Talousarvioesitys 2004
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietotuotanto sekä tiedonvälitys kohdistuvat hallituskauden strategisista tavoitteista seuraaviin:
- — terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet
- — eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän
- — lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
- — ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
- — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
- — sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
Lisäksi painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.
Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).
Varmistaen työelämän hyvinvointia sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä, pyritään lisäämään työn mielekkyyttä. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (momentti 33.03.50).
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).
Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalvelujen ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (momentti 33.03.04).
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 153 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
9) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan uuden palvelujärjestelmän ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.
Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista. Laitoksen budjettirahoitus vähenee 12,6 % vuonna 2017. Vähennys perustuu valtion tutkimuslaitosuudistukseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdennettuihin tutkimustoiminnan leikkauksiin. Laitoksen rahoituksen leikkaukset alkoivat jo vuonna 2014 ja edellä mainittujen päätösten mukaisesti tulisivat jatkumaan vuoteen 2019 asti suurina. Yhteensä leikkaukset vähentäisivät rahoitusta n. 29,5 %. Palkka- ja hintatason nousu huomioiden todellinen voimavarojen vähennys tulee olemaan vielä suurempi.
Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.
Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 89 906 | 84 328 | 77 453 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 26 272 | 28 100 | 28 300 |
Nettomenot | 63 634 | 56 228 | 49 153 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 070 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 849 |
THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 372 | 7 600 | 7 800 |
Tuotot yhteensä | 6 372 | 7 600 | 7 800 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 99 | 100 | 100 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 587 | 5 550 | 5 700 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 423 | 1 900 | 1 950 |
Kustannukset yhteensä | 6 010 | 7 450 | 7 650 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 362 | 150 | 150 |
Kustannusvastaavuus, % | 106 | 102 | 102 |
THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 12 342 | 12 500 | 12 500 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 900 | 2 900 | 2 900 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 603 | 500 | 500 |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 4 732 | 4 600 | 4 600 |
Tuotot yhteensä | 20 577 | 20 500 | 20 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 23 400 | 23 300 | 23 300 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -2 823 | -2 800 | -2 800 |
Omarahoitusosuus, % | 12 | 12 | 12 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain
2015 toteutuma |
htv | 2016 arvio |
htv | 2017 tavoite |
htv | |
Hyvinvointi | 15 068 | 165 | 14 157 | 148 | 13 046 | 148 |
Terveys | 20 649 | 208 | 19 403 | 186 | 17 764 | 186 |
Infektiotaudit | 9 584 | 99 | 9 004 | 88 | 8 304 | 88 |
Terveydensuojelu | 11 502 | 130 | 10 807 | 116 | 9 885 | 116 |
Järjestelmät | 11 317 | 113 | 10 488 | 101 | 9 736 | 101 |
Valtionpalvelut | 6 596 | 70 | 6 197 | 63 | 5 667 | 63 |
Tietopalvelut | 15 190 | 166 | 14 272 | 149 | 13 051 | 149 |
Yhteensä | 89 906 | 951 | 84 328 | 851 | 77 453 | 851 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu tukipuhelintoiminta (siirto momentilta 25.01.50) | 157 |
Sektoritutkimussäästö | -2 000 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -60 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -30 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -680 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 98 |
Palkkaliukumasäästö | -300 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -317 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -2 348 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -249 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -430 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -447 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -68 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -401 |
Yhteensä | -7 075 |
2017 talousarvio | 49 153 000 |
2016 II lisätalousarvio | -248 000 |
2016 I lisätalousarvio | 145 000 |
2016 talousarvio | 56 228 000 |
2015 tilinpäätös | 60 412 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 502 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 349 000 euroa talousarvioesityksen 49 153 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 33.02.20 oikeuslääketieteen toimintojen siirtämiseksi Oulun yliopistolta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoidettavaksi.
2017 talousarvio | 49 502 000 |
2016 III lisätalousarvio | 180 000 |
2016 II lisätalousarvio | -248 000 |
2016 I lisätalousarvio | 145 000 |
2016 talousarvio | 56 228 000 |
2015 tilinpäätös | 60 412 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 502 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
9) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan uuden palvelujärjestelmän ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ulkomaalaislain 6 b §:n kohdan muutoksesta 1.1.2017 lukien, jonka vuoksi on perustettu yksi uusi oikeushammaslääkärinvirka.
