Talousarvioesitys 2009
Talouskehitys
Hallituksen talousarvioesitys perustui valtiovarainministeriön syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisin myötä voimistunut ja nopeutunut suhdannekäänne on muuttanut ensi vuoden talousnäkymät poikkeuksellisen epävarmoiksi. Täydentävä talousarvioesitys perustuu 7.11.2008 tarkennettuun valtiovarainministeriön arvioon talouskehityksestä.
Maailmantalouden näkymät jatkuvat epävarmoina ja tuotannon kasvuvauhti hidastuu edelleen vuonna 2009. Asuntomarkkinoiden hintakuplien puhkeamista seurannut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen johti syksyllä 2008 lainamarkkinoiden kiristymiseen ja lainakorkojen nousuun. Näin raaka-ainehintojen nousun nopeuttama kansainvälinen inflaatio sai seurakseen rahoitusmarkkinoiden shokin. Näiden yhteisvaikutuksena maailmantalous on ajautunut poikkeuksellisen jyrkkään laskusuhdanteeseen, joka on jo alkanut vaikuttaa myös Suomen talouskehitykseen.
Suomen talous on perustaltaan terve, joten taantuman uhka ei ole välitön. Talouskasvu hidastuu kuitenkin puoleen prosenttiin vuonna 2009, sillä viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä. Myös investoinnit supistuvat vaimentuneen kysynnän ja kohonneiden rahoituskustannusten seurauksena. Tuotannon kasvu on kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Hallituksen esittämät veronkevennykset tukevat kotimaista kysyntää oikea-aikaisesti, mutta kotitalouksien kasvanut varovaisuus vähentänee kulutushalukkuutta. Inflaatio hidastuu vuoden 2009 aikana merkittävästi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen ja korkojen laskiessa ja jää koko vuonna keskimäärin kahteen prosenttiin. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa.
Sekä kansainvälinen että kotimainen talous saattavat kehittyä arvioitua heikommin, mutta toisaalta myös kasvun vauhdittumisen edellytykset ovat vahvistuneet viime aikoina. Rahoitusjärjestelmien ylläpitoon on sitouduttu laajasti sekä kansainvälisten järjestöjen että hallitusten taholta. Myös merkittävistä talouden kysyntää lisäävistä toimista on tehty päätöksiä. Raha- ja finanssipolitiikka on vuonna 2009 erittäin elvyttävää, joka voi parhaimmillaan johtaa maailmantalouden ennakoitua nopeampaan toipumiseen vuoden loppua kohti.
Julkisen talouden tila on heikkenemässä nopeasti laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy suhdanneherkkien verotulojen tuoton alenemisessa. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä ja valtion velanotto lisääntyy. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy vuonna 2009 edelleen ylijäämäisenä, mutta ylijäämä pienenee vuodesta 2008 yli kaksi prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden ylijäämä on työeläkerahastojen varassa. Tuntuvasta heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on euromaiden ja koko EU:n vahvimpia.
Taulukko 1. Kansantalouden kehitys
| 2005 | 2006 | 2007* | 2008** | 2009** | |
| Bruttokansantuote, määrän muutos, % | 2,8 | 4,9 | 4,5 | 2½ | ½ |
| Työttömyysaste, % | 8,4 | 7,7 | 6,9 | 6½ | 7 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos, % | 0,9 | 1,6 | 2,5 | 4 | 2 |
Taulukko 2. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007* | 2008** | 2009** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 43,4 | 43,8 | 43,4 | 42,8 | 41½ | 41 |
| Julkisyhteisöjen menot | 50,2 | 50,4 | 48,9 | 47,3 | 47 | 48 |
| Julkisyhteisöjen nettoluotonanto | 2,2 | 2,7 | 4,0 | 5,3 | 4½ | 2 |
| Valtionhallinto | 0,4 | 0,4 | 0,9 | 2,1 | 1 | -½ |
| Paikallishallinto | -0,8 | -0,6 | -0,2 | -0,1 | 0 | 0 |
| Työeläkelaitokset | 2,8 | 2,9 | 3,2 | 3,0 | 3 | 2½ |
| Muut sosiaaliturvarahastot | -0,2 | 0,0 | 0,2 | 0,3 | 0 | 0 |
| Julkisyhteisöjen velka (EMU) | 44,1 | 41,3 | 39,2 | 35,1 | 32½ | 33 |
| Valtionvelka | 41,9 | 38,2 | 35,3 | 31,2 | 28½ | 29 |