Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53 920 milj. euroa, mikä on n. 0,6 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa ja n. 1,1 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2013 on budjetoitu mainitun vuoden lisätalousarvioesitykset mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 2,9 % vuoden 2013 varsinaisen talousarvioon verrattuna ja n. 3,8 % vuodelle 2013 budjetoidusta.

Hallituksen päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi hillitsevät menokasvua ja alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräisesti n. 0,6 mrd. eurolla vuoden 2013 säästöihin verrattuna. Vuonna 2014 ei mm. tehdä lapsilisiin ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin indeksikorotuksia (yhteensä 76 milj. euron säästö). Tämän lisäksi leikataan kuntien peruspalveluiden valtionosuutta 362 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna, mutta toisaalta jäteveron tuottoa vastaavasti kunnille ohjataan 70 milj. euron lisärahoitus 2014 lukien. Lisäksi säästetään mm. puolustusvoimien toimintamenoissa ja materiaalihankinnoissa (n. 50 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna) sekä kehitysyhteistyömenoissa (n. 45 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna, jolloin määrärahat säilyvät euromääräisesti ennallaan). Valtiontalouden määrärahatasoa alentaa vuoteen 2013 verrattuna myös viennin jälleenrahoituksen ja alusluototuksen määrärahojen merkittävä aleneminen, mikä johtuu toiminnan siirtymisestä Finnveran kautta toteutettavaksi.

Määrärahatasoa korottavasti vaikuttavat toisaalta hallituksen päättämät lisäpanostukset mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen ja kouluttamattomien varannon purkuun, oppilas- ja opiskelijahuoltoon, vanhuspalveluiden kehittämiseen, LNG-terminaaleihin investoimiseen ja uuden kasvurahaston pääomittamiseen. Toisaalta menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset (vajaa 450 milj. euroa) sekä valtion eläkemenojen kasvu (reilut 150 milj. euroa).

Määrärahat pääluokittain vuosina 2012—20141)

    v. 2012
tilinpäätös
v. 2013
varsinainen
talousarvio
v. 2014
esitys
 
Muutos 2013—2014
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 146 158 158 -1 -0
22. Tasavallan presidentti 16 40 38 -2 -6
23. Valtioneuvoston kanslia 83 84 85 1 2
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 284 1 303 1 294 -8 -1
25. Oikeusministeriön hallinnonala 887 870 896 25 3
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 293 1 317 1 264 -53 -4
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 804 2 876 2 751 -125 -4
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 415 16 982 16 947 -35 -0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 541 6 656 6 597 -59 -1
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 678 2 723 2 657 -66 -2
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 401 2 964 2 968 4 0
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 765 3 842 3 376 -466 -12
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 990 12 593 12 810 217 2
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 279 261 267 6 2
36. Valtionvelan korot 1 864 1 866 1 814 -52 -3
  Yhteensä 53 446 54 536 53 920 -615 -1

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö, joka asettaa enimmäismäärän n. 80 prosentille talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Hallitusohjelmassa sovittiin kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Keväiden 2012 ja 2013 kehyspäätöksissä sovittiin uusista sopeutustoimista, joiden myötä vaalikauden kehystasoa alennettiin edelleen. Kevään 2013 kehyspäätöksessä kehystaso vuodelle 2014 oli 42 871 milj. euroa, josta hallinnonaloille kohdentamattomaksi ns. jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 193 milj. euroa lisätalousarviovarauksen ohella.

Huhtikuun kehyspäätöksessä vuosien 2014—2017 kehys muutettiin vuoden 2014 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettona yhteensä n. 54 milj. eurolla. Vuoden 2014 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus ottaen huomioon jo kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt hinta- ja kustannustasotarkistukset on n. 630 milj. euroa. Ilman säästötoimenpiteinä päätettyjä indeksijäädytyksiä hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 700 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2014 2015
     
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevään 2013 kehyspäätökseen:    
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -38,3 -38,7
   Muut kehykseen kuuluvat menot -15,4 -15,3
Yhteensä -53,7 -53,9

Vuoden 2014 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä n. -26,5 milj. eurolla. Rakennemuutoksista aiheutuvat tarkennukset on eritelty seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2012 2013 2014 2015
           
21.10.74 Eduskunnan peruskorjaushankkeen ajoituksen muutos   8,0 -8,0  
24.30.66 Yhteistoimintahankkeiden menoja, joita vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtaus).     12,5  
29.40.30 Ammattikorkeakoulujen oikeushenkilömuodon muutokseen liittyen yksityisesti ylläpidettyjä ammattikorkeakouluja on enemmän ja siten suurempi osa laskennallisista kustannuksista määräytyy alv:n sisältävän yksikköhinnan mukaan, mikä lisää määrärahatarvetta. Vastaavasti yksityisesti ylläpidetyt amk:t maksavat valtiolle alv:n, mikä korottaa valtion alv-tuloja.     3,3 3,3
31.10.77 Ulkopuolisten rahoittajien osuus Kehä I hankkeessa on pienempi (Helsingin kaupungin rahoitus ei tule valtion budjetin kautta). Muutos myös tulomomentilla 12.31.10.     -15,0  
32.60.40 Maksatusarvion muutos: biojalostamohankkeiden tukemiseen varatun valtuuden maksatusarviota myöhennetty.     -15,0 15,0
33.10.54 Kehyspäätöksessä 2014—2017 päätetyn asumistuen enimmäisasumismenojen korotuksen kustannus tarkentunut vuoden 2014 osalta.     4,0  
33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.60.35 KEL-sidonnaiset indeksikorotukset toteutetaan kehyspäätöksestä poiketen täysimääräisenä, josta aiheutuu yht. 8,2 milj. euron kustannus kehyksen ulkopuolisille momenteille.     -8,2  
  Yhteensä   8,0 -26,5 18,3

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2014 kehystaso on 42 796 milj. euroa.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 42 513 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2014 jakamaton varaus on n. 83 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11 407 milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 550 milj. euroa matalampi kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Suurin yksittäinen kehyksen ulkopuolisten menojen tason alenemista selittävä tekijä on Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan myönnettyihin lainoihin liittyvän määrärahatason aleneminen sekä kotimaisten alustoimitusten kertaluonteisen valtuuden maksatusten lakkaaminen, muutos yhteensä lähes 430 milj. euroa vuodesta 2013. Kaikkiaan finanssisijoitukset alenevat lähes 650 milj. eurolla verrattuna vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon.

Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki ym. menot ovat v. 2014 n. 250 milj. euroa suuremmat kuin v. 2013, mitä selittää heikentyvä työttömyystilanne. Toisaalta valtion osallistuminen ns. raamisopimuksen yhteydessä vuosiksi 2012—2013 sovittuun ansioturvan lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella päättyy, mikä alentaa määrärahatarvetta 160 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Valtionvelan korkomenoarvio vuodelle 2014 on n. 1,8 mrd. euroa, mikä on edellisen vuoden tasolla. Korkotaso on edelleen poikkeuksellisen matala.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2014 esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 3 654
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 266
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 196
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 943
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot 0
Korkomenot 1 814
Finanssisijoitukset 711
Tekniset läpivirtauserät 174
Arvonlisäveromäärärahat 1 140
Päästöoikeuksien huutokauppatuloilla rahoitettavat menot 0
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 511
Yhteensä 11 407

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 85,4 milj. euroa. Vuodelle 2014 osoitetaan 1,0 milj. euroa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmisteluun. Hallitus varautuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 järjestelyjen valmistelun rahoitukseen kehyskaudella 15 milj. euron määrärahalla. Valmisteluresurssien mitoitus tarkennetaan vuoden 2014 aikana ja määrärahat jatkovuosille 2015—2017 varataan hallituksen kehyspäätöksessä keväällä 2014.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 294 milj. euroa, missä on vähennystä n. 8 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 17 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 70 % ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 201 milj. euroa. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan entistä tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja Suomi-talo/Team Finland –toimintamallin kautta. Voimavarat keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomi toimii v. 2014 Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 56,3 milj. euroa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,4 milj. euron osuus rauhavälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2014 yhteensä n. 720 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan v. 2014 0,55 % BKTL:sta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 891,8 milj. euroa sekä 716,9 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2014 jälkeisille vuosille. Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen ehdotetaan 86,5 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3,2 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 896 milj. euroa, mikä on 25 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenoja hallinnonalan määrärahat kasvavat 10 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Keskeisimmät määrärahalisäykset ovat 4 milj. euroa tuottavuutta lisääviin tietojärjestelmähankkeisiin sekä 1,7 milj. euroa tuomioistuinten ja Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin ja turvallisuusjärjestelyihin. Lisäksi tuomioistuinmaksuja korotetaan yhteensä 1,6 milj. eurolla ja tuomioistuimille osoitetaan tätä vastaava määrärahalisäys. Vaalimenot kasvavat 15 milj. eurolla, koska v. 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit ja v. 2015 eduskuntavaalit sekä saamelaiskäräjävaalit.

Oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan talouden kiristyviin reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella tehtävien linjausten pohjalta.

Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA-tietojärjestelmähanke) kehittämistä, mihin ehdotetaan 8,5 milj. euroa. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirretään hallinto-oikeuksiin 1.9.2014 lukien, mikä yhtenäistää ja selkiyttää hallintolainkäyttöasioiden muutoksenhakutietä ensiasteessa alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valmistellaan jatkokäsittelyluvan laajentamista hovioikeuksissa. Tuomioistuinharjoitteluun kiinnitetään erityistä huomiota, sillä tuomarikunnasta noin puolet eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämiseen ehdotetaan 340 000 euroa. Oikeusavun asiakohtaisia vähimmäispalkkioita ja tuntipalkkioita korotetaan 4 prosentilla, mihin ehdotetaan 0,9 milj. euroa. Korotuksilla pyritään varmistamaan kokeneiden avustajien halukkuus hoitaa oikeusaputoimeksiantoja, mikä osaltaan turvaisi vähävaraisten henkilöiden mahdollisuudet saada korkealaatuista oikeusapua. Saatetaan vuonna 2013 voimaan EU:n käännöstä ja tulkkausta koskeva direktiivi, jonka täytäntöönpanoon ehdotetaan 0,8 milj. euroa.

Rikollisuuden torjunta

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja sen haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen.

Laajennetaan yhdyskuntaseuraamusten käyttöalaa. Vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi, minkä johdosta Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin ehdotetaan 1,4 milj. euron määrärahalisäystä. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke (RISE-ATJ), jolla tavoitellaan työ- ja asiakasprosessien toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta, toteutetaan vuosina 2010—2017. Tarkoitukseen ehdotetaan 1,67 milj. euroa vuodelle 2014. Rikosseuraamuslaitos sopeuttaa toimintaansa kiristyvään määrärahatilanteeseen vuosille 2012—2016 laaditun sopeuttamisohjelman mukaisesti.

Oikeusministeriö osallistuu poikkihallinnollisen Lastenasiaintalo-hankkeen toiminnan kehittämiseen. Lastenasiaintalo on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden epäillään joutuneen fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan samansuuruista 5,2 milj. euron lisämäärärahaa kuin vuoden 2013 talousarviossa.

Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän Kansalliskielistrategian toimenpiteitä kahden elinvoimaisen kansalliskielen ylläpitämiseksi sekä kansalaisen sähköisen osallistumisympäristön loput palvelut.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 264 milj. euroa, mikä on 53 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen väheneminen johtuu erityisesti Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan käytettävien määrärahojen pienenemisestä.

Tietohallinto

Valtion korkean varautumisen tietoverkko TUVE on siirtymässä hankevaiheesta toteutukseen. Hallinnon tietotekniikkakeskukselle (Haltik) osoitetaan yhteensä 11,53 milj. euron lisämääräraha vuodelle 2014 TUVEn ICT-palveluiden käyttö- ja ylläpitorahoitukseen. Haltikin tuottamat TUVE-palvelut on luotu kaikkien turvallisuusverkon käyttäjäorganisaatioiden käyttöön, mutta ennen kuin käyttäjät saadaan täysimääräisesti mukaan jakamaan kustannuksia, on ylimääräiset käyttö- ja ylläpitokustannukset katettava valtion talousarviorahoituksella. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on lisäksi käynnissä useita valtakunnallisesti kriittisiä tietohallintohankkeita (hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, poliisin toiminnanohjausjärjestelmä KEJO, poliisin kenttäjohtojärjestelmä VITJA), jotka tulevat toimimaan TUVE-alustalla ja nojautuvat viranomaisradioverkkoon (VIRVE).

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan menoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa. Siviilikriisinhallinnan kansallista toimintakykyä vahvistetaan hallitusohjelman ja siviilikriisinhallinnan kansallisten strategialinjausten mukaisesti. Kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja voimavarojen yhteiskäyttöä laajennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin ehdotetaan n. 737 milj. euroa, mikä on 9 milj. euroa enemmän kuin v. 2013 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2014 uudet poliisiyksiköt aloittavat toimintansa ja poliisin hallintorakenneuudistuksen (Pora III) linjausten toimeenpanoa jatketaan. Poliisitoiminnan toiminnalliset tulokset pidetään nykytasolla ja operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten riittävyys turvataan. Turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toimintaprosesseja yhtenäistävän Vitja-tietojärjestelmän käyttöönotto v. 2014 tehostaa poliisin toimintaa. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan aktiivisesti ja teknistä liikennevalvontaa lisätään.

Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden torjuntaa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään. Poliisi jatkaa päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa. Suojelupoliisin lisäresursseilla ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa sekä tehostetaan terrorismin torjuntaa vastaten muuttuvaan toimintaympäristöön. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Poliisiammattikorkeakoulu aloittaa yleisen tutkintojärjestelmän kanssa harmonisoidun ammattikorkeakoulutasoisen poliisikoulutuksen.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan n. 229 milj. euroa.

Rajavartiolaitokselle osoitetaan 6,2 milj. euroa lisärahoitusta, jolla jatketaan kaakkoisrajan, Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan rajatarkastusten edelleen kehittämistä.