2017 I lisätalousarvio | 120 000 |
2017 talousarvio | 49 502 000 |
2016 tilinpäätös | 56 305 000 |
2015 tilinpäätös | 60 412 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.
25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille ja yleishyödyllisille yhteisöille
5) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevaa strategista tavoitetta vuosina 2016—2018 tukevan kärkihankkeen 1 (Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla) yhteydessä on päätetty toteuttaa toimenpide: Tehdään Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimenpiteen valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.
Toimenpiteen tavoitteet ovat seuraavat:
- — Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle
- — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa
- — perustetaan kansallinen syöpäkeskus.
Toimenpiteen toteuttamiseen kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017—2020.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Genomikeskuksen perustamiskustannukset | 3 300 |
Julkisten biopankkien toiminnan yhtenäistäminen | 1 000 |
Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiskustannukset | 1 500 |
Yhteensä | 5 800 |
2017 talousarvio | 5 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle myönnettävää yhteensä 17 milj. euron rahoitusta, josta ensi vuoden osuus on 5,8 milj. euroa. Hanke on osa työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävää hallituksen kärkihanketta, ja sen tavoitteena on, että Suomi kehittyy edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Kansallisella syöpäkeskuksella on puolestaan tärkeä tehtävä pyrittäessä genomitiedon hyödyntämiseen syövän hoidossa, tutkimuksessa ja lääkekehityksessä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hanke edistää myös palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä hillitsee osaltaan lääkekustannusten nousua. On niin ikään tärkeää, että uudet investoinnit vauhdittavat monialaisesti terveysalan kasvustrategiaa, jolla tähdätään kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen ja alan talouskasvun edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille ja yleishyödyllisille yhteisöille
5) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 56 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä
2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin
3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi
4) lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille
5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla
6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen
7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi perustulokokeilusta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksellä toteutetaan hallituksen päättämä perustulokokeilu vuosina 2017—2018.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 56,0 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2017. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin.
- — palvelut asiakaslähtöisiksi: asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva
- — edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
- — lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
- — kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut
- — osatyökykyisille väyliä työhön: lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Palvelut asiakaslähtöisiksi | 17 000 |
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta | 3 500 |
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma | 17 000 |
Kehitetään ikäihmisten hoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa | 11 500 |
Osatyökykyisille väyliä työhön | 7 000 |
Yhteensä | 56 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 32 500 |
Yhteensä | 32 500 |
2017 talousarvio | 56 000 000 |
2016 II lisätalousarvio | 6 000 000 |
2016 I lisätalousarvio | 6 800 000 |
2016 talousarvio | 23 500 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään 49 690 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
10) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 10) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 10).
Vähennys 6 310 000 euroa talousarvioesityksen 56 000 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.
Kärkihankkeiden valtionavustusten valtakunnallisesta hallinnoinnista ja maksatuksesta vastaa Lounais-Suomen aluehallintovirasto, jonka kanssa tehdään asiasta toimeksiantosopimus. Aluehallintovirastolle voidaan maksaa tehtävästä korvausta, mikäli talousarviossa on asiasta maininta.
2017 talousarvio | 49 690 000 |
2016 II lisätalousarvio | 6 000 000 |
2016 I lisätalousarvio | 6 800 000 |
2016 talousarvio | 23 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Momentin määrärahaa käytetään hyvinvointia ja terveyttä koskevan strategisen tavoitteen ja siihen liittyvän viiden kärkihankkeen toimeenpanoon, joiden toteuttamiseen osoitetaan vuosille 2016—2018 yhteensä 130 milj. euroa; ensi vuoden määräraha on 50 milj. euroa. Kärkihankkeisiin kuuluvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen, palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arviointi. Hankkeiden avulla on tarkoitus poikkihallinnollisesti edistää väestön terveyttä, vahvistaa varhaisen tuen palveluita ja kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.
