatuista määräahoista ohjautuu suoraan pk-yritysten käyttöön.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 26.98.43, 26.98.61, 26.98.62, 28.18.21, 29.01.62, 29.10.21, 29.20.25, 29.20.30, 29.40.25, 29.60.25, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.22, 30.10.50, 30.10.61, 30.10.62, 30.10.63, 32.10.22, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.42, 32.30.43, 32.30.44, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 32.50.21, 32.50.40, 32.50.41, 33.17.50, 33.17.51, 34.05.61, 34.05.62 ja 34.06.51.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on vahvistaa demokratiaa edistämällä aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta.

Tarve vahvistaa kansalaisten osallistumista ja vaikututtamista on herännyt useista syistä. Äänestysaktiivisuus on ollut laskusuunnassa ja kiinnostus poliittiseen toimintaan on vähentynyt. Integraatio ja globaalistuminen ovat tuoneet uusia demokratian haasteita. Kunnallisten palveluiden seutuistuminen ja markkinaehtoistuminen heikentävät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kansalaisten luottamus hallintoa kohtaan edellyttää toimia. Toisaalta kehittynyt tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen. Suurten muutosten takia tarvitaan tehostunutta demokratian ja kansalaisvaikuttamisen selvitystyötä ja tutkimusta.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat:

  • Koulu ja oppilaitokset tukevat kasvua aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Suomen kansalaisuuden ohella kasvatuksessa tulee ottaa huomioon EU:n kansalaisuus ja maailmankansalaisuus.
  • Kansalaisyhteiskunnan juridiset ja hallinnolliset toimintaedellytykset ovat kansalaistoiminnan kannalta suotuisia ja ajanmukaisia. Kolmannen sektorin tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita kehitetään.
  • Perinteisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia kehitetään niin, että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan. Hallinnolla on tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmius keskusteluun kansalaisten kanssa.
  • Edustuksellisen demokratian rakenteet ja käytännöt toimivat hyvin kaikilla päätöksenteon tasoilla ja niissä otetaan huomioon tapahtuvat suuret yhteiskunnalliset muutokset tietoyhteiskunnasta globaalistumiseen.

Vuoden 2005 aikana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa toteutetaan laaja-alainen peruskysymysten selvitystyö. Aktiivisen kansalaisuuden oppimista ja sitä taustoittavaa tutkimusta tehostetaan opettajankoulutuksessa, kaikilla kouluasteilla ja aikuiskoulutuksessa. Kansalais- ja järjestötoiminnan toimintaedellytykset ja kehittämistarve selvitetään laajana hankkeena. Kunnallisen demokratian osalta kehitetään keinoja, joilla valtuustot voivat nykyistä paremmin ohjata seutuistuvia ja markkinoistuvia palveluita. Kunnallista demokratiatilinpäätöstä kokeillaan. Valtionhallinnon tiedotuksen arviointiperusteet kehitetään. Vaalitietojärjestelmä ja vaalitiedotus uudistetaan. Erityisen huomion kohteena ovat vähän osallistuvat ryhmät. Selvitetään vaalijärjestelmien uudistamistarve. Yhdessä puolueiden kanssa selvitetään puolueiden tehtäväkuvaa nykydemokratiassa. Hallinnon valmiutta kansalaisten kuulemiseen ja aloitteiden käsittelyyn parannetaan.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelussa ja toteutuksessa keskeiset tahot ovat valtioneuvoston kanslia, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Ohjelmaan kutsutaan mukaan myös muun muassa eduskuntapuolueet, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita, Suomen Kuntaliitto sekä kuntien ja tiedeyhteisön edustajia.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa mm. seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 23.27.50, 25.01.21, 25.70.21, 26.01.21, 28.01.21, 29.01.22, 29.10.22, 29.69.22 ja 29.69.25.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Seuraavassa tarkastellaan ehdotettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 7.2.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 49 milj. euroa, joka on miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2004 talousarviossa. Lisäys aiheutuu osin valtiosihteerijärjestelmän käyttöönottamisesta ja osin puoluetuen indeksitarkistuksesta. Pääluokkaan on varattu määrärahat 9 valtiosihteerin ja 9 sihteerin viran perustamiseen. Poliittisen toiminnan määrärahoihin ehdotetaan 213 000 euron indeksitarkistusta.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 822 milj. euroa, missä on lisäystä 56 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 1 414 milj. euron määrärahatarve, jossa on lisäystä 215 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 24 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 56 %, lähialueyhteistyön 3 % ja muiden menojen 17 %.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 175 milj. euroa.

Kehitysyhteistyö

Valtioneuvoston 5.2.2004 hyväksymä kehityspoliittinen ohjelma on pohjana talousarvioesityksessä kehitysyhteistyöhön ehdotetulle 600 milj. eurolle, mistä 511 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 54,5 milj. euroa. Ehdotettu kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,39 % vuodelle 2005 ennustetusta bruttokansantulosta. Suomen kehityspolitiikan keskeisimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Talousarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös 540 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2005 jälkeisille vuosille.

Lähialueet

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 24 milj. euroa, mikä on miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2004. Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan valtioneuvoston 22.4.2004 vahvistaman lähialuestrategian pohjalta. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Lähialueyhteistyötä toteuteaan erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveydenhuolto, oikeuslaitos, liikenne ja tietoliikenne, energia, ydinturvallisuus sekä koulutus ja kansalaisyhteiskunta.

Rauhanturvaaminen

Rauhanturvaamistoimintaan on ehdotettu määrärahaa yhteensä 87 milj. euroa, mikä on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2004. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus on 47 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 40 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2005 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti. Operaatioissa on arvioitu olevan noin 1 000 sotilasta.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 662 milj. euroa, mikä on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2004 talousarviossa.

Määrärahoista 85 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 220 milj. euroa tuomioistuimille, 55 milj. euroa oikeusapuun, 79 milj. euroa euroa ulosottotoimeen, 189 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 30 milj. euroa syyttäjäntoimeen ja 3 milj. euroa vaaleihin.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa pyritään lyhentämään asioiden käsittelyaikoja, parantamaan oikeudenkäyntien sujuvuutta ja tasaamaan eroja käsittelyajoissa eri tuomioistuimien välillä tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiota, henkilöstön osaamista, tietotekniikan soveltamista ja tuomioistuimien toimintaa kehittämällä. Hallintotuomioistuimissa käsittelyaikoja pyritään lyhentämään erityisesti yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan. Tuomareille luodaan uusi koulutusjärjestelmä.

Edistetään vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöönottoa ja otetaan käyttöön tuomarivetoinen sovittelumenettely. Arvioidaan oikeusapu-uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja oikeusaputoimistoissa kehitetään oikeudellista neuvontaa. Helsinkiin perustetaan toinen oikeusaputoimisto voimavaroja uudelleen kohdentamalla.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Vuonna 2004 voimaan tulleet ulosottolain muutokset, joilla uudistettiin ulosoton yleiset toimintaperiaatteet ja menettelysäännökset, samoin kuin ulosoton uusi tietojärjestelmä mahdollistavat kunkin velallisen tilanteen entistä tarkemman selvittämisen, toimenpiteiden oikean mitoittamisen sekä tehokkaan ja joustavan asioinnin.

Ulosoton kehittämistoimilla ja vuonna 2004 käyttöön otetulla julkisselvitysmenettelyllä tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa sekä väärinkäytösten selvittämistä. Velkaongelmien ennalta ehkäisyä ja sujuvaa hoitamista tehostetaan laaja-alaisena yhteistyönä laaditun velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein. Yritystoimintaan liittyviä selvitysmenettelyjä ja luottotietolainsäädäntöä kehitetään liittyen myös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Oikeusministeriön toimialaa koskevat erityisesti ohjelman väkivalta-, huumausaine- ja uusintarikollisuuden alentamista koskevat tavoitteet, talousrikollisuuden vastustamista koskevat tavoitteet sekä uhrin aseman parantamista koskevat tavoitteet.

Syyttäjälaitoksessa pyritään rikosprosessin tehostamiseksi ja rikosvastuun joutuisaksi toteuttamiseksi tiivistämään esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa. Samoin pyritään yhteistoiminta-alueiden puitteissa tehostamaan voimavarojen oikeaa kohdentumista.