Rajavartiolaitoksen keskeisenä haasteena on huolehtia jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Tämä edellyttää rajanylityspaikkojen infrastruktuurin, liikenneväylien ja henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Lisäksi on hankittava tehokkaan ulkorajavalvonnan vaatimat tarkastuslaitteistot. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin ehdotetaan n. 94 milj. euroa, mikä on 4,3 milj. euroa enemmän kuin v. 2013 varsinaisessa talousarviossa. Kunnallisen pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien liittämiseksi TUVEeen ja hätäkeskustietojärjestelmään (ERICA) osoitetaan 3 milj. euroa. Hätäkeskustietojärjestelmän yhteensovittamiseksi TUVEn kanssa osoitetaan 1 milj. euroa.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalvelujen osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja paluumuuttajien muuttovalmennuksen menoihin ehdotetaan n. 68 milj. euroa, mikä on 6,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan väheneminen edellyttää turvapaikanhakijoiden lukumäärän pysymistä suurin piirtein nykyisellä tasolla (n. 3 100 henkilöä), turvapaikkahakemusten käsittelyn edelleen nopeutumista ja erityisesti sitä, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoittuvat mahdollisimman nopeasti kuntiin.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat kääntyneet pieneen nousuun. Vuonna 2012 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 129, kun määrä v. 2011 oli 3 086. Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen vuodesta 2010 lähtien on näkynyt majoituskapasiteetin voimakkaana vähenemisenä.

Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen varustetaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka toimii jatkossa myös perheiden, naisten ja muutoin erityistarpeita omaavien säilöönottoyksikkönä.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 751 milj. euroa, missä on vähennystä 125 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmassa sovituista puolustusvoimien toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetuista menosäästöistä, puolustusmateriaalihankintamenojen aikaistamisesta vuodelle 2013 sekä puolustusvoimien tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille.

Vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2014 yhteensä 637 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 142 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2012) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan siten, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain. Toiminnan painopiste on v. 2014 puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen tuloksena syntyvät sellaiset sodan ja rauhan ajan puolustusvoimien rakenteet, että rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla. Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskyvyn kehittämisen painopiste on v. 2014 alueellisten joukkojen ja kaukovaikuttamiskyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimat jatkaa sopeuttamispäätösten toimeenpanoa menosäästöjen aikaansaamiseksi, menopaineiden hallitsemiseksi ja puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon rahoittamiseksi. Reserviläiskoulutusta, harjoitustoimintaa sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan madalletulla tasolla vielä v. 2014. Muiden viranomaisten tukemiseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valmistaudutaan käytössä olevien resurssien puitteissa. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin osoitetaan 60 milj. euroa.

Varusmiesten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan siten, että kaikki kotimaan lomamatkat säädetään vuoden 2014 alusta maksuttomiksi.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 859 milj. euroa, missä on lisäystä 88 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu valtaosaltaan määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankintojen momentilta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 470 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 16 947 milj. euroa, missä on vähennystä 35 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 27 % ja EU-maksujen 11 %.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon valmistelema valmisohjelmistohanke on edennyt hankintavaiheeseen. Tämän ns. valmisohjelmistouudistukseen perustuvan toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän ajan häiriöttömän toiminnan.

Tullilaitoksen määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 2,2 milj. eurolla, jotta voidaan toteuttaa tullipalvelujen ja tullivalvonnan turvaamisen vaatimat henkilöstölisäykset itärajalla ja turvata rikostorjunnan tutkintakyky. Lisäksi Tullille aiheutuu lisäresurssitarpeita verovapaan maahantuonnin alarajan laskun tehtävien hoitamisesta arviolta 0,4 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana Tulli keskittää pääkaupunkiseudun toimitilansa Pasilaan, mistä aiheutuu 1,8 milj. euron muuttokulut.

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan verohallinnolle 2,2 milj. euron lisäystä vuodelle 2014. Lisäksi Aluehallintovirastojen toimintamenomomentille ehdotetaan rahanpesun ja terrorismin valvonnan lisäämiseen 0,3 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Valtiokonttori jatkaa keskeisten konsernitason hankkeiden, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun käyttöönoton ohjausta ja toteutusta. Valtiokonttorin toimintamenojen sopeuttamista nykyistä alhaisemmalle tasolle jatketaan tavoitteena saattaa viraston nettomenotaso kevään 2012 kehyspäätöksen tasoon kehyskauden päättymiseen mennessä. Vuonna 2014 Valtiokonttorin toimintamenoihin osoitetaan toiminnan sopeuttamiseen hallinnonalan tuottavuusmäärärahasta siirtona 1 milj. euroa ja lisäyksenä 4 milj. euroa välttämättömän toiminnan rahoitukseen.

Valtion it-palvelukeskus osallistuu JulkICT-strategian toteuttamiseen ja toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoamiseen. Talousarviovuonna aloittaa toimintansa Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (TORI), jolle ehdotetaan toimintamäärärahaa 3 milj. euroa. Käynnistämisvaiheen investointimenoihin ehdotetaan 1 milj. euroa.

Tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä tuottavuushankkeiden edistäminen

Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin, tutkimusten ja palveluiden hankkimiseen sekä keskeisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan yhteensä 80 milj. euroa keskitettyä rahoitusta, josta edelleen siirrettäväksi kahdeksalle hankkeelle ehdotetaan yhteensä 46,3 milj. euroa. Hankkeet ovat hallinnonalojen tuottavuutta nostavia ja sähköiseen asiointiin siirtymistä edistäviä tietohallintohankkeita tai tietojärjestelmien kehittämishankkeita. Myöhemmin vuoden 2014 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta lisääviin hankkeisiin 33,7 milj. euroa, josta tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeisiin arvioidaan kohdistuvan 28,7 milj. euroa ja muihin tuottavuushankkeisiin 5 milj. euroa.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastokeskukseen siirretään Suomen Pankissa toteutettu maksutasetilastointi, minkä vuoksi ehdotetaan 0,7 milj. euron määrärahalisäystä v. 2014. Hallitusohjelman mukaiseen julkisten tietovarantojen avaamiseen ehdotetaan 0,3 milj. euroa.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa siirtona momentilta 33.10.60 Kansallisen Terveysarkiston (KanTa) varmennepalvelun rahoittamiseen käyttöönottovaiheessa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät, kulttuurin toimialan peruspalvelujen arviointitehtävät ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät on tarkoitus siirtää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta aluehallintovirastolle, minkä vuoksi ehdotetaan 3,5 milj. euron määrärahasiirtoa edellä mainittujen aluehallintoviranomaisten välillä.

Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot

Ehdotetaan perustettavaksi uusi momentti 28.60.12 ja sille määrärahaa 12,3 milj. euroa, joka on tarkoitettu valtionhallinnon virastoille ja laitoksille maksettaviin korvauksiin niiden järjestämästä koulutuksesta henkilöstölleen. Koulutuksen järjestäminen ja siihen liittyvä taloudellinen kannuste liittyvät työmarkkinoiden raamisopimuksen sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken sovitun osaamisen kehittämisen toimintamallin toteutukseen.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 627 milj. euroa, missä on vähennystä 51 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Keskeisimmät määrärahaa korottavat tekijät ovat 190 milj. euron indeksikorotus, 81 milj. euron laskentatekijöiden muutokseen liittyvä lisäys, 70 milj. euron jäteverontuottoa vastaava valtionosuuden lisäys sekä 51,5 milj. euron lisäys, joka liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteisiin. Keskeisimpiä uudistuksia ovat vanhuspalvelulain toimeenpanon jatkaminen, oppilas ja opiskelulain toimeenpano sekä kotihoidontuen ja lastenhoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen. Toisaalta kuntien peruspalvelujen valtionosuutta pienentää 362 milj. euron valtionosuuden leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron vähennys.

Kuntataloutta, valtiontukea kunnille sekä valtiontoimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 250 milj. euroksi, missä on lisäystä 0,7 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ahvenanmaan tasoitusmaksun perusteena ovat valtion varsinaiset tulot, joiden arvioidaan kasvavan talouskehityksen sekä hallitusohjelmaan sisältyvien veroratkaisujen johdosta.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 570 milj. euroa, missä on lisäystä 156 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista sekä alkavien eläkkeiden tarkentuneista arvioista.

EU ja kansainväliset järjestöt

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 925 milj. euroa, missä on vähennystä 5 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Seuraava EU:n rahoituskehyskausi 2014—2020 on edellistä kehystä alhaisempi. EU-budjetin tason odotetaan kasvavan EU:n rahoituskehyskauden loppua kohti, mistä syystä v. 2014 on alhaisemmalla tasolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 597 milj. euroa, missä on vähennystä 59 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, opintotukeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- ja kulttuuritoimen menoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahaan sisältyvistä tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 54,9 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2,7 mrd. euroa. Kuntataloutta, valtion tukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7. peruspalvelubudjettitarkastelu.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Yliopistojen valtionrahoituksessa huomioitava indeksikorotus on 1,9 %. Suomen Akatemian myöntämisvaltuuteen sisältyy 10 milj. euron lisäys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaan. Valtuuteen kohdistuu myös säästösyistä tehtävä kertaluonteinen 17 milj. euron vähennys.

Opintotuki

Opintoraha ehdotetaan sidottavaksi indeksiin 1.8.2014 alkaen. Opintolainan valtiontakauksen määriä ehdotetaan korotettavaksi 100 eurolla. Opintolainavähennysjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi selkeämmällä, tutkinnon tehokkaaseen suorittamiseen kannustavalla sekä lainan takaisinmaksua turvaavalla opintolainahyvityksellä. Lisäksi ehdotetaan maahanmuuttajille tarkoitetun lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistavan koulutuksen ottamista opintotuen piiriin 1.8.2014 kotoutusohjelmaan liittyen.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista jatketaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi ehdotetaan vuodelle 2014 52 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ilman koulutusta jääneiden nuorten 20—29 -vuotiaiden määrää (nuorten aikuisten osaamisohjelma).

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteena on kulttuurin perustan turvaaminen, luovan työn tekijöiden työllisyyden ja toimeentulon parantaminen, kulttuuripalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden edistäminen sekä kulttuurin ja luovan talouden vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa kulttuuriperinnön säilyminen muistiorganisaatioiden avulla. Hallitusohjelman mukaisesti Valtion taidemuseo muutetaan julkisoikeudelliseksi säätiöksi vuoden 2014 alusta. Museoviraston kiinteistöt siirretään Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alusta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta vuosille 2014—2018. Liikuntapolitiikassa tavoitteena on vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna, lisätä liikunnallista elämäntapaa ja varmistaa liikuntapalveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä huippu-urheilussa. Nuorisotyössä ja nuorisopolitiikassa painotetaan nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista erityisesti työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä kehittämällä.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 540,8 milj. euroa. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 10 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä 2 657 milj. euroa, missä on vähennystä 66 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu mm. maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen mitoitusperusteiden muuttumisesta, kansallisen maa- ja puutarhatalouden tuen supistumisesta ja EU-tulotuen supistumisesta yhteisen maatalouspolitiikan CAP2020-uudistuksen seurauksena sekä luopumistukiin tarkoitetun määrärahan vähenemisestä ja hallituksen päättämistä säästöistä. EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi määrärahoissa ei ole voitu ottaa huomioon EU:n meri- ja kalatalousrahaston uuden ohjelmakauden menoja.

Maaseudun kehittäminen

Maaseutua kehitetään kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana. Haasteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Määrärahat lisääntyvät 24,6 milj. euroa, mikä johtuu pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä.

Maatalous

Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 74,7 %. Tavoitteena on maatalouden kannattavuuden turvaaminen, elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen, tuotannon jatkuminen koko Suomessa sekä kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Tavoitellaan myös luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattamista sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Määrärahat vähenevät yhteensä 64,2 milj. euroa, mikä johtuu mm. maaseutuelinkeinojen korkotuen määrärahan 27,5 milj. euron, EU-tulotukeen varatun määrärahan 15,2 milj. euron, luopumistukiin ja -eläkkeisiin tarvittavan määrärahan 13,1 milj. euron sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 12,2 milj. euron vähenemisestä. Hallinnonalan kokonaissäästöstä 59,2 milj. euroa kohdistuu maatalouteen, josta maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen osuus on 26,2 milj. euroa, luopumistukien ja -eläkkeiden 22 milj. euroa, ympäristötuen 5 milj. euroa, korkotuen 4 milj. euroa, EU:n osarahoittaman ruokaketjun kehittämisen kansallisen tuen 1 milj. euroa ja MTT:n toimintamenojen 1 milj. euroa.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Määrärahataso laskee 10,5 milj. eurolla, koska EU:n viivästyneen aikataulun johdosta vuosia 2014—2020 koskevaa EU:n meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaa varten ei ole voitu vielä budjetoida EU:n ja valtion rahoitusosuutta.

Vesitalous

Pyritään turvaamaan vesivarojen kestävä käyttö sekä varautumaan turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheutuviin riskeihin ja luomaan näin edellytyksiä hyvinvoinnille ja monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle. Vesitalouden määrärahat alenevat kaikkiaan 12,0 milj. eurolla, josta 9,5 milj. euroa aiheutuu tulvavahinkojen korvaamiseen varattujen määrärahojen vähenemisestä vuoden 2013 poikkeuksellisen korkealta tasolta.