Valiokunta toteaa, että kärkihankkeisiin osoitettu rahoitus on merkittävää tilanteessa, jossa määrärahoja on jouduttu monin paikoin vähentämään ja toimintoja supistamaan. On siksi erittäin tärkeää, että hankkeiden etenemistä seurataan säännöllisesti ja että niiden vaikuttavuutta arvioidaan sovittujen indikaattoreiden pohjalta.
Valiokunta korostaa, että kärkihankkeiden avulla on luotava uusia, kustannustehokkaita toimintamalleja, jotka voidaan ottaa valtakunnalliseen käyttöön ja joilla parannetaan palvelujen laatua ja toimivuutta ja vähennetään väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. On myös tuettava ihmisten omia mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttään sekä edistettävä mahdollisuuksia tehdä terveyttä ja osallisuuden tunnetta edistäviä valintoja. Ennen kaikkea on pystyttävä parantamaan sellaisia palveluja ja toimintamalleja, jotka hillitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Valiokunta korostaa erityisesti liikunnan merkitystä kaikissa elämänvaiheissa ja sen nostamista suurempaan rooliin mm. kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, terveysneuvonnassa ja terveydenhuollossa. Myös sosiaaliturvaan liittyviä kehittämistarpeita on arvioitava eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntia kannustetaan huolehtimaan terveyttä edistävistä palveluista, sillä kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä korjaavien palveluiden siirtyessä maakuntien vastuulle.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että samalla kun lastensuojelun toiminnan painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin palveluihin, on sijaishuollon kehittäminen jäänyt liian vähälle huomiolle. Onkin tärkeää, että kärkihankkeen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös lastensuojelun sijaishuollon ja mm. sen ohjeistuksen, seurannan ja valvonnan kehittämistarpeisiin. On niin ikään tärkeää selvittää sijaishuollossa olevien lasten kuulemis- ja valitusmahdollisuuksien ja -menettelyn toimivuus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut varmistamaan sijaishuoltoon sijoitettujen lasten asianmukaisen valvonnan ja seurannan.
Valiokunta katsoo, että kärkihankkeella on edistettävä myös turvapaikkaa hakeneiden ja maahanmuuttajataustaisten lasten asemaa ja heidän mahdollisuuksiaan saada tarvitsemiaan palveluja. Tämä edellyttää panostuksia mm. hyvään ja osaavaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön sekä uudenlaista toimintakulttuuria. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että alaikäisten, ilman huoltajaa olevien lasten edustajajärjestelmää kehitetään ja sen epäkohtiin puututaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 49 690 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä
2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin
3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi
4) lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille
5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla
6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen
7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin
10) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.
Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 500 000 euroa ja muihin menoihin 8 372 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.
Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.
Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitokselle osoittamat tavoitteet vuodelle 2017 noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa sekä hallitusohjelmaa. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa, joka laaditaan nelivuotiskaudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:
Hyvinvoinnille vahva perusta - pidempiä uria työhyvinvoinnilla -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työurien pidentämiseen ja työelämän laadun kehittämiseen, työhön osallisuuden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen työelämässä
- — työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen erityisesti mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- — työelämän laadun edistämiseen (verkostoituminen ja pientyöpaikkojen tarpeiden huomioiminen)
- — työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen:
- — työterveysyhteistyön edistämiseen
- — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
- — yksilöllisen työkyvyn tukeen työterveyshuollossa
- — työterveyshuollon laatujärjestelmien kehittämiseen
- — työterveyshuollon toiminnan kehittämiseen osana sote-uudistusta.
Elinympäristö tukemaan hyvinvointia - varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työympäristöjen turvallisuuden varmistamiseen:
- — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa
- — ympäristöherkkyysverkoston toimintaan
- — hyvinvointia ja tuottavuutta edistävän sisäympäristön varmistamiseen toimitilojen rakentamisessa
- — uusien teknologioiden mm. nanoteknologian turvallisuuden edistämiseen työympäristössä.
