Talousarvioesitys 2017
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2017—2020 kehys muutettiin vuoden 2017 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan yhteensä 104 milj. eurolla.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2017 | 2018 | 2019 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2016: | |||
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) | -61,2 | -61,1 | -61,1 |
| Muut kehykseen kuuluvat menot | -42,9 | -43,7 | -44,9 |
| Yhteensä | -104,0 | -104,8 | -105,9 |
Vuoden 2017 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2017 kehystasoa n. 63 milj. eurolla. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa. Niiden lisäksi vuoden 2016 toisen lisätalousarvion yhteydessä tehtiin rakenteellisia korjauksia, jotka korottivat vuoden 2017 kehystasoa 12 milj. eurolla. Siten rakennekorjaukset nostavat kehystasoa yhteensä 75 milj. eurolla kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. Suurin korjaus on kilpailukykysopimuksen vaikutus budjetin menoihin. Hallituksen kehyssäännön mukaan kehystarkistuksin varmistetaan tarvittaessa, että kehys kohtelee samalla tavalla erilaisia verotuksen muutoksia, jos niillä on sama julkistaloudellinen vaikutus. Työnantajamaksujen alentaminen lisää valtion menoja siirtoina sosiaaliturvarahastoihin 736 milj. euroa, mikä tuloverotuksen alennuksena toteutettuna lisäisi valtiontalouden alijäämää vastaavasti. Tämä huomioidaan kehystasossa korotuksena. Toisaalta kilpailukykysopimus aiheuttaa toimintamenojen ja valtionosuuksien vähenemistä. Näistä aiheutuva menojen aleneminen 507 milj. eurolla, huomioidaan kehystasoa alentavana tekijänä, jotta muut kehysmenot eivät kasvaisi vastaavasti, vaan menojen vähenemisellä voidaan kattaa sopimusta tukevien veronalennusten aiheuttamaa valtiontalouden heikkenemistä. Alennus on tarpeellinen myös hallitusohjelman kestävyysvajeen kattamiseen tähtäävän kokonaisuuden kannalta. Kehystasoa korotetaan näiden tekijöiden nettomääräisellä yhteisvaikutuksella, joka on 229 milj. euroa kehystasoa nostava.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Eri momentteja | Kilpailukykysopimuksen vaikutus | 229,5 | 229,5 | 229,5 | |
| 24.01.20 | Ulkomaan instituuttikiinteistöjen vuokratulojen bruttobudjetointi, vastaavat tulot momentilla 12.24.99. | 1,0 | 1,0 | 1,0 | |
| 24.30.66 | Yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa toteutettavien hankkeiden menoja. Vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtauserä). | 7,0 | |||
| 29.80.59 | Kansallisgallerian säätiön pääomituksen uudelleenbudjetointi. | 10,0 | |||
| 31.10.20 | Perusväylänpidon kärkihankerahoituksen ajoitusmuutos vuodelta 2017 vuodelle 2018. | -100,0 | 100,0 | ||
| 32.60.40 | Maksatuksien siirtyminen energiatuessa biojalostamohankkeiden viivästymisen vuoksi. | -8,4 | 8,4 | ||
| 32.60.41 | Maksatuksien siirtyminen LNG-terminaalituessa Haminan terminaalihankkeen viivästymisen vuoksi. | -5,5 | 5,5 | ||
| 33.10.54, 33.10.57 | Opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Siirto vähentää kehysmenoja ja lisää kehyksen ulkopuolisia menoja nettona 112 milj. euroa v. 2017 ja 250 milj. euroa vuositasolla. | -112,0 | -250,0 | -250,0 | |
| 33.20.52 | Kertaluonteisen eläketuen johdosta kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot alenevat. | 14,0 | 14,0 | 14,0 | |
| Yhteensä | -13,9 | 63,4 | 94,5 | -5,5 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2017 kehystaso on 44 805 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 352 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2017 jakamaton varaus on 153 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2017 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10,9 mrd. euroa, mikä on n. 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu (ml. lisätalousarviot). Merkittävin tekijä kasvuun on v. 2017 voimaan tuleva kehysten kannalta tekninen muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kansaeläkelaitokselle. Vastaavasti starttirahan ja palkkatuetun työn rahoituksen osittainen siirtäminen työttömyysetuusmäärärahoihin kasvattaa kehyksen ulkopuolisia menoja. Myös opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin nostaa kehyksen ulkopuolisten menojen tasoa.Toisaalta hallitusohjelmassa ja vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt säästöt alentavat työttömyysturvamenoja.
Finanssisijoitusmenot nousevat vuodesta 2016 johtuen etenkin valtion rahoituksesta yliopistojen pääomasijoituksiin, joka kasvaa 150 milj. eurolla.
Arvonlisäveromenot nousevat vuodesta 2016 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenojen nousun seurauksena.
Verokevennysten kompensaatiot kunnille nousevat vajaalla 400 milj. eurolla johtuen tehdyistä veroperustemuutoksista etenkin kilpailukykysopimukseen liittyen.
Valtionvelan korkomenot ovat arviolta n. 1,3 mrd. euroa, eli 0,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu korkotason alenemisen johdosta.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
| 2017 esitys | |
| Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva | 4 832 |
| Veronkevennysten kompensaatiot kunnille | 652 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 109 |
| Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot | 961 |
| Korkomenot | 1 308 |
| Finanssisijoitukset | 584 |
| Tekniset läpivirtauserät | 215 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 1 223 |
| Yhteensä | 10 884 |