Metsätalous

Tavoitteena on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, hakkuumahdollisuuksien parempi hyödyntäminen lisäämällä kotimaisen aines- ja energiapuun käyttöä, metsien puuntuotannon kestävyyden ja metsätalouden kannattavuuden edistäminen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Toteutetaan Kansallinen metsäohjelma 2015:n toimenpiteitä, jotka on tarkistettu toimintaympäristön muutoksia vastaaviksi. Metsätalouden määrärahojen taso laskee 2,4 milj. euroa. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vähenee 1,8 milj. eurolla verrattuna vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon. Pienpuun energiakäytön edistämiseen ehdotetaan 20 milj. euroa, missä lisäystä 2 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 968 milj. euroa, josta liikenneverkkoihin 1 701 milj. euroa, liikenteen viranomaispalveluihin 52 milj. euroa, liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin 227 milj. euroa, viestintäpalveluille ja -verkoille ja viestinnän tukemiseen 533 milj. euroa, sekä tutkimukseen 48 milj. euroa. Hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 406 milj. euroa. Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojen määräksi arvioidaan 214 milj. euroa. Veroluonteisten maksujen tulokertymäksi arvioidaan 149 milj. euroa.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 31 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 11 milj. euroa. Sanomalehdistön tukemiseen ehdotetaan 0,5 milj. euroa. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 510,5 milj. euroa (ml. vuoden 2014 indeksikorotus). Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan valtiontukena yhteensä 10,5 milj. euroa vuodelle 2014.

Liikennepolitiikka

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 86 milj. euroa ja perusväylänpidon menoiksi 1 061 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 988 milj. euroa. Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutieto muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan 0,87 milj. euron lisärahoitus. Väylästön päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 767 milj. euroa. Liikenneverkkotiedot muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan 0,62 milj. euron lisärahoitus.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 5 milj. euroa. Muiden kuin Finavia Oyj:n vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 138 milj. euroa, josta 85 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 53 milj. euron määrärahalla. Katsastustoiminnan valvontamaksu muuttuu veroluonteiseksi maksuksi vuoden 2014 alusta lukien lisäten viraston määrärahan tarvetta 9,6 milj. eurolla. Julkisten tietovarantojen avaamista varten virastolle osoitetaan 0,9 milj. euroa.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 227 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen 126 milj. euroa ja joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 101 milj. euroa, josta junien kaukoliikenteen ostoihin 34 milj. euroa. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 11 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 69 milj. euroa, josta 21 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 48 milj. euroa määrärahalla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle hyväksytylle ICOS-hankkeelle eli kasvihuonekaasupäästöjen seurantahankkeen Suomeen sijoittuvan päämajan toimintaan varataan 1,25 milj. euroa. Sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan yhteensä 3,2 milj. euron lisärahoitus.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahoiksi ehdotetaan 3 376 milj. euroa, joka on 466 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan myönnettyjen lainojen nostojen vähentymisestä sekä kotimaisten alustoimitusten kertaluonteisen valtuuden maksatusten lakkaamisesta. Hallinnonalalle sovittujen menosäästöjen toimeenpanoa jatketaan hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisesti.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 371 milj. euroa, josta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin 214 milj. euroa. Keksintösäätiöltä siirretään ELY-keskusten yhteyteen keksintötoiminnan rahoitus. Siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvät tehtävät liitetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteyteen. Lisäksi siviilipalvelusvelvollisten kotimaan lomamatkat koti- ja asuinpaikkakunnalle säädetään maksuttomiksi 1.1.2014 alkaen.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Työ- ja elinkeinopolitiikan yhteisenä tavoitteena on yksityisten työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 267 milj. euroa. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan lainoiksi ehdotetaan 414,5 milj. euroa, jossa on vähennystä 340,5 milj. euroa. Syksyllä 2012 käynnistynyt Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuva ja pysyvä luottomuotoinen vientirahoitusjärjestelmä korvaa aiemman järjestelmän. Lisäksi kertaluonteisen kotimaisten alustoimitusten valtuuden lisäyksestä aiheutuvat maksatukset lakkaavat ja tästä aiheutuu 185 milj. euron vähennys määrärahoihin.

Vuonna 2014 on tavoitteena käynnistää pitkäaikainen kasvurahoitusohjelma, joka vahvistaa pääomasijoitusmarkkinoita ja tukee pk-yritysten kasvua. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 30 milj. euroa, joka käytettäisiin uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseeen. Tavoitteena on perustaa vähintään 100 milj. euron kokoinen rahasto, jossa sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti. Uuden rahaston sijoituskausi alkaisi vuoden 2014 alkupuoliskolla. Osana kasvurahahoitusohjelmaa Finnvera Oyj:lle ehdotetaan 5 milj. euron pääomalainaa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Alkavan vaiheen kasvuyrityksille tarjottavat rahastosijoitukset siirretään 1.1.2014 lähtien Finnvera Oyj:ltä Tekes — Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseen. Tekesin sijoitustoimintaa varten perustetaan sijoitusyhtiö ja sijoitustoimintaan arvioidaan käytettäväksi 20 milj. euroa vuosittain. Määräraha ehdotetaan siirrettäväksi Tekesin lainavaltuuksista. Lisäksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) hallinnointi sekä Team Finlandin kansainvälisen ennakoinnin koordinaatio keskitetään Tekesiin.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystukilain uudistuksella yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan yritystukijärjestelmää. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uudistetut yritystoiminnan kehittämispalvelut otetaan käyttöön v. 2014. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan varmistamalla nuorisotakuun toteutus. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 747 milj. euroa, jossa on vähennystä 50 milj. euroa edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 511 milj. euroa, jossa on vähennystä 35 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhenisi kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Samalla esitetään kunnille säädetyn työllistämisvelvoitteen enimmäisajan lyhentämistä kahdeksasta kuuteen kuukauteen.

Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) toimintamenoihin ehdotetaan 157 milj. euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Vähennyksestä 7 milj. euroa johtuu talous- ja henkilöstöhallinnon siirrosta ELY-keskuksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämistä jatketaan vuoden 2013 alussa käynnistyneen palvelu-uudistuksen myötä. Uudistuksella tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä.

Äkillisen rakennemuutoksen tilanteita varten ehdotetaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin varattavaksi 20 milj. euron myöntämisvaltuus. Alueellista kuljetustukea koskevan asetuksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2017 loppuun.

Energiapolitiikka

Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (mm. maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Keväällä 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin.

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 281 milj. euroa, jossa on kasvua 24 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 154 milj. euroa, jossa on lisäystä 29 milj. euroa. Momentin arviomäärärahan tasoon vaikuttavat toteutuvien investointien lisäksi sähkön markkinahinnan kehitys ja metsähakevoimaloiden syöttötariffin osalta päästöoikeuden hinnan kehitys. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 60 milj. euroa, josta 20 milj. euroa on varattu merituulivoiman demonstraatiohankkeelle.

LNG-infrastruktuurin rakentaminen on yksi keskeisiä rikkidirektiivin kansallisen toimenpideohjelman toimia. Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamisella turvataan maakaasun jakelua ja saantia. LNG-terminaalien investointukeen ehdotetaan 90 milj. euron myöntämisvaltuutta.

Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi ehdotaan 4,8 milj. euron lisävaltuutta, joka on tarkoitus käyttää Kilpisjärven alueen sähkönsyötön varmistamisesta aiheutuviin menoihin.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen Energiamarkkinavirastosta annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on, että uusi Energiavirasto perustetaan 1.1.2014 lukien. Muutoksen myötä virasto saa uusia viranomaistehtäviä, jotka liittyvät mm. energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon ja energiakatselmustoiminnan ohjaukseen.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 41  milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisen ohjelmaa. Varmistetaan, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinoharjoittajat ovat hyvin informoituja v. 2013 uudistetuista EU:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Kuluttajapolitiikassa painotetaan arjen kuluttajataitojen vahvistamista ja kuluttajan oikeuksista huolehtimista sekä terveen ja vastuullisen kilpailun turvaamista. Tilaajavastuulakia uudistetaan osana harmaan talouden torjuntaohjelmaa.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 573 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2014—2020 käynnistyy ja samalla vanhan ohjelmakauden käytännön toteutus ja sulkemistoimet jatkuvat vuoden 2015 loppuun saakka. Yksityiskohtaisemmin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastoista on yleisperustelujen kohdassa Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot.

Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 95 milj. euroa. Kotouttamisohjelman vaikuttavuutta vahvistetaan perustamalla työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen kotouttamisen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea paikallisten toimijoiden osaamista maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseksi. Keskus seuraa ja arvioi kotouttamisen toimeenpanoa. Arvioidaan kotouttamiskoulutuksen toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä valmistellaan esitykset tarvittavista muutoksista. Kotoutumisen, kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden seurannan toimeenpanoa jatketaan ja seurantajärjestelmää kehitetään edelleen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 810 milj. euroa, missä on lisäystä 217 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

Työllisyyden edistäminen

Työllisyyden edistämiseksi alle kolmen vuoden työhistorian omaavien ansiopäivärahakauden enimmäiskestoaika lyhenee 400 päivään, työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä. Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäistaso yhtenäistetään siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään 95 % päivärahan perusteena olevasta palkasta nykyisen 90 prosentin ja 100 prosentin sijaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa koskevat 500 ja 180 päivän rajoitukset kumotaan, korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kokonaan työssäoloehtoon, työmarkkinatuen tarveharkinta ulotetaan myös ensimmäisiin 180 päivään ja työmarkkinatuen omavastuu otetaan vain kerran. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella v. 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Valtion menoihin ikärajan korotus vaikuttaa vasta v. 2015. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 ja uudistusten kokonaisvaikutus valtion menoihin tuo lisäystä 0,75 milj. euroa v. 2014. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Tähän on varattu 0,5 milj. euroa.

Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennettäväksi 72 päivästä 120 päivään vuodesta 2014 lähtien. Vaikutus valtion kustannuksiin on vähäinen, koska valtio rahoittaa vain vähimmäispäivärahat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 milj. eurolla v. 2014. Lisäksi osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelman pilotointiin on varattu 0,8 milj. euroa vuosille 2014—2016, josta 0,4 milj. euroa kohdentuu vuodelle 2014.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 615 milj. euroa, missä on lisäystä 66 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Enimmäisasumismenoja korotetaan, mikä lisää valtion menoja 6 milj. euroa v. 2014 ja vuositasolla 10 milj. euroa. Enimmäisasumismenojen korotus kohdennetaan kuntaryhmittäin siten, että se tehokkaimmin vähentää enimmäisasumismenonormien ylityksiä.

Lapsilisiin ehdotetaan 1 483 milj. euroa. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan v. 2014 olevan n. 558 500. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013—2015.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen ja sairausvakuutusmaksun kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa.

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2011 2012 2013 2014
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 2,12 2,12 2,04 2,15
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,80 0,80 0,80 0,75
ylempi maksu 3,2 3,2 3,2 3,05
         
Työeläkevakuutus2)        
Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 17,1 17,35 17,35 17,70
Kiinteä maksu 16,9 17,3 17,3 17,70
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaanhoitovakuutus        
Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,36 1,39 1,47 1,50
Palkansaajat ja yrittäjät 1,19 1,22 1,30 1,33
Työtulovakuutus        
Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,82 0,82 0,74 0,85
Yrittäjät 0,92 0,97 0,88 0,98
         
Työttömyysvakuutus 0,60 0,60 0,60 0,50
         
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat 4,7 5,15 5,15 5,20
53 vuotta täyttäneet 6,0 6,5 6,5 6,60
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 21,6 22,5 22,5 22,6
53 vuotta täyttäneet 22,9 23,85 23,85 24,0

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2012 raja oli 1 936 500 euroa, v. 2013 1 990 500 euroa ja v. 2014 se pidetään ennallaan 1 990 500 eurossa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,5 % v. 2011, 0,4 % v. 2013 ja 0,7 % v. 2014, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2014 on arviolta 2 476 milj. euroa ja valtion osuus arviolta 143 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista.

Vuodesta 2014 lukien valtio korvaa sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, arviolta 11 milj. euroa, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut arviolta 1 256 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta 1 152 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2014 kaikkiaan 5 081 milj. euroon (n. 4 872 milj. euroa v. 2013). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu 8,4 milj. euroa.

Kokeilua YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatketaan. Kokeilu lisää valtion sairausvakuutuksen menoja 0,2 milj. euroa v. 2014.

Lakiehdotus rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka sisältää ns. potilasdirektiivin toimeenpanon vahvistaa säännöt turvallisen ja laadukkaan, rajat ylittävän terveydenhuollon palvelujen saatavuuden helpottamiseksi EU- ja ETA -valtiossa ja Sveitsissä. Lakiehdotuksen toimeenpanon kustannuksiksi on arvioitu n. 7 milj. euroa v. 2014. Direktiivi edellyttää myös kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen käynnistämistä jo v. 2013. Näiden toimintakuluihin ehdotetaan n. 1,3 milj. euroa vuodelle 2014.

Ns. yhdistelmälupadirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan 1.1.2014. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan EU:n alueelle kolmansista maista tulevia työntekijöitä yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla. Direktiivi lisää terveydenhuollon kustannuksia ja sairausvakuutuskorvausmenoja n. 3,6 milj. eurolla kotikuntaa vailla olevien henkilöiden osalta, lapsilisämenoja 1 milj. eurolla ja eräitä valtion korvattavia perhe-etuuksia 0,4 milj. eurolla.

Eläkkeet

Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu 63 vuoteen v. 1952 ja sen jälkeen syntyneiltä, mikä vähentää kansaneläkemenoja 1 milj. euroa v. 2014 ja 2 milj. euroa vuodesta 2015 lähtien.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia jatketaan vuosille 2014—2017, mikä säästää valtion menoja 0,5 milj. euroa vuodessa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on v. 2014 varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 4,54 mrd. euroa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet 2 419 milj. euroa ja takuueläkkeet 159 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 608 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 100 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 62 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 17,2 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,6 % (v. 2013 nousu 2,8 %) vuoteen 2013 verrattuna ja palkkakertoimen 2,0 % vuoteen 2013 verrattuna (v. 2013 2,8 %). Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,5 % (v. 2013 2,8 %). Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus v. 2014. Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2013.

Indeksit ja palkkakerroin

  2011 2012 2013 2014
         
Työeläkeindeksi 2 323 2 407 2 475 2 515
KEL-indeksi1) 1 508 1 565 1 609 1 633
Palkkakerroin 1,253 1,291 1,327 1,353

1) Lisäksi toteutettiin osittain aikaistettu 0,7 % suuruinen indeksikorotus v. 2013 eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2014 yhteensä 2,7 mrd. euroa (2,65 mrd. euroa v. 2013).

Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v. 2014 n. 26,5 milj. euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n. 21 000 henkilöä (19 000 v. 2013).

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 273,3 milj. euroa, josta 135,1 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 66,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 31,3 milj. euroa rintamalisiin ja 32,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden kasvaa kustannustason ja kuntoutustarpeen kasvun myötä. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 20 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus, omaishoidon tukipalveluja parannetaan, opiskelija- ja oppilashuoltoa sekä lastensuojelua kehitetään, minkä lisäksi panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kunnilta siirretään lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan myös pahoinpitelyrikoksiin. Rahoitusvastuun siirto 2,2 milj. euroa kunnilta valtiolle on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti.

Kemikaalien markkinavalvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.9.2013 lukien, minkä johdosta vähennetään valtionosuuksista 0,375 milj. euroa v. 2014.

Lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta säädetään Suomessa työskentelevien EU- ja ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta v. 2014 alkaen. Siirtoon liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksista 11 milj. euroa.

Lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden menoihin kohdennettavaa valtion rahoitusta lisätään 5,84 milj. euroa liittyen tukikohtainvestointien ja niihin liittyvien käyttöomaisuus- ja irtaimistohankintojen rahoitukseen. Vastaava rahoitusosuus sekä jo aiemmin päätetty kuntien rahoitusosuutta vastaava määrä 16,3 milj. euroa eli yhteensä runsaat 22 milj. euroa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kuntataloutta, valtiontukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta sekä poronhoitajien sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 225 milj. euroa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin ehdotetaan 1 milj. euron tasokorotusta. Turkistuottajien lomituspalvelujen kustannusten 0,9 milj. euron säästö ehdotetaan siirrettäväksi lomituspalvelujen hallintomenoihin kohonneisiin hallintokustannuksiin ja Lomitusnetin laajentamiseksi myös turkistuottajien lomituspalveluihin. Poronhoitajien sijaisapukokeilun jatkamiseen v. 2014 ehdotetaan 0,3 milj. euron määrärahaa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 178,5 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 16,3 milj. euroa.

Valtionavustusta UKK-instituutin menoihin korotetaan 150 000 eurolla määrärahan siirrolla terveyden edistäminen -momentilta.

Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa ja VERA -tietojärjestelmän kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kemikaalilain uudistuksen liittyen valvonnan siirtona 40 000 euroa momentille 32.40.05.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 267 milj. euroa. Valtion asuntorahaston varoja käytetään lisäksi 290 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen sekä 335 milj. euroa asuntorahaston velkojen korkoihin ja lyhennyksiin. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 90 milj. euroa.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Yhteensä niihin ehdotetaan määrärahaa 53,5 milj. euroa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 milj. euroa. Metsähallituksen luontopalveluiden julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 29 milj. euroa.

Vihreään talouden edistämiseen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää erityisesti ilmastopolitiikkaan liittyviin selvityksiin, tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden parantamiseen sekä materiaalien käsittelyn ja kierrätyksen tehostamiseen. Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjaukseen varataan 12 milj. euroa, minkä lisäksi öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankintaan ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Energiatehokkuuden parantamiseen sekä energiatehokkuutta koskevien direktiivien kansalliseen voimaan saattamiseen liittyviin selvityksiin varataan 1 milj. euroa. Asuntojen korjaus- ja energia- avustuksiin osoitetaan yhteensä 43 milj. euroa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisen toimenpideohjelman toimeenpanoon osoitetaan lisäpanostuksia. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi ehdotetaan Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman jatkamista 0,9 milj. euron rahoituksella v. 2014.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vastaa vuodesta 2014 lähtien ARA-vuokra-asuntojen vuokrienmäärityksen valvonnasta.

Asuinalueiden kehittämiseen suunnataan 4 milj. euroa painottaen erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi käyttöön otettuun määräaikaiseen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustukseen kohdennetaan 100 milj. euroa.

Kasvukeskuksissa kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on eheiden, toimivien ja kilpailukykyisten kaupunkiseutujen luominen vahvistamalla kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 milj. euroa. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi lisäksi 120 milj. euron investointiavustuksilla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2012—20141)

    v. 2012
tilinpäätös
v. 2013
varsinainen
talousarvio
v. 2014
esitys
 
Muutos 2013—2014
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 342 6 402 6 523 121 2
15-17 Eläkkeet 4 043 4 244 4 377 133 3
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 650 685 470 -215 -31
20-28 Muut kulutusmenot 1 511 1 501 1 583 82 5
29 Arvonlisäveromenot 1 066 1 137 1 141 4 0
01-29 Kulutusmenot 13 612 13 969 14 093 124 1
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 11 991 12 233 12 146 -87 -1
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 386 3 740 3 623 -117 -3
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 10 350 10 959 11 038 78 1
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 5 098 5 641 5 718 77 1
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 1 039 1 008 1 123 115 11
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 820 2 961 2 992 30 1
30-69 Siirtomenot 34 684 36 543 36 640 97 0
70-73 Kaluston hankinta 54 110 65 -45 -41
74-75 Talonrakennukset 43 69 59 -10 -15
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 52 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 576 577 486 -91 -16
70-79 Reaalisijoitukset 725 791 645 -147 -19
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 1 042 1 049 505 -544 -52
87-89 Muut finanssisijoitukset 1 490 311 206 -105 -34
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 2 532 1 359 711 -648 -48
70-89 Sijoitusmenot 3 257 2 150 1 355 -795 -37
90-92 Valtionvelan korot 1 836 1 827 1 775 -52 -3
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 57 46 57 11 24
90-99 Muut menot 1 893 1 873 1 832 -41 -2
Yhteensä 53 446 54 536 53 920 -615 -1

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Globaalin toimintaympäristön dynamiikka sekä kotimaiset rakennemuutos- ja epävarmuustekijät asettavat vaativia haasteita Suomelle. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on keskeisessä asemassa vahvistettaessa kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Uuden kasvun perustaa luodaan laadukkaan tutkimuksen, onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoverkostoissa korkeaa koulutusta ja osaamista vaativiin tehtäviin. Keskeinen tavoite on t&k-rahoituksen riittävyyden varmistaminen taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä edistävissä tärkeimmissä kohteissa. T&k-politiikassa painotetaan laatua ja vaikuttavuutta.

Politiikkatoimia ohjaavat asiakirjat ovat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2011—2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat v. 2012 tiede- ja innovaatiopoliittiset toimintaohjelmat, joiden toteutus on käynnissä. Vuonna 2014 valmistuu tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015—2019. Hallitus vauhdittaa innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaiselle liiketoiminnalle.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen vähennyksistä johtuen v. 2013 t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) jäänee alle 3,3 prosenttiin. Hallituskauden loppuun mennessä lähestytään kolmea prosenttia. Julkisen sektorin suoran t&k-rahoituksen BKT-osuus laskee 1,01 prosentista v. 2013 lähemmäs 0,9 prosentin tasoa v. 2015.