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta:
- — tukee työterveyshuoltoja palvelujen räätälöinnissä, kehittää laatuportaalia, työterveysyhteistyötä ja PK-yritysten työhyvinvoinnin kehittämistä (PIRA ja eSYTY)
- — kehittää työterveyshuollon osaamista
- — kokoaa työelämän tietovarantoja
- — tukee rakennusterveysohjelmaa, työoloja ja työsuojelua.
Osatyökykyisille tie työelämään:
- — edistää osapuolten osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa
- — kehittää palvelujärjestelmää ja tukitoimia osatyökykyisten ja työttömien työllistymisen tukemiseksi.
Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, otetaan käyttöön kokeilukulttuuri:
- — kehittää työterveyshuollon vaikuttavuutta työpaikoilla
- — toimeenpanee Työelämä 2020 -hanketta ja tiivistää verkostoyhteistyötä
- — kehittää johtamista.
- — osallistuu työterveyshuollon rooliin ja tehtävän määrittelyyn
- — tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytännöissä
- — seuraa sote-henkilöstön hyvinvointia.
- — palvelujen digitalisointi
- — työterveys- ja turvallisuusasioiden yhden luukun toimintamalli
- — Yritys Suomi -yhteistyö
- — verkostomaisen yhteistyön arviointi.
- — osallistuu nuorten työelämään kiinnittämiseen tarjoamalla vaikuttaviksi osoitettuja malleja.
Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.
Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
|
Tieteelliset julkaisut | 326 | 300 | 300 |
Yleistajuiset julkaisut | 225 | 250 | 250 |
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk | 141 000 | 140 000 | 150 000 |
Asiantuntijapalvelutyöpäivät | 48 200 | 56 000 | 49 000 |
Työympäristön mittaukset ja analyysit | 61 700 | 60 000 | 60 000 |
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset | 1 903 | 2 300 | 2 300 |
Koulutettavapäivät | 24 639 | 24 000 | 24 000 |
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 50 002 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2017 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2015—2017 (1 000 euroa)
Menot | Oma rahoitus | Valtionapu | |||||||
Osaamiskeskus | 2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
Tiedolla vaikuttaminen | 7 547 | 960 | 6 587 | ||||||
Ratkaisujen kehittäminen | 18 149 | 8 239 | 9 910 | ||||||
Asiakasratkaisut | 20 007 | 18 453 | 1 554 | ||||||
Osaamiskeskukset | 16 236 | 1 350 | 14 886 | ||||||
Tutkimus | 17 550 | 16 820 | 7 950 | 7 850 | 9 600 | 8 970 | |||
Asiantuntijatyö | 8 180 | 7 900 | 600 | 600 | 7 580 | 7 300 | |||
Sisäinen toiminta | 6 650 | 6 300 | 100 | 100 | 6 550 | 6 200 | |||
Koulutus ja palvelu | 19 800 | 19 002 | 18 250 | 18 250 | 1 550 | 752 | |||
Yhteensä | 61 939 | 52 180 | 50 022 | 29 002 | 26 900 | 26 800 | 32 937 | 25 280 | 23 222 |
Rahoitusosuus, % | 47 | 52 | 54 | 53 | 48 | 46 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sektoritutkimussäästö | -900 |
Palkkausten tarkistukset | 150 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -1 308 |
Yhteensä | -2 058 |
2017 talousarvio | 23 222 000 |
2016 talousarvio | 25 280 000 |
2015 tilinpäätös | 33 287 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 3 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -2 300 |
Matalatuottavuuden työ, osatyökykyisten toimenpideohjelma sekä kannustinloukkujen purkaminen; toimintakonseptin toimeenpanon poisto | -100 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -390 |
Tasomuutos | 300 |
Yhteensä | -2 490 |
2017 talousarvio | 3 072 000 |
2016 II lisätalousarvio | -55 000 |
2016 talousarvio | 5 562 000 |
2015 tilinpäätös | 7 562 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Eduskunta on jo usean vuoden ajan osoittanut lisäresursseja päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Määräraha on ollut tarpeellinen, sillä kunnille valtionosuutena osoitettu 3 milj. euron määräraha ei ole riittävällä tavalla varmistanut päihderiippuvaisten äitien hoidon saatavuutta. Myös toimintaa pitkään tukeneen Raha-automaattiyhdistyksen kantana on ollut, että se ei rahoita toimintaa siltä osin kuin kyse on kuntien lakisääteisistä tehtävistä.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle, sillä rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1—5 prosenttia syntyneistä lapsista (noin 600—3 000 lasta) on alkoholin vaurioittamia. Tehokkaalla ja ennaltaehkäisevällä hoidolla voidaan kuitenkin vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että päihdehaitoista, huostaanotoista ja lasten vammautumisesta ym. aiheutuvia kuluja.