Vankien keskimäärän arvioidaan olevan noin 3 700. Vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa pyritään jatkamaan toimintaohjelmia vähintään nykyisessä laajuudessa sekä säilyttämään hyvä turvallisuustaso. Vankeinhoitolaitoksessa valmistaudutaan mahdollisesti vuonna 2006 voimaan tulevaan uuteen vankeuslainsäädäntöön ja uuden organisaation käynnistämiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen kannalta keskeinen uudistus on nuorisorangaistuksen vakinaistaminen ja laajentaminen valtakunnalliseksi vuonna 2006. Vankeinhoidon laitoskannan kehittämistä jatketaan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pohjalta.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 1 504 milj. euroa, missä on lisäystä 61 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Kaksi kolmasosaa määrärahoista käytetään valtion palvelujen tuottamiseen ja kolmannes siirtomenoihin kunnille ja alueelliseen kehittämiseen.

Ulkomaalaishallinto

Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan 1.5.2004. Eduskunta edellytti lain hyväksyessään hallituksen seuraavan tarkkaan uuden ulkomaalaislain toimivuutta ja soveltamista sekä valmistelevan tarvittaessa nopeasti ja yksittäisinäkin asioina muutosehdotukset sekä lisäksi valmistelevan kiireellisesti eräitä ulkomaalaislakia täydentäviä normeja. Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisesti hallitus laatii maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja varautuu lisäytyvään maahanmuuttoon. Ohjelman tulee olla kokonaisvaltainen, ja tarkoituksena on määritellä myös maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2005 toukokuun loppuun mennessä. Muutostarpeita ulkomaalaislainsäädäntöön aiheuttavat myös lukuisat Euroopan unionissa valmistuvat säädökset.

Poliisitoimi

Poliisitoiminnan keskeiset strategiset linjaukset määritellään sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toiminnan painopiste on ennalta estävässä toiminnassa rikosten määrän vähentämiseksi erityisesti huumausaine-, väkivalta- ja omaisuusrikoksissa. Kiinnijäämisriskiä lisätään ja rikosten selvitystasoa parannetaan. Liikennevalvontaa lisätään onnettomuuksien vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Talousrikostorjuntaa tehostetaan tavoitteena saada entistä enemmän piilossa olevaa talousrikollisuutta esille ja poliisin tutkintaan. Poliisin yksiköiden välistä yhteistyötä lisätään ja viranomaisten välistä yhteistyötä tehostetaan. Kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kehitetään.

Kansainvälistä terrorismia torjutaan Euroopan unionin strategisten linjausten mukaisesti. Suomessa järjestettävien yleisurheilun MM-kisojen turvallisuus varmistetaan sekä valmistudutaan Euroopan unioinin tulevan puheenjohtajuuskauden turvallisuusjärjestelyihin.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa painopiste on pelastustoimen alueiden toiminnan vakiinnuttamisessa. Onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista jatketaan osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Hätäkeskusjärjestelmän uudistamista jatketaan. Pelastusopiston lisätilat otetaan käyttöön sekä opiskelijamäärää lisätään.

Rajojen vartiointi

Rajaturvallisuus ylläpidetään ja vilkastuvan rajaliikenteen sujuvuus turvataan. Rajavartiolaitosta koskevat keskeiset säännökset uudistetaan.

Kunnat

Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 157,9 milj. euroa. Tähän esitykseen sisältyy 2,3 prosentin kustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 prosenttia arvioidusta kustannusten noususta. Määrärahan mitoitukseen vaikuttavat lisäksi kuntien verotulojen muutoksen perusteella tehtävä valtionosuuksien tasaus ja hätäkeskuksen valtiolle siirtymisen johdosta tehtävät määrärahasiirrot. Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen tarkoitetussa 41 milj. euron määrärahoissa on varauduttu kymmenen uuden yhdistymisen voimaantuloon vuonna 2005. Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ehdotetaan 30 milj. euroa, mikä on 18 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2004. Kuntien peruspalvelujen rahoitusta ja kuntatalouden näkymiä käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 6. Alueellista kehittämistä käsitellään luvussa 5.5 sekä talousarvioesityksen liitteessä 2.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 137 milj. euroa, mikä on 64 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2004 talousarviossa. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille 1 181 milj. euron määrärahasitoumus. Tässä on vähennystä 453 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Vuonna 2004 annetaan eduskunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, joka vaikuttaa osaltaan hallinnonalan toimintaan vuonna 2005.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 308,7 milj. euroa, jossa on lisäystä 38,3 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesta puolustuksen kehittämisohjelman edellyttämästä puolustushallinnon rahoitustason tarkistamisesta ja yleisestä kustannustason noususta.

Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategisen iskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään pyrkimyksenä kouluttaa ikäluokasta kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissa on tavoitteena kouluttaa 30 000 reserviläistä.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 577,1 milj. euroa, josta 520,5 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuu lisäksi 13,5 milj. euroa uuden Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuuden (PVKEH 2005) vuoden 2005 maksuosuudesta, 32,1 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista sekä 11,0 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha kasvaa 4,5 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 40 milj. euron suuruinen tilausvaltuuksien maksatusmäärärahojen siirto vuodelta 2005 vuodelle 2006.

Rauhanturvaamistoiminta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 40,2 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 46,6 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2005 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 566 milj. euroa, missä on lisäystä 221 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu lähinnä Euroopan unionille suoritettavien maksuosuuksien, valtion eläkemenojen ja eräiden hallinnonaloittain jakamattomien menojen kasvusta.

Valtion eläkemenot

Runsas puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista on eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 059 milj. euroa, missä on lisäystä 1 prosentti vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Kuvio 5. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa (vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko)
Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2003—20051) Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijät Yrittäjät ja maatalousyrittäjät Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2003—20051) 01-29 Kulutusmenot 11 538 11 987 12 141 155 1 30-69 Siirtomenot 20 221 21 727 22 446 720 3 70-89 Sijoitusmenot 499 522 460 - 62 - 12 90-99 Muut menot 4 640 2 829 2 563 - 266 - 9 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot valtuuslajeittain, milj. euroa 2 481 1 586 837 537 1 072 1 319 1 799 1 176 889 898 3 800 3 385 2 013 1 426 1 970 Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa 1 254,4 1 356,4 1 377,6 21,1 1,6 Taulukko 16. Kainuun hallintokokeilun käyttöön siirtyvät määrärahat, milj. euroa

Kuviossa on eläkkeiden lukumäärä esitetty viivalla ja vuotuinen eläkemeno pylväillä.

Valtion eläkelaki muuttuu vuoden 2005 alusta. Muutoksella tuetaan hallitusohjelman tavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Muutoksen yleisperiaatteet ovat samat kuin yksityisellä sektorilla jo aikaisemmin vahvistetuissa laeissa. Eläke määräytyy koko työhistorian ansioiden perusteella. Vanhuuseläkkeelle voidaan siirtyä joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Työeläkkeiden yhteensovituksesta luovutaan. Kuitenkin valtion eläkejärjestelmän erityispiirteiden vuoksi säädetään verraten laajoista omista siirtymäajan järjestelyistä. Muutoksen odotetaan tuovan säästöjä eläkemenoon pitkällä aikajänteellä.

Vuoden 2004 alusta on sovellettu ns. viimeisen maksavan laitoksen periaatetta (VILMA) myös valtion eläkkeiden osalta. Se työeläkelaitos, jossa henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna, suorittaa henkilön koko työeläkkeen kaikkien muidenkin eläkelaitosten puolesta. Valtion muiden puolesta maksamien eläkkeiden yhteismäärän arvioidaan vuonna 2005 olevan 6 milj. euroa. VEL-eläkkeitä tulee olemaan maksussa muissa työeläkelaitoksissa enemmän kuin muiden työeläkelaitosten eläkkeitä on maksussa Valtiokonttorissa. Tähän on vaikuttunut erityisesti suurten valtion laitosten yhtiöittämiset 1990-luvulla. Näistä laitoksista (esimerkiksi Suomen Posti, Sonera, VR) eläkkeelle jäävien henkilöiden eläke tulee maksuun yksityisestä VILMA-eläkelaitoksesta, joka maksaa myös valtion työnantaja aikana karttuneen eläkkeenosan. Vuonna 2005 muiden VILMA-laitosten maksamien VEL-eläkemenojen ennustetaan olevan 23 milj. euroa.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 184 milj. euroksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 7 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuun ottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 513 milj. euroa, missä on lisäystä 98 milj. euroa vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu EU:n menojen ja Yhdistyneille Kuningaskunnille myönnettävän maksuhelpotuksen kasvusta.

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 147 milj. euroa, missä on lisäystä 94 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- ja kulttuuritoimen menoista. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 382 milj. euroa rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjen osuus on noin 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenoista noin 14 prosenttia katetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksessa on siirrytty kokonaan tutkintomäärätavoitteisiin ja -toteutumiin perustuvaan laskennalliseen menettelyyn. Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa yhteensä 24 milj. eurolla, mistä 20 milj. euroa lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 3 milj. eurolla.

Opintotuki

Osana toimia, joilla kannustetaan korkeakouluopiskelijoita nopeuttamaan tutkinnon suorittamista opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan 80 eurolla 300 euroon 1.8.2005 lukien. Samalla otetaan käyttöön verotuksen opintolainavähennys, joka voidaan myöntää 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaville korkeakouluopiskelijoille tutkinnon suorittamisen jälkeen, jos tutkinto on suoritettu tavoiteajassa. Opintotuen myöntämisen yhteydessä käytettävät opintojen edistymisen seurantakriteerit ja korkeakoulujen opintotukeen oikeuttava aika määritellään uudelleen korkeakouluopintojen uuden mitoitusjärjestelmän ja kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtymisen seurauksena 1.8.2005 lukien.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet on laskettu vuoden 2003 arvioitujen yksikkökustannusten perusteella korotettuna vuosien 2004 ja 2005 kustannustason muutoksella. Laskelma tarkistetaan vuoden 2003 lopullisten kustannustietojen mukaiseksi syksyllä 2004 ja tarvittaessa talousarvioesitystä täydennetään. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 2 921 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 2 249 milj. euroa ja yksityisten osuus 672 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyvät yhteensä 57 milj. euroa vuoteen 2004 verrattuna. Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotiseksi, laajakaistayhteyksien hankkiminen kouluille, kulttuurilaitosten henkilötyövuosikiintiöiden korotus sekä neljälle vuodelle jaksotettu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus. Indeksikorotus lisää valtionosuusmäärärahoja 63 milj. eurolla. Perusopetuksen oppilasmäärän pieneneminen vähentää valtionosuuksia 17 milj. eurolla. Perustamiskustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 69,7 milj. euroa kouluhankkeille ja 6 milj. euroa kirjastohankkeille.

Aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa ehdotetaan laajennettavaksi 6,5 milj. eurolla, jolloin ohjelmaan käytetään 26 milj. euroa. Tavoitteena on, että vuonna 2005 Noste-ohjelmakoulutuksen aloittaa 8 000 henkilöä. Lisäksi ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä 382 milj. euroa. Tieteen osuudeksi ehdotetaan 75,7 milj. euroa (19,8 %), taiteen ja kulttuurin osuudeksi 190,4 milj. euroa (49,9 %), liikunnan osuudeksi 86,3 milj. euroa (22,6 %) ja nuorisotyön osuudeksi 29,5 milj. euroa (7,7 %). Edunsaajien vähimmäisosuuksista on säädetty veikkausvoittovarojen tuoton jakoa koskevassa laissa. Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovaraosuudesta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 58,4 milj. euroa, mikä on 65 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Osuus perustuu mainitussa laissa säädettyyn siirtymäaikatauluun, jonka kuluessa kirjastojen valtionosuudet siirretään asteittain yleisistä budjettivaroista rahoitettaviksi.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 722 milj.euroa, missä lisäystä on 35 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 2 987 milj. euron määrärahatarve, jossa on lisäystä 2 321 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu pääosin vuonna 2005 uusittavista 5-vuotisista luonnonhaittakorvaussitoumuksista sekä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista.

Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa

  2004 2005
  TA TAE
Maaseudun kehittäminen 176 171
Maatalous 2 071 2 108
Kala-, riista- ja porotalous 57 58
Vesitalous 29 27
Metsätalous 163 162
Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö 54 54
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 44 46
Hallinto ja muut 93 96
Yhteensä 2 687 2 722

Pääosa määrärahalisäyksistä aiheutuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvästä tukien kasvusta ja hallintomenoista, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksista Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseksi sekä maatilatalouden rakenteen tukemisesta aiheutuvista menoista. Vastaavasti EU:lta tuloutuvien tulojen määrä kasvaa 22,862 milj. eurolla. Pääosa vähennyksistä aiheutuu EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien maksatusten vähenemisestä.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Maaseutu-alueiden, erityisesti syrjäisen ja ydinmaaseudun tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen, turvataan edistämällä maaseutuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen määrän lisäystä. Maaseudun kehittäminen ulottuu myös paikallisiin toimintaryhmiin ja kylätoimintaan. Kehittäminen tapahtuu pääosin EU-osarahoitteisen alueellisen ohjelmatoiminnan rahoituksen ja maaseutuneuvonnan ohjauksen ja rahoituksen avulla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus on yhteensä 101,2 milj.euroa ja sen määrärahat vastaavat hankkeiden maksatusten arvioitua ajoittumista. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat hieman.

Vuonna 2005 ryhdytään toteuttamaan neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteitä.

Maatalous

Maatalouden tuottavuuden kasvu ja maataloustuotannon säilyminen turvataan huolehtimalla perheviljelmien kannattavuus- ja kehitysedellytyksistä. EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen määrä kasvaa 13,6 milj.euroa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 sovittujen muutosten johdosta. Tuella kompensoidaan maataloustuotteiden hintojen alentamisen vaikutuksia. Pääosa aiemmin solmituista maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sitoumuksista tulee uusittaviksi vuonna 2005 ja lisäksi solmitaan uusia ympäristötuen erityistukisopimuksia Itämeren suojeluohjelman toteutukseen liittyen. Lisäksi viljelijöille maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista ympäristötuen kansallista lisäosaa A- ja B-tukialueilla sekä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koko maassa. Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen (artikla 141) ratkaisuun liittyvä korkotukilainojen myöntämisvaltuus on 250 milj. euroa. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Kala-, riista- ja porotalous

Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.

Vesitalous

Voimavaroja suunnataan tulvista ja kuivuudesta aiheutuvien vahinkojen estämiseen. Lisäksi edistetään alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuoltoa.

Metsätalous

Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen vuoden 2005 alusta lukien.

Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö

Otetaan käyttöön yhtenäinen valtakunnallinen kiinteistörekisteri ja siihen perustuva uusi kiinteistötietojärjestelmä. Kartastotehtävissä otetaan rinnakkaiskäyttöön uuteen kansainväliseen koordinaattijärjestelmään liittyvä karttalehtijako ja jatketaan Ylä-Lapin digitaalisen maastotietokannan tuottamista. Maasto- ja kiinteistötietojen perusparantaminen jatkuu. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa laaditun kansallisen paikkatietostrategian toimeenpano käynnistetään.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Toimenpiteitä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi sekä maatalous- ja elintarviketuotannon kannattavuuden parantamiseksi jatketaan. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteisiin sisältyy elintarviketurvallisuuden varmistaminen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutusten aiempaa parempi huomioon ottaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Nämä ns. täydentävät ehdot tulevat voimaan asteittain vuodesta 2005 lukien.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 761 milj. euroa, missä on vähennystä 17 milj. euroa vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kun hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnan tulojen määräksi arvioidaan 240 milj. euroa, käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan 2 001 milj. euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistä aiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 1 180 milj. euron määrärahasitoumukset, jossa on lisäystä 552 milj. euroa vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen liikenne- ja viestintäpolitiikkaa sekä omistajapolitiikkaa toimialan yritysten osalta. Käytettävissä olevat määrärahat kohdennetaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman täysipainoisesti toteuttaa hallitusohjelmaa ja valtioneuvoston 11.3.2004 antamaa valtiontalouden kehystä vuosille 2005—2008.

Viestintäpolitiikka

Viestintäpolitiikan toteuttamisessa käytetään lainsäädännön ja ohjauksen keinoja ja vähäisessä määrin määrärahoja. Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32,2 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla; määräraharahoituksen osuus on 3,8 milj. euroa. Valtion talousarviosta osoitetaan suoraa tukea toimialalle 13,6 milj. euroa sanomalehdistön tukemiseen. Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla ja toimilupamaksuilla tuetaan Yleisradio Oy:n toimintaa noin 402 milj. eurolla.

Liikennepolitiikka

Talousarvion määrärahoilla ja muilla tuloilla valtion liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö ja Ajoneuvohallintokeskus sekä väylälaitoksina Tiehallinto, Merenkulkulaitos ja Ratahallintokeskus.

Liikenne- ja viestintäministeriön 21,1 milj. euron määräraha pysyy ennallaan. Ajoneuvohallinnon toimintamenot arvioidaan 68,2 milj. euroksi, jossa on lisäystä 8,1 milj. euroa lähinnä lisääntyvien tietohallintotehtävien johdosta. Runsas viisi kuudesosaa Ajoneuvohallinnon toimintamenoista rahoitetaan maksutuloilla. Talousarviosta rahoitettavaksi määrärahatarpeeksi arvoidaan 9,5 milj. euroa, jossa on vähennystä 1,9 milj. euroa autoverotusuudistuksen valmistumisen johdosta.