Valtion tutkimuslaitoskentän rakennetta ja valtion t&k-rahoitusta kehitetään sen pohjalta, mitä uudistusta valmisteleva ministerityöryhmä vuoden 2013 aikana esittää. Tavoitteena on tehdä asiasta valtioneuvoston periaatepäätös. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoja selkeytetään ja yhteistyötä vahvistetaan.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistaminen jatkuu. Vuonna 2013 voimaan tullut yliopistojen rahoitusmalli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamisesta, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Tutkijankoulutuksen ja sen rakenteiden uudistaminen on yliopistoissa käynnissä, tavoitteena mm. koulutuksen saattaminen kansainvälisesti vetovoimaisemmaksi. Ammattikorkeakoulujen oikeusasemaa, ohjausta, hallintoa ja rahoitusta koskevan lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Korkeatasoisen tutkimuksen edellytyksiin kiinnitetään huomiota myös niukkenevien resurssien oloissa. Ajanmukaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat oleellisia, jotta tutkimus pysyy kilpailukykyisenä ja Suomi ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmasta houkuttelevana. Infrastruktuurien kehittämistä ja EU:n yhteisiin infrastruktuureihin osallistumista koskeva kansallinen tiekartta valmistuu alkuvuonna 2014.

Kasvun tukemiseksi on vuosina 2013—2014 voimassa yritysten t&k-verokannustin. Yksityisen pääomasijoittajan verokannustin otettiin käyttöön v. 2013, ja nk. patenttiboksin eli patentoinnin verokannustimen mahdollisuuksia selvitetään. Työ- ja elinkeinoministeriön uusia innovaatiopoliittisia avauksia ovat mm. t&k- ja innovaatiotoimintaa edistävien julkisten hankintojen ja edelläkävijämarkkinoiden edistäminen. Kesäkuussa 2013 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on, että julkinen sektori kohdistaisi hankintojaan ko. ratkaisuihin vuosittain vähintään 300 milj. eurolla, mikä on n. 1 % hankintojen koko arvosta. Kehittämistoimia toteutetaan valtion ja kuntien toimin, hallituksen linjausten mukaisesti. Aineettomien oikeuksien (IPR) strategia uudistetaan ja luovan talouden kasvua kannustetaan uusilla panostuksilla. Lisäksi edistetään julkisten tietovarantojen avointa saatavuutta ja sovellettavuutta.

Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Ohjelmassa yhdistetään julkiset ja yksityiset panostukset. Tekesille siirretään vähitellen vuodesta 2014 alkaen kokonaisvastuu yritysten varhaisen vaiheen julkisista tuista, ml. pääomasijoitustoiminnasta. Rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden roolia tarkennetaan ja niiden keskinäiseen työnjakoon ja yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota.

Vuonna 2013 valmistuneiden arviointien pohjalta on käynnistetty lukuisia kehittämistoimia. Strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) uudistetaan merkittävästi. Osaamiskeskusohjelma OSKE lakkautetaan ja osittain sen tilalle tulee v. 2014 uusi yhteistyökonsepti, innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA). Nykyinen FinNode-verkosto sulautetaan osaksi yhteistä ennakointipalvelua, Team Finland -brändin alle. Näiden toimien tavoitteena on lisätä kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa, tukea Suomen kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä ja vahvuusaloja, edistää tarttumista uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä tehostaa Suomen toimia taloudellisissa ulkosuhteissa ja ulkomaisten investointien hankinnassa. Suomen Akatemian arviointi valmistuu syksyllä 2013 ja tutkimus- ja innovaationeuvoston arviointi vuoden 2014 alkuun mennessä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

  2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
2013—2014
muutos
2013—2014
muutos, %
         
Korkeakoulut1) 559 560 1 0
Valtion tutkimuslaitokset 310 305 -5 -2
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 91 86 -5 -6
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 869 865 -4 0
         
Suomen Akatemia 317 323 6 2
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 590 567 -22 -4
— josta t&k-rahoitus2) 542 500 -42 -8
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 907 890 -17 -2
         
Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 4 2 -2 -50
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 31 30 -1 -3
Yhteensä 1 811 1 788 -24 -1
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 763 1 720 -43 -2

1) T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota.

2) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen rahoitusta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina enenevä määrä rahoituksesta on kohdistunut muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan. Valtaosa tästä on kohdennettu innovaatiotoimintaan sekä nuoriin, osaamisperustaisiin ja kasvaviin yrityksiin. Taulukkoon on merkitty omalle rivilleen yksinomaan t&k-toimintaan liittyvä rahoitus. Teknologian kehittämiskeskuksen t&k-rahoitusvolyymi on arvio, joka tarkentuu Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysissä helmikuussa 2014.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen alue- ja maaseutupolitiikka sekä EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien alue- ja maaseutupoliittiset linjaukset ja toimenpiteet integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat talousarvioesityksessä

Suomessa toteutetaan vielä v. 2014 ohjelmakauden 2007—2013 EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen.

Lisäksi Suomessa toteutetaan, yhteistyössä usean muun maan kanssa, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta sekä Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden (ENPI CBC) -ohjelmia. Päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Ohjelmakauden 2007—2013 viimeiset vuosikehykset jaettiin v. 2013. Ohjelmien käytännön toteutus ja sulkemistoimenpiteet jatkuvat kuitenkin vuoden 2015 loppuun saakka.

Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien vuoden 2014 rahoitus ja hankkeet liittyvät edelleen erityisesti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin huomioiden myös rakennemuutosalat ja -alueet.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013 on käyvin hinnoin yhteensä n. 1,6 mrd. euroa ja vastaavan valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan n. 1,5 mrd. euroa.

Uuden ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on

  • — alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen,
  • — pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen,
  • — uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen,
  • —  rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen,
  • — osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi,
  • — työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja
  • — elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen.

Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakaudella 2014—2020 Suomen arvioitu rakennerahastorahoitus on käyvin hinnoin n. 1,3 mrd. euroa. Kiintein hinnoin laskettuna rahoitus vähenee n. 1/4 verrattuna päättyvään ohjelmakauteen.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön prioriteetin toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2014 yhteensä 260 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2014—2020 ennakkomaksut.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 ja vuoden 2014 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa1)

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2014
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)    
— Itä- ja Pohjois-Suomi 771,606 102,886
— Etelä- ja Länsi-Suomi 321,165 42,824
Valtakunnalliset teemat 79,111 10,549
Tekninen tuki 102,000 14,572
Yhteensä 1 273,882 170,831
     
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)    
— Itä- ja Pohjois-Suomi 419,871 55,987
— Etelä- ja Länsi-Suomi 174,763 23,303
Valtakunnalliset teemat 194,734 25,966
Yhteensä 789,368 105,256
     
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 105,750 15,107
     
EAKR, ESR ja EAY yhteensä 2 169,000 291,194

1) Valtion talousarvio ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmien EU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisesti suoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy valtion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly myöskään Ahvenanmaalla toteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämä ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaa.