Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

Talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen yhteenlaskettu tase oli 23,4 mrd. euroa vuoden 2006 lopussa, missä on 10 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion liikelaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden lopussa 10,4 mrd. euroa. Liikelaitosten omavaraisuusaste vaihteli 53 ja 98 prosentin välillä. Lisäksi valtiolla on omistuksia kaikkiaan kahdessatoista pörssiyhtiössä ja yli 40 muussa yhtiössä. Vuoden 2006 lopussa valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä oli 25,2 mrd. euroa. Vuonna 2008 valtion yhtiöomistuksesta arvioidaan kertyvän osinkotuloa 1 450 milj. euroa.

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2008 n. 4,8 mrd. euroa ja menojen 3,7 mrd. euroa, joten rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 1,1 mrd. euroa. Rahastoista tuloutetaan valtion talousarvioon yhteensä 1,5 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 26 milj. euroa v. 2008. Taulukossa 31 on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2006—2008.

Valtion asuntorahasto

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan asuntorahaston varoista. Rahasto vastaa myös velkojensa menoista.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 2,4 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2008 alussa n. 9,7 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 4,7 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 3,5 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,4 mrd. euroa.

Vuonna 2008 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 640 milj. euroa. Rahastolla saa olla 2,5 mrd. euroa lainaa. Uusien myönnettävien korkotuki- ja takauslainojen valtuudeksi ehdotetaan 685 milj. euroa sekä rahastosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi yhteensä 88,7 milj. euroa. Vuonna 2008 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi 148 milj. euroa talousarvioon. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi vielä ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2008 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,5 mrd. euroa, mikä vastaa n. 12,5 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 246 milj. euroa v. 2008. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon 318 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta n. 637 milj. euroa v. 2008.

Rahastolla on eläkerahastolaissa säädetty rahastointitavoite. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Rahastoa kartutetaan, kunnes sen määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