Talousarvioesitys 2009

3.4. EU:n talouspoliittinen koordinaatio

Kansainvälisen suhdannetilanteen nopea heikentyminen on koetellut Euroopan unionin sääntöihin perustuvan talouspolitiikan koordinaatiomekanismin toimivuutta. Korkeasuhdannevuosien 2006 ja 2007 aikana neuvoston ja komission taholta painotettiin politiikkasuosituksissa hyvien aikojen huomioon ottamista ja sitä, että ylimääräisiä verotuloja tulisi hyödyntää julkisen talouden ja sen kestävyyden vahvistamiseksi. Useimmissa jäsenvaltioissa nimellinen tasapaino onkin kohentunut selvästi ja kokonaisuutena sekä euroalueen että koko unionialueen julkinen talous oli v. 2007 vahvempi kuin koskaan talous- ja rahaliiton aikana. Koko euroalueen julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 0,7 %. Tosiasiassa harvat jäsenvaltiot kuitenkaan ryhtyivät ylimääräisiin toimenpiteisiin julkisen talouden kohentamiseksi. Verotulot ylittivät budjetoidun, minkä seurauksena tasapaino kohentui. Joissakin tapauksissa ylimääräiset verotulot johtivat myös menolisäyksiin huolimatta talouden ylikuumenemisriskeistä. Kaiken kaikkiaan vuoden 2007 jälkeen enää vain yhdellä maalla, Unkarilla, oli 3 prosentin viitearvon ylittävä ns. liiallinen alijäämä. Heinäkuun ECOFIN-neuvosto tosin käynnisti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan alijäämämenettelyn. Tämä tapahtui ennakollisesti, koska maan hallituksen julkistamien budjettiasiakirjojen mukaan alijäämä ylittäisi viitearvon budjettivuonna 2008/2009. Tämä on osin seurausta nopeasti heikkenevästä taloustilanteesta. Osin samasta syystä komissio on antanut myös ennakkovaroituksen luontoisen politiikkaohjeen Ranskalle ja Romanialle.

Keväällä 2007 euroalueen jäsenvaltiot kävivät ensi kertaa ennakollisen, jäsenvaltioiden budjettivalmisteluja koskevan keskustelun, jonka yhtenä tarkoituksena oli arvioida budjettipolitiikkaa koko euroalueen näkökulmasta. Berliinissä pidetyssä kokouksessa jäsenvaltiot sitoutuivat saavuttamaan keskipitkän aikavälin budjettitavoitteensa vuoteen 2010 mennessä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Keskipitkän aikavälin budjettitavoitteiden asettamisesta sovittiin v. 2005, kun vakaus- ja kasvusopimus uudistettiin. Tavoitteiden tuli olla yhteensopivia kunkin maan pitkän aikavälin kestävyyshaasteiden kanssa. Koska maiden kasvupotentiaali, velkataso ja julkisen talouden tila eroavat tuntuvasti, ei ole järkevää ja kohtuullista asettaa kaikille maille samaa tavoitetta. Uudistuksen yhteydessä korostettiin myös tavoitteisiin liittyvää kansallista omistajuutta. Toistaiseksi kahdeksan viidestätoista euroalueen jäsenvaltiosta Suomi mukaan lukien on saavuttanut tavoitteen. Suhdanteiden heikentyessä on todennäköistä, että osa jäsenvaltioista jää jälkeen Berliinissä sovitusta tavoiteaikataulusta, josta pidetään edelleen kiinni. Osin Suomen puheenjohtajakaudella käynnistetty keskustelu kansallisista budjettisäännöistä ja menokehyksistä näyttää tuottavan tuloksia, sillä monissa maissa ollaan uudistamassa budjettimenettelyjä ja -lakeja tähän suuntaan, mikä tullee osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että keskipitkän ja pitkän aikavälin orientaatio vahvistuu EU- ja euromaiden finanssipolitiikassa. Tämä lisää politiikan uskottavuutta.

Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisen yhteydessä sovittiin myös, että jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin tavoitteissa tullaan ottamaan huomioon ns. julkisen talouden implisiittiset vastuut (ikäsidonnaiset menot). Tätä työtä on tehty komission toimesta ja on odotettavissa, että komission esitys saadaan viimeistään vuoden 2009 alussa. Tarkoitus on, että uuden informaation perusteella tarkistetut maakohtaiset keskipitkän aikavälin tavoitteet esitettäisiin syksyllä 2009 laadittavissa jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien päivityksissä. Implisiittisten vastuiden huomioon ottamisen voidaan odottaa nostavan budjettipolitiikan tavoitetasoa. Eri asia on, kuinka nopeasti jäsenvaltioiden odotetaan vastaavan näihin haasteisiin ja sopeuttavan tavoitteenasetteluaan. Suomen kaltaisilta mailta, joissa ikäsidonnaiset menot nousevat väestön ikääntymisen myötä hyvin nopeasti, odotettaneen nopeampaa ja etupainotteisempaa sopeutusta kuin niiltä mailta, joilla väestörakenne on vähemmän epäedullinen.

Euroopan komissio julkisti alkukesällä 2008 raportin talous- ja rahaliiton kymmenenvuotistaipaleen kunniaksi. Laajaan raporttiin liittyi tiedonanto, jossa komissio tekee ehdotuksia mm. talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi. Ehdotuksiin, joita tullaan käsittelemään tulevan vuoden aikana, sisältyy mm. esitys, jonka mukaan budjettipolitiikan seurantaa laajennettaisiin koskemaan sellaisia makrovakauteen liittyviä yleisempiä aihealueita (inflaatio, kilpailukyky, ulkoinen tasapaino), joilla on erityisesti euroalueen mitassa merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia. Keskustelu on vasta alussa, mutta euroalueen sisäinen eriytyminen tulee olemaan sen suurimpia tulevia haasteita politiikkakoordinaation kannalta.