Tiehallinnon kokonaismenoiksi arvioidaan 709,6 milj. euroa, missä on vähennystä 41,8 milj. euroa suurten hankkeiden ja toiminnan laajuuden vuosittaisten vaihtelujen johdosta. Vuonna 2005 on käynnissä yhdeksän suurta tiehanketta, joista suurin on kevään 2004 lisätalousarviossa 700 milj. euron valtuuspäätöksen saanut Muurla—Lohja -moottoritie. Uutena hankkeena aloitetaan Hakamäentien hanke 90 milj. euron valtuudella ja Helsingin kaupungin 30,6 milj. euron rahoitusosuudella. Väylälaitoksilla on yhteisesti käytettävissä Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen 50 milj. euroa, josta Helsingin kaupunki rahoittaa puolet.

Merenkulkulaitoksen kokonaismenoiksi arvioidaan 103,0 milj. euroa, mikä on lähes sama kuin kuluvana vuonna. Neljä viidennestä Merenkulaitoksen menoista rahoitetaan maksutuloilla. Talousarviosta rahoitettavaksi määrärahatarpeeksi arvioidaan 22,2 milj. euroa, missä on vähennystä 1,5 milj. euroa. Uutena hankkeena ehdotetaan 11 milj. euron valtuutta Tornion väylän syventämiseen. Merenkulkulaitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle ehdotetaan 134 milj. euron sopimusvaltuutta jäänmurto- sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntatehtävien palvelusopimukseen, josta Merenkulkulaitoksen osuus on noin 90 milj. euroa.

Ratahallintokeskuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 469,2 milj. euroa, missä on lisäystä 8,6 milj. euroa. Ratamaksun ja muiden tulojen johdosta talousarviosta rahoitettavaksi määrärahatarpeeksi arvioidaan 392 milj. euroa, missä on vähennystä 14 milj. euroa. Vuonna 2005 on käynnissä kolme suurta rataverkohanketta, joista suurin on 331 milj. euron valtuuspäätöksellä rakennettava ja vuonna 2006 valmistuva Kerava—Lahti -oikorata. Perusradanpidossa määrärahojen painopistettä kodennetaan korvausinvestointeihin.

Tutkimuslaitokset

Hallinnonalan tutkimuslaitoksina toimivat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos, joiden toimintaa rahoitetaan määrärahoilla ja muilla tuloilla. Ilmatieteen laitoksen toimintamenoiksi arvioidaan 39,5 milj. euroa, missä on lisäystä 2,2 milj. euroa lähinnä Kumpulan toimitilojen valmistumisen johdosta. Osa toimintamenoista rahoitetaan tuloilla ja määrärahatarpeeksi arvioidaan 30,5 milj. euroa, missä on lisäystä 1,1 milj. euroa. Merentutkimuslaitoksen toimintamenoiksi arvioidaan 9,1 milj. euroa, missä on lisäystä 0,4 milj. euroa lähinnä Kumpulan toimitilojen valmistumisen johdosta. Osa toimintamenoista rahoitetaan tuloilla ja määrärahatarpeeksi arvioidaan 8,3 milj. euroa, missä on lisäystä 0,6 milj. euroa.

Liikelaitokset

Hallinnonalan talousarviossa on neljä valtion liikelaitosta — Ilmailulaitos (pääluokan 31 luku 50), Tieliikelaitos (31.26), Varustamoliikelaitos (31.33) ja Luotsausliikelaitos (31.34), jotka toimivat pääsääntöisesti markkinoilla kilpailutilanteessa ja rahoittavat toimintansa liiketoimintansa tuloilla. Valtioneuvosto päättää talousarvioon momentille 13.13.05 tuloutettavasta liikelaitoksen voitontuloutuksesta. Liikelaitoksia käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 8.2.

Liikenteen tukeminen

Hallinnonalan talousarviossa on useita määrärahoja, joilla tuetaan muiden kuin valtion omien liikenneverkkojen ylläpitämistä. Yksityisteiden valtionavustuksiin ehdotetaan 13,1 milj. euroa, jossa on lisäystä 2 milj. euroa. Kahden lentokentän avustamisen määräraha on 1,0 milj. euroa, missä on vähennystä 0,2 milj. euroa lähinnä turvajärjestelyjen toteutusten johdosta.

Hallinnonalan talousarviossa on myös useita määrärahoja, joilla tuetaan tai ostetaan liikennepalvelujen tuottamista. Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia ja matkustaja-aluksia tuetaan 69,2 milj. eurolla, missä on lisäystä 4,7 milj. euroa lähinnä alusmuutosten johdosta. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen ehdotetaan 8 milj. euroa ja Saimaan luotsaukseen hintatukea 3,3 milj. euroa. Henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja avustamiseen ehdotetaan 78,3 milj. euroa, jossa on vähennystä 4,0 milj. euroa lähinnä muun kuin varsinaisen henkilöliikenteen rahoituksen vähentämisen johdosta sekä määrärahan siirrosta Kainuun maakunnalle. VR-Yhtymän ammattikoulutuksen avustus on edelleen 0,8 milj. euroa ja liikennealan yhteisöjen tuki 0,9 milj. euroa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 972 milj. euroa, jossa on lisäystä 8 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Ehdotus sisältää sekä tosiasiallisia lisäpanostuksia että vähennyksiä, jotka ovat pääasiassa teknisiä. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 665 milj. euron määrärahatarve, jossa on vähennystä 106 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Runsas puolet eli 535 milj. euroa ministeriön hallinnonalan menoista kohdistuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämisvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi 16 milj. eurolla. Hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä päätetystä tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäpanostuksesta vaalikauden aikana toteutunut 51 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) toimintamenoiksi ehdotetaan 69 milj. euroa. TE-keskusten teknologia-asiantuntijoiden määrää lisätään edelleen 0,35 milj. euron lisämäärärahalla. Julkisen T&K-rahoituksen kokonaisuutta käsitellään luvussa 5.4.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 175 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ehdotetaan myöntämisvaltuutta 85,5 milj. euroa. Valtuuksien käytöstä arvioidaan johtuvan menoja 87,9 milj. euroa vuonna 2005. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan yhteensä 235 milj. euroa. Korkotukilainavaltuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 16,4 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle varaudutaan korvaamaan 22 milj. eurolla. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen valtuudeksi ehdotetaan 16,5 milj. euroa.

Yrittäjyyttä koskevia toimenpiteitä sisältyy laajasti hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka yhtenä tarkoituksena on käyttää tehokkaasti ja yhdensuuntaisesti yrittäjyyden edistämiseen kohdennettavat resurssit. Ohjelmaa käsitellään luvussa 5.2.

Muut politiikkalohkot

Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 31,2 milj. euroa. Valtuuksien käytöstä aihetuu menoja 27,7 milj. euroa vuonna 2005. Valtuuden mitoitus pohjautuu voimassa olevaan kansalliseen ilmastostrategiaan. Uusi ilmastostrategia valmistuu vuodenvaihteessa 2004—2005. Päästökauppa aiheuttaa energiamarkkinoilla suuren muutoksen, jonka vaikutukset otetaan huomioon tuen myöntämisessä.

Kilpailuviraston toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi 0,3 milj. eurolla viraston lisääntyneiden tehtävien johdosta. EU:n toimeenpanouudistuksen myötä virasto saa tehtäväkseen tutkia aikaisemmin komission selvittämisvastuulle kuuluneita tapauksia. Kuluttajavalituslautakunta siirtyy syyskuussa 2005 oikeusministeriön hallinnonalalle, mikä näkyy 0,5 milj. euron vähennyksenä kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 9 868 milj. euroa, missä on lisäystä 504 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen päätavoitteet ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen, syrjäytyneisyyden ehkäisy ja hoito, toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, lapsiperheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta toimeentulotukea lukuun ottamatta kokonaan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaikista vuoden 2005 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministeriön momenteilla on runsas viidennes.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajien ja vakuutettujen pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärät nousevat.

Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa poistetaan yksityisen sektorin, valtion liikelaitoksien ja kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksu vuosina 2005—2009. Lisäksi vuonna 2005 jatkuu edelleen Pohjois-Suomessa ja eräissä saaristokunnissa yksityisen sektorin ja valtion liikelaitosten työnantajan sosiaaliturvamaksun poisto. Syntyvän maksuvajeen kattamiseksi peritään muilta työnantajilta korotettua maksua. Korotus kohdennetaan kokonaisuudessaan kansaneläkemaksuun ja samalla poistetaan vuoden 2004 sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön korotus. Yhteensä työnantajan kansaneläkemaksun korotus vuonna 2005 on 0,016 prosenttiyksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttiin 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin 2,7 prosenttiin. Työnantajien keskimääräisen työeläkemaksun arvioidaan nousevan 0,1 prosenttiyksiköllä 16,9 prosenttiin.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työntekijän työeläkemaksun nousun johdosta arviolta 0,25 prosenttiyksikköä. Lisäksi 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden osalta nousu on yhteensä 1,55 prosenttiyksikköä, koska vuoden 2005 alusta lukien työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL-työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, on alle 53-vuotiaiden osalta 21,6 prosenttia ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,9 prosenttia.

Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut

  2004 2005     2004 2005
  prosenttia palkasta     prosenttia palkasta
             
Työnantajat       Työntekijät    
Kansaneläkevakuutus       Sairausvakuutus1) 1,5 1,5
I maksuluokka 1,35 1,366        
II maksuluokka 3,55 3,566   Työttömyysvakuutus 0,25 0,42)
III maksuluokka 4,45 4,466        
Kuntatyönantaja 2,4 2,416   Työeläkevakuutus 4,6 4,72)
Valtiotyönantaja 3,95 3,966   53 vuotta täyttäneet 4,6 6,02)
             
Sairausvakuutus 1,614 1,60   Yrittäjät ja
maatalousyrittäjät
   
Valtiotyönantaja 2,864 2,85   Työeläkemaksu 21,4 21,62)
        53 vuotta täyttäneet 21,4 22,92)
Työttömyysvakuutus            
palkkasumma alle 840 940 euroa 0,6 0,7        
840 940 euroa ylittävältä osalta 2,50 2,7        
             
Työeläkevakuutus 16,8 16,92)        
Kuntatyönantaja 23,19 23,42)        
Valtiotyönantaja 18,9 18,8        

1) Prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta

2) Arvio

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan arvonlisäveron tuotosta yhteensä 1 000 milj. euroa kyseisille rahastoille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuorituksia yhteensä arviolta 1 092 milj. euroa. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun mukaisen maksun tuottoa ei tilitetä enää sairausvakuutusrahastoon. Syntyneen 51,6 milj. euron vajeen valtio kattaa rahastoon. Rahoitusjärjestely, johon liittyy vastaava vähennys kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin myönnettävässä valtionosuudessa, aiheutuu siitä, että julkisen sairaanhoidon piirissä toteutettu hoito korvataan vuodesta 2005 lukien kuntalaskutuksen mukaisesti täyskustannusvakuutusmaksun sijaan.

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta. Sairausvakuutus jaetaan työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen kustantavat työnantajat ja työntekijät ja sairaanhoitovakuutus rahoitetaan vakuutettujen maksuilla ja valtion varoista.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 3,7 mrd. euroon vuonna 2005. Merkittävin kasvu aiheutuu sairauspäivärahojen ja lääkekorvausmenojen noususta. Työnantajien ja vakuutettujen maksuilla katetaan menoista noin 55 %. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 100 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edellisten vuosien tapaan 8,4 milj. euroa. Julkisten liikennepalvelujen yhdistelemisestä arvioidaan vuonna 2005 saatavan säästöä miljoona euroa Kansaneläkelaitoksen osalta. Julkisen terveydenhuollon hoidon saatavuuden turvaamiseen liittyen erikoismaksuluokkaan maksettavat sairausvakuutuskorvaukset poistuvat vuoteen 2008 mennessä.

Ikääntyneiden toimeentuloturva

Eläkkeiden vähimmäistason turvaamiseksi kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus korottamalla kansaneläkkeitä 7 euroa kuukaudessa 1.3.2005 alkaen. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeen tasoon sidottuja etuuksia kuten leskeneläkkeitä, ylimääräistä rintamalisää ja maahanmuuttajien erityistukea. Korotus lisää valtion menoja yhteensä 49 milj. euroa.

Työttömien eläketuki

Pitkäaikaisesti työttömien ikääntyneiden henkilöiden toimeentulo turvataan myöntämällä heille 1.5.2005 lukien eläketukea. Eläketukea voivat saada 1941—1947 syntyneet henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa yli 10 vuotta. Eläketuki on vähintään kansaneläkkeen suuruinen. Valtiolle aiheutuu tuesta kustannuksia arviolta 16,7 milj. euroa vuonna 2005, mutta työmarkkinatuen ja yleisen asumistuen menot vähenevät lähes vastaavasti.

Veteraanit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien erityisetuuksiin osoitetaan yhteensä 456 milj. euroa. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja kuntoutusta tuetaan yhteensä 21 milj. euron lisämäärärahalla. Rintamaveteraanien säännönmukainen kuntoutus voidaan toteuttaa vuoden 2005 alusta siten, että kuntoutukseen halukkaat pääsevät kuntoutukseen vuosittain. Kuntoutuskäytäntöjä kehitetään siten, että avokuntoutuksen osuutta nostetaan. Erityisryhmien kuntoutukseen oikeutettujen piiriä laajennetaan. Sotainvalidien kunnallisten avopalvelujen korvattavuuden rajaa alennetaan nykyisestä 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Ruotsissa asuvat sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 prosenttia tulevat vuoden 2005 alusta ateriakorvauksen piiriin. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa ylimääräistä rintamalisää enimmillään 3 eurolla kuukaudessa.

Päivärahojen ja eläkkeiden uusi indeksitarkistus

Eläkeuudistuksen tullessa voimaan vuoden 2005 alusta lukien kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 80 % ja ansiotason muutoksen 20 %. Lisäksi eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa siirrytään palkkakertoimeen, jossa elinkustannusten muutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino 80 %. Samaa palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuksen päivärahojen ja kuntoutusrahojen tulorajojen määrittelyssä sekä sairausvakuutuksen päivärahojen, kuntoutusrahojen ja poikkeustapauksissa myös työttömyyspäivärahan perusteena olevien ansioiden tarkistamisessa. Kuntoutusrahoja tarkistetaan jatkossa eläkeindeksillä.

Työttömyysturva

Työttömyysasteen on arvioitu laskevan nykyisestä 8,8 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2005, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Yrittäjien työttömyysturvaa tarkistetaan osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa siten, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi on mahdollista ilman etuuksien menettämistä. Yrittäjien työttömyysturvan tarkistamisen vaikutus kokonaismenoissa on vähäinen.

Tapaturmavakuutus

Maatalousyrittäjien työtapaturmien ja ammattitautien torjunnan tehostamiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen perustetaan työterveyshuollon tilakäyntirekisteri.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa 2003—2007 toteutetaan vuonna 2005 muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn turvaamisen toimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö- ja työnjakosuunnitelmien toimeenpano ja perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen. Sosiaalialan kehittämishankkeessa 2003—2007 toteutetaan vuonna 2005 asteittain palvelutarpeen arviointiin pääsy vanhustenhuollossa, täydennyskoulutuksen lakisääteistäminen sekä jatketaan seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 3 529 milj. euroa, jossa on lisäystä noin 210 milj. euroa vuoden 2004 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 72,5 milj. euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen vuosina 2005—2008 ja 83,5 milj. euroa kustannustason tarkistamiseen 2,3 prosentilla.

Valtionosuuksien lisäyksestä runsaat 110 milj. euroa liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Tästä lisäyksestä 11,4 milj. euroa käytetään lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korottamisen, 7,1 milj. euroa kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen ja 91,7 milj. euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,80 prosenttiyksiköllä.

Valtionosuuksista on vähennetty 51,6 milj. euroa liittyen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamiseen. Lisäksi valtionosuuksista on vähennetty vuoteen 2004 verrattuna verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen 20 milj. euroa ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän määrärahasiirtoon liittyen 8 milj. euroa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin vuonna 2005.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 54,4 milj. euroa. Tästä määrärahasta 30 milj. euroa käytetään Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta kohdennetaan Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin.

Hallitus seuraa ja arvioi alkoholiveron alentamisen vaikutuksia.

Perheiden aseman parantaminen

Sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismäärää korotetaan 3,75 eurolla päivältä ja se kohdistuu sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan sekä erityisäitiysrahaan. Muutos korottaa vastaavasti myös kuntoutusrahalain mukaista päivärahan vähimmäismäärää. Vähimmäispäiväraha on vuoden 2005 alusta 15,20 euroa päivältä. Korotukset kasvattavat valtion menoja yhteensä 14,8 milj. euroa. Lisäksi 1.10.2005 lukien päivärahan määräytymisperusteita tarkistetaan ajallisesti lähekkäin olevien raskauksien sekä lyhyiden työsuhteiden osalta. Työnantajille aiheutuvia ns. perhekustannuksia tasataan aiempaa enemmän korottamalla maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta 1.1.2005 lukien. Tarkistukset kasvattavat valtion menoja 4 milj. euroa vuonna 2005.

Lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa korotetaan 42 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahaa 19,60 eurolla kuukaudessa 1.1.2005 lukien. Korotuksen jälkeen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 euroa kuukaudessa.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka 34)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 164 milj. euroa, missä on 141 milj. euroa vähennystä vuoden 2004 talousarvioon verrattuna. Pääluokasta on siirretty 20 milj. euroa Kainuun hallintokokeiluun. Ilman tätä siirtoa vähennys olisi 128 milj. euroa. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 390 milj. euron määrärahatarve, jossa on lisäystä 99 milj. euroa vuoden 2004 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella työllisyysohjelmalla. Siinä painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Julkinen työvoimapalvelu

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. TE-keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa alueellaan. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa.

Vuonna 2004 alkanutta julkisen työvoimapalvelun rakenteellista uudistusta jatketaan vuonna 2005. Osana rakenteellista uudistusta vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskuksiin perustetaan noin 50 uutta virkaa vuonna 2005. Alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus.

Työvoimapolitiikan mitoitus ja painopistealueet

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon (luku 34.06) esitetään 1 775 milj. euroa, johon ei sisälly Kainuun hallintokokeiluun siirretyt 20 milj. euroa. Toimeenpanon määrärahoista runsas puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Työvoimakoulutuksen piirissä on keskimäärin 26 100 henkilöä ja palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 31 950 henkilöä sisältäen yhdistelmätuella työllistettävät. Mainittuihin lukuihin ei sisälly Kainuun hallintokokeilun määrärahoin koulutettavia ja työllistettäviä. Euroopan rakennerahasto-ohjelmiin (luku 34.05) esitetään 223 milj. euroa. Ohjelmien piirissä on keskimäärin 6 000 henkilöä. Kaikkiaan pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan yhteensä keskimäärin 87 350 henkilöä, mikä on noin 33 prosenttia suhteutettuna arvioituun työttömien määrään.

Työministeriön toimialan keskeisinä yhteiskunnallisina tavoitteina ovat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä rakennetyöttömyyden alentaminen.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillisen osaamisen parantamiseksi tukityöllistämiseen sisällytetään koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja siitä selviytymistä.

Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Valmistellaan malli, jossa työmarkkinatuen saajan tulee tuen ehtona tietyn työttömyysajan jälkeen osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Jotta mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia jatketaan maan kaikissa työvoimatoimistoissa. Vuoden 2005 aikana työnhakijoille tehdään noin 6 000 työkunnon selvitystä. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan avulla. Starttirahan kestoa pidennetään, myöntämisedellytyksiä tarkistetaan ja käynnistetään kokeilu saajien kohderyhmän laajentamiseksi.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 683 milj. euroa eli 7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2004. Talousarviorahoituksesta noin kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän noin 1,2 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Ympäristön- ja luonnonsuojelutehtäviin ehdotetuista 249 milj. eurosta lähes 60 % on toimintamenoluonteisia määrärahoja. Ympäristölupien käsittelyä ja valvontaa tehostetaan. Vesiensuojelutoimia kohdennetaan erityisesti maatalouden ja haja-asutuksen päästöihin. Itämeren kuormitusta vähennetään myös lähialueilla tehtävin toimenpitein. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi Suomen ympäristökeskukselle ja Merenkulkulaitokselle ehdotetaan yhteensä 134 milj. euron valtuutta monitoimimurtajapalvelujen hankintaan.

Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toteuttaminen jatkuu. Luonnonsuojelutehtävien hoidon rahoitus uudistuu uuden Metsähallituslain myötä. Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien menot, jotka aiemmin rahoitettiin suoraan Metsähallituksen tuloista, yhteensä noin 16,2 milj. euroa, on nyt budjetoitu bruttomääräisinä ympäristöministeriön määrärahoihin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamista jatketaan sitä koskevan ohjelman (METSO) mukaisesti ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittämällä tuetaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä ja aluetaloutta.

Asuminen ja rakentaminen

Matalan korkotason ansiosta asuntorakentaminen on jatkunut vilkkaana painottuen kotitalouksien kysynnän mukaisesti etenkin omistusasuntoihin. Asuntotuotanto on noussut yli 30 000 asunnon tasolle, jonka ennakoidaan jatkuvan myös 2005. Rakentamista rajoittaa asuntotonttien riittämätön kaavoitus ja kohtuuton kallistuminen varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tonttitarjontaa lisätään edistämällä kuntien maapolitiikkaa laajentaen uusien asuntoalueiden kunnallistekniikka-avustus Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin.

Asukasvaihtuvuus ja hakijoiden väheneminen on lisännyt vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tyhjäkäyttöriskejä, mikä on vähentänyt uusia hankkeita ja lisännyt myös valtion laina- ja takausriskejä. Arava-, korkotuki- ja takauslainavaltuutta käytettiin vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla lähes kolmanneksen vähemmän kuin 2003, jolloin tuotantoa käynnistyi noin 5 900 asuntoa. Vuonna 2005 varaudutaan noin 6 500 uuden arava korkotuki- ja takausvaltuusasunnon tuottamiseen, ja rakentamishalukkuuden osoittautuessa tätä suuremmaksi valtuuksia lisätään. Rahoitustukien painottaminen lainoista korkotukeen avaa edellytyksiä avustusten kehittämiselle. Uusina sosiaalisina tukimuotoina otetaan käyttöön avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen sekä talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Yleiseen asumistukeen ehdotetaan 430 milj.euroa. Asumistukimenoja vähentää työllisyyden koheneminen. Toisaalta asumistuen välitarkistusta edellyttävää kuukausitulojen nousun 160 euron rajaa on tarkoitus korottaa 300 euroksi, mikä lisää asumistuen menoja.

Rakentamisen laatua kehitetään ohjauksen, tutkimuksen, seurannan ja tiedotuksen avulla. Korjausrakentamisen ohjauksen tehostamiseksi valmistuu strategia. Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät säännökset valmistellaan.

Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2003—20051)






Menolaji
v. 2003
tilinpäätös
milj. €
v. 2004
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2005
esitys
milj. €

Muutos 2004—2005
milj. € %







01-03
Palkkaukset2)
6
6
8
2
33
04-07
Eläkkeet
2 795
2 978
3 014
36
1
16-18
Puolustusmateriaalin hankkiminen
519
573
577
5
1
21-27
Toimintamenot
6 783
6 966
7 092
126
2
08-15,
19-29 Muut kulutusmenot
1 435
1 464
1 450
- 14
- 1
01-29
Kulutusmenot
11 538
11 987
12 141
155
1
30-39
Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
6 304
6 916
7 202
286
4
40-49
Valtionavut elinkeinoelämälle
2 669
2 771
2 810
39
1
50-59
Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
6 857
7 181
7 086
- 95
- 1
60
Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
1 785
1 928
2 227
298
15
61-62
EU:n rakennerahasto-osuudet ja vastaavat valtion rahoitusosuudet
570
717
729
12
2
63-65
Muut siirrot kotimaahan
201
249
280
31
12
66-68
Siirrot ulkomaille
497
550
601
51
9
69
Siirrot EU:lle
1 338
1 415
1 513
98
7
30-69
Siirtomenot
20 221
21 727
22 446
720
3
70-73
Kaluston hankinta
41
19
7
- 13
- 68
74-75
Talonrakennukset
47
15
16
1
7
76
Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
33
42
55
13
31
77-79
Maa- ja vesirakennukset
291
373
313
- 60
- 16
70-79
Reaalisijoitukset
412
449
390
- 59
- 13
80-86
Valtion varoista myönnettävät lainat
78
70
67
- 3
- 4
87-89
Muut finanssisijoitukset
10
3
3


80-89
Lainat ja muut finanssisijoitukset
87
73
70
- 3
- 4
70-89
Sijoitusmenot
499
522
460
- 62
- 12
90-92
Valtionvelan korot
4 639
2 769
2 433
- 336
- 12
93-94
Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta3)





95-99
Muut ja erittelemättömät menot
1
60
130
70
117
90-99
Muut menot
4 640
2 829
2 563
- 266
- 9

Yhteensä
36 897
37 065
37 611
546
1

1) Kukin momentti on varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

3) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

Valtuudet

Talousarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia tai antaa sitoumuksia. Valtuutta saa yleensä käyttää vain sen varainhoitovuoden aikana, jonka talousarviossa se on myönnetty. Valtuuksia on mahdollista uusia seuraavan vuoden talousarviossa perustellusta syystä enintään sen suuruisena, joka edelliseltä vuodelta jäi käyttämättä. Määrärahat valtuuksista aiheutuviin menoihin otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan tulevien vuosien talousarvioihin.

Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot valtuuslajeittain, milj. euroa

  2005 2006 2007 2008 2009—
           
Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:          
Avustusten myöntämisvaltuus 329 173 84 28 34
EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 522 290 44 12 0
— EU-osuus 244 149 26 5 0
— Kansallinen osuus 278 142 18 7 0
Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuus 363 294 215 181 169
Korkotukilainavaltuus 54 46 37 26 13
Kuntien valtionapuihin liittyvä valtuus 67 49 39 32 64
Lainojen myöntämisvaltuus 45 19 5 0 0
Maa- ja vesirakentamisvaltuus 288 171 57 58 767
Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuus 0 0 0 0 0
Talonrakennusvaltuus 10 3 0 0 0
Tilausvaltuus 563 421 310 200 25
Muu valtuus 239 120 46 0 0
Yhteensä 2 481 1 586 837 537 1 072
           
Vuonna 2005 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot:          
Avustusten myöntämisvaltuus 1 020 1 007 615 573 570
EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 186 311 182 25 0
— EU-osuus 80 147 92 15 0
— Kansallinen osuus 106 164 90 10 0
Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuus 0 116 129 150 156
Korkotukilainavaltuus 6 11 11 9 24
Kuntien valtionapuihin liittyvä valtuus 21 9 7 7 33
Lainojen myöntämisvaltuus 19 25 14 5 8
Maa- ja vesirakentamisvaltuus 7 40 38 23 0
Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuus 0 0 0 0 0
Talonrakennusvaltuus 5 11 3 1 4
Tilausvaltuus 32 116 79 54 85
Muu valtuus 24 153 98 42 18
Yhteensä 1 319 1 799 1 176 889 898
Menot yhteensä 3 800 3 385 2 013 1 426 1 970

Kuvio 6. Myönnettyjen valtuuksien käytöstä aiheutuneet tai aiheutuvat menot, milj. euroa
Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2003—20051) Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijät Yrittäjät ja maatalousyrittäjät Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2003—20051) 01-29 Kulutusmenot 11 538 11 987 12 141 155 1 30-69 Siirtomenot 20 221 21 727 22 446 720 3 70-89 Sijoitusmenot 499 522 460 - 62 - 12 90-99 Muut menot 4 640 2 829 2 563 - 266 - 9 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot valtuuslajeittain, milj. euroa 2 481 1 586 837 537 1 072 1 319 1 799 1 176 889 898 3 800 3 385 2 013 1 426 1 970 Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa 1 254,4 1 356,4 1 377,6 21,1 1,6 Taulukko 16. Kainuun hallintokokeilun käyttöön siirtyvät määrärahat, milj. euroa

Vuoden 2005 talousarviossa ehdotetaan myönnettäväksi valtuuksia siten, että niistä aiheutuu menoja yhteensä 6,0 mrd. euroa, josta viidennes aiheutuu vuodelle 2005. Edellisissä talousarvioissa myönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta 2005 alkaen yhteensä 6,5 mrd. euroa, josta vuonna 2005 aiheutuvien menojen osuus on 2,5 mrd. euroa. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 8,8 mrd. euron määrärahatarve. Taulukko 14 ei sisällä rahastojen valtuuksia. Niitä käsitellään luvussa 8.

5.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä pyrittäessä kehittämään Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin osaamiseen perustuva talousalue. Unioni on tehnyt päätöksen nostaa alueen keskimääräinen panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan kolmeen prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Suomi ja Ruotsi ovat edelleenkin ainoat tavoitteen jo saavuttaneet jäsenmaat. EU:n 25 jäsenmaasta yhdessätoista kyseinen bruttokansantuoteosuus on vielä alle yhden prosentin.

EU:n tutkimuspolitiikkaa kehitetään entistä määrätietoisemmin eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisen kautta. Komission taloussuunnitelmat ja suunnitelmat seuraavaksi, tutkimuksen 7. puiteohjelmaksi heijastavat selkeää pyrkimystä vahvistaa tutkimuksen asemaa unionissa ja lisätä merkittävästi sen rahoitusta. Kokonaisuuteen kuuluu kaikki tieteenalat kattavan perustutkimuksen huomattava lisääminen EU:n budjetissa. Suomessa on katsottu, että unionin tutkimusrahoituksen lisääminen ei saa johtaa jäsenmaiden tutkimusrahoituksen taantumiseen. Perustutkimuksen asemaa EU:ssa on aiheellista vahvistaa. Päätavoite on unionin kilpailukyvyn monipuolinen parantaminen.

Suomen tiede- ja teknologiapolitiikka tähtää osaltaan eurooppalaisen kehityksen tukemiseen ja sen sisältämien mahdollisuuksien hyödyntämiseen oman kehityksemme ja kilpailukyvyn hyväksi. Talouden ja teknologian kansainväliset muutokset ovat kuitenkin globaaleja, joten suomalaisenkin yhteistyönäkökulman on oltava maailmanlaajuinen. Ministeriöiden ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston yhteistyönä onkin valmisteilla kansainvälinen tutkimusstrategia, joka valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä.

Suomen innovaatiojärjestelmän toimintakykyä ja kehittämistarpeita on arvioitu viime vuosina monen selvityshankkeen avulla. Niiden tulokset kootaan yhteen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisen kehittämisen osalta niin ikään vuoden 2004 aikana. Opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat tätä varten asettaneet selvitysmiehet tarkastelemaan tutkimusjärjestelmän keskeisiä osa-alueita: yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, valtion tutkimuslaitoksia sekä tutkimusjärjestelmän ja markkinoiden rajapinnalla toimivia välittäjäorganisaatioita.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa

  2003 2004
varsinainen
talousarvio
2005    
  varsinainen talousarvio talousarvio-esitys 2004—2005
muutos
2004—2005
muutos, %
           
   Yliopistot 385,7 407,6 414,7 7,2 1,8
   Valtion tutkimuslaitokset 236,3 253,5 257,1 3,6 1,4
   — josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 59,3 64,7 64,8 0,2 0,3
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat yhteensä 622,0 661,1 671,9 10,8 1,6
           
   Suomen Akatemia 184,5 214,2 219,3 5,1 2,4
   Teknologian kehittämiskeskus 399,3 432,4 448,4 16,0 3,7
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 583,7 646,6 667,7 21,1 3,3
           
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 48,7 48,7 38,0 -10,7 -22,0
Kaikki yhteensä 1 254,4 1 356,4 1 377,6 21,1 1,6

Hallitus teki jo keväällä 2003 päätökset julkisen tutkimusrahoituksen kehittämisestä vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2005 valtion tutkimusrahoitusta lisätään niin, että kokonaislisäys toteutuu päätöksen mukaisesti vuonna 2007. Jo toteutetut lisäykset sekä vaikuttavat merkittävästi perustutkimuksen edellytyksiin että kannustavat yrityksiä lisäämään omaa panostustaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueella teknologiapolitiikkaa tullaan suuntaamaan teknologian kehittämisestä innovaatioiden edistämiseen.

Yliopistojen perusrahoitusta on päätetty lisätä lakisääteisesti edelleen vuosina 2005—2007. Yliopistolain muutoksella korostetaan sekä yliopistojen vuorovaikutuksen merkitystä muun yhteiskunnan kanssa että tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeyttä. Korkeakouluissa tehtäviä keksintöjä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uudistettavaksi. Uudella lainsäädännöllä tehostetaan näiden keksintöjen tunnistamista ja hyödyntämistä.

Suomen Akatemian syksyllä 2003 valmistuneen, Suomen tieteen tilaa ja tasoa arvioineen katsauksen mukaan tutkimuksen laatua on edelleen parannettava tehostamalla tutkijankoulutusta ja luomalla tutkijanurastrategia, jossa otetaan huomioon sekä tutkijoiden että tutkimuksen tarpeet eri tutkimusaloilla. Korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan myös muihin kuin tutkimustehtäviin. Väitelleiden tutkijoiden määrää tulisi lisätä erityisesti yrityksissä.

Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikalla tuetaan kansallisten vahvuuksien: metsän, metallin ja tietoteollisuuden edelleen kehittymistä ja uusien vahvuusalojen muodostumista. Keskeisiä toimintoja ovat kansainvälistymisen rinnalla kansallisen osaamis- ja tutkimuspohjan laaja-alainen kehittäminen sekä kansallisen ennakointityön tehostaminen ja resurssien valikoiva suuntaaminen tärkeisiin kehittämiskohteisiin.

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinen ja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla alueellisilla ohjelmilla. Alueellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin talousarvioesityksen liitteessä 2.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämislain (602/2002) yhtenä tavoitteena on ohjata alueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasolla siten, että kehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimista vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Keskushallintotasolla järjestelmään kuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet ja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely.

Vuosille 2003—2007 päätettyjen valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toimeenpanon edistämistä, seurantaa ja koordinaatiota varten sisäasiainministeriö on asettanut seurantaryhmän. Valtioneuvoston määräämät ministeriöt valmistelevat kukin omalla hallinnonalallaan alueiden kehittämisen suunnitelmat ensimmäisen kerran syyskuun 2004 loppuun mennessä seuraavaa kehyskautta varten. Vastaavasti maakunnan liittojen johdolla laadittavilla maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmilla ja niiden vuosittaisilla toteuttamissuunnitelmilla pyritään vaikuttamaan hallinnonalojen menokehyksiin ja talousarvioesityksiin. Valtion osalta rahoitus määritellään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä.

Kansallinen aluepolitiikka

Aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma ovat alueiden kehittämislaissa (602/2002) mainittuja määräaikaisia erityisohjelmia, jotka valtioneuvosto hyväksyy. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien perusrahoitus sisältyy sisäasiainministeriön maakunnan kehittämisrahamomentille. Osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman nykyinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006. Aluekeskusten kehittämistä jatketaan vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella alueiden kehittämislain 14 §.n mukaisella aluekeskusohjelmalla. Osaamiskeskusohjelman jatkosta päätetään viimeistään vuoden 2005 lopulla. Maaseutupolitiikan kokonaisohjelman uudistus valmistuu syksyllä 2004. Saaristo-ohjelma valmistui vuonna 2003 ja se uudistetaan vuonna 2006.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista ja tuen saaminen edellyttää kansallista osarahoitusta. Rakennerahastoista rahoitetaan kolmen tavoiteohjelman ja neljän yhteisöaloitteen toimeenpanoa.

Tavoiteohjelmat Suomessa 2000—2006: Yhteisöaloitteet:
   
Tavoite 1: heikoimmin kehittyneet alueet Interreg III: rajat ylittävä, valtioiden ja aluiden välinen
yhteistyö
Tavoite 2: elinkeinoelämän rakennemuutosalueet ja maaseutualueet Leader+: paikallisia maaseudun kehittämishankkeita
Tavoite 3: inhimilliset voimavarat
(horisontaalinen ohjelma)
Equal: uusia keinoja syrjäytymisen, syrjinnän ja epätasa-
arvon ehkäisemiseksi ja poistamiseksi työmarkkinoilla
  Urban II: ongelmallisten kaupunkien ja lähiöiden
taloudellinen sekä sosiaalinen elvyttäminen ja kestävän
kehityksen edistäminen

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Valtion rahoitusosuutta käytetään myös rakennerahastojen ns. innovatiivisten toimien rahoittamiseen. Innovatiivisten toimien päätavoitteena on vaikuttaa tavoiteohjelmien laatuun. Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite 2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella 1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin, mutta eivät kuulu ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus on 9,6 %. Siirtymäkauden alueiden EU-tuki päättyy vuoden 2005 lopussa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan tavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastot Suomessa Rahoitettavat ohjelmat Maksuviranomainen
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tavoiteohjelmat 1 ja 2 sisäasiainministeriö
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tavoiteohjelmat 1, 2 ja 3 sekä Equal
-yhteisöaloite
työministeriö
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) tavoiteohjelma 1 ja Leader+ -yhteisöaloite maa- ja metsätalousministeriö
Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) tavoiteohjelma 1 ja sen ulkopuolinen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma maa- ja metsätalousministeriö

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioon budjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin, joihin vuonna 2004 lisättiin ns. suoritusvaraus. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille.

EAKR:sta rahoitettavien yhteisöaloiteohjelmien (Interreg III ja Urban II) sekä innovatiivisten toimien EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassa nimetylle talousarviotalouden ulkopuolisille hallinto- ja maksuviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaavan valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O:n rahoitusosuuksista tavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. Ahvenanmaan maakunnassa toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan, eivätkä näihin ohjelmiin liittyvät varat sisälly valtion talousarvioon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella (12 suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta) EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), jonka kautta tuleva rahoitus on vuonna 2005 noin 15,6 milj. euroa, jota vastaava valtion rahoitusosuus on yhteensä 31,2 milj. euroa. EMOTR-T ei ole rakennerahasto, mutta toimenpiteet ovat kuitenkin verrattavissa tavoiteohjelmiin. ALMA:n alueella asuu noin 2,3 milj. asukasta.

Rakennerahastovarat vuoden 2005 talousarviossa

Vuonna 2005 rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä noin 346,2 milj. euroa siten, että EAKR:n osuus olisi 144,2 milj. euroa, ESR:n 165,1 milj. euroa, EMOTR-O:n 30,7 milj. euroa ja KOR:in 6,2 milj. euroa.

Kuvio 7. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus vuonna 2005, myöntämisvaltuus, milj. euroa
Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2003—20051) Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijät Yrittäjät ja maatalousyrittäjät Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2003—20051) 01-29 Kulutusmenot 11 538 11 987 12 141 155 1 30-69 Siirtomenot 20 221 21 727 22 446 720 3 70-89 Sijoitusmenot 499 522 460 - 62 - 12 90-99 Muut menot 4 640 2 829 2 563 - 266 - 9 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot valtuuslajeittain, milj. euroa 2 481 1 586 837 537 1 072 1 319 1 799 1 176 889 898 3 800 3 385 2 013 1 426 1 970 Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa 1 254,4 1 356,4 1 377,6 21,1 1,6 Taulukko 16. Kainuun hallintokokeilun käyttöön siirtyvät määrärahat, milj. euroa

Vuoden 2005 talousarvioon sisältyy yhteensä 324,9 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 339,7 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät momenteilta 26.98.61, 30.14.61, 30.14.62, 30.41.62, ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 8. EU:n rakennerahastovarat ja valtion rahoitus ministeriöittäin vuonna 2005.
Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2003—20051) Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijät Yrittäjät ja maatalousyrittäjät Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2003—20051) 01-29 Kulutusmenot 11 538 11 987 12 141 155 1 30-69 Siirtomenot 20 221 21 727 22 446 720 3 70-89 Sijoitusmenot 499 522 460 - 62 - 12 90-99 Muut menot 4 640 2 829 2 563 - 266 - 9 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenot valtuuslajeittain, milj. euroa 2 481 1 586 837 537 1 072 1 319 1 799 1 176 889 898 3 800 3 385 2 013 1 426 1 970 Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa 1 254,4 1 356,4 1 377,6 21,1 1,6 Taulukko 16. Kainuun hallintokokeilun käyttöön siirtyvät määrärahat, milj. euroa

Kainuun hallintokokeilu

Kainuun hallintokokeilu alkaa 1.1.2005 ja jatkuu vuoden 2012 loppuun. Tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Kokeilua sovelletaan Kainuun maakunnassa Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnissa. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaan päätöksentekoa kootaan maakunnassa ja siirretään toimivaltaa keskushallinnosta ja kunnista maakuntatasolle. Kainuuseen perustetaan vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, jonka alaisuuteen kootaan kokeilualueen julkiset terveyspalvelut, pääosa kuntien sosiaalipalveluista, lukio- ja ammatillinen koulutus ja Kainuun liitto tehtävineen.

Taulukko 16. Kainuun hallintokokeilun käyttöön siirtyvät määrärahat, milj. euroa

Sisäasiainministeriön hallinnonala 1,795
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 0,215
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 20,726
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 1,110
Työministeriön hallinnonala 19,979
Ympäristöministeriön hallinnonala 0,770
Yhteensä 44,595

Maakunnan valtiolta saama rahoitus kootaan kuuden hallinnonalan momenteilta yhdelle sisäasiainministeriön pääluokan momentille Kainuun kehittämisrahaksi (26.98.63, siirtomääräraha 3 v). Maakuntavaltuusto saa toimivallan tämän määrärahan suuntaamisessa. Määrärahat käytetään nykyisen lainsäädännön mukaisesti määriteltyihin tarkoituksiin. EU:n tavoite 1-ohjelman Kainuuseen suunnattava kansallinen rahoitus kootaan yhteen ja rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudet yksilöidään ko. momenttien päätösosissa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ehdotetaan alennettavaksi Kainuun hallintokokeilun piirissä olevissa kunnissa vuosina 2005—2009. Maksun alentaminen koskee yksityisen sektorin työnantajia, kuntatyönantajia ja valtion liikelaitoksia.