Valiokunta korostaa, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.
Valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen.
Hoitotyöllä on keskeinen asema terveydenhoidossa ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon tuloksia. Hoitotyön edistäminen edellyttää kuitenkin tutkimusta, jotta hoitokäytännöt perustuisivat tutkittuun tietoon. Näyttöön ja luotettavaan arviointiin perustuvaa tietoa hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä, parantaa hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä myös yhtenäisten palvelu- ja hoitoketjujen toimivuutta. Hoitomenetelmien kehittyessä näyttöön perustuvaa toimintaa tulee myös seurata ja arvioida jatkuvasti.
Valiokunta katsoo, että hoitotyön tutkimuksen rahoitus on saatettava kestävälle pohjalle.
Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan SOS-Lapsikylä ja Varkauden kaupunki ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on luoda lapsiperheiden tukemiseksi aiempaa kokonaisvaltaisempaa tukea antava malli. Siinä paljon tukea tarvitseville perheille tarjotaan kokonaisvaltaista ja perheen omista tarpeista lähtevää tukea sirpaleisen palvelujärjestelmän sijaan. Toimintamallissa on keskeistä perhekokonaisuuden tuki, joka on riittävän pitkäkestoista ja juurisyihin pureutuvaa ja joka lähtee aidosti perheenjäsenten tarpeista. Toimintamalli vaatii erittäin hyvää ja keskitettyä johtamista, jotta perheen tarvitsemat erityispalvelut voidaan järjestää oikea-aikaisesti.
Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman rinnalla selvitetään myös malleja, joissa huomion keskipisteenä on lapsiperheen kokonaisvaltaisen tuen tarve ja koko perheen yhtaikainen auttaminen. On myös tärkeää selvittää keinot kustannustietoiseen palveluiden johtamiseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan em. hankkeessa on mallinnettu, miten kunnat ja tulevat sote-alueet voisivat säästää jopa 20 prosenttia lapsiperheiden erityispalveluiden kustannuksista viiden vuoden aikana. Tämä mallinnus vaatii kuitenkin vielä jatkohankkeen, jotta se voidaan ottaa käyttöön.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöisen auttamismallin (ns. Varkauden-mallin) kehittämiseen ja levittämiseen.
Ruoka-apu.Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,1 milj. euroa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Määräraha oli tarkoitettu suoraan em. avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta sekä työllistymistä edistetään niin, että ruoka-avun tarve on mahdollisimman vähäinen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä kuitenkin arviolta 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta. Avustusruoanjakelusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, joka on tarkoitettu valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.
Päihderiippuvaisten tuki.Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa päihderiippuvaisten tukeen. Hoitopaikkoja tarjoavien järjestöjen talous on erittäin heikko, ja myös kuntien mahdollisuudet maksusitoumusten antamiseen ovat vähentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve alkoholi- ja huumeongelmaisten auttamiseen on kuitenkin erittäin suuri. Päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista, ovat merkittävä syrjäytymisen riskitekijä ja voivat aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmannella sektorilla on mahdollisuus lisätä päihteidenvastaista työtä ja päihderiippuvaisten tarvitseman avun ja tuen tarjontaa.
Momentin määräraha. Momentille lisätään yhteensä 4 500 000 euroa, josta osoitetaan
- — 1 750 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
- — 250 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
- — 1 000 000 euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville
- — 1 000 000 euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen
- — 500 000 euroa ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöisen auttamismallin kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 7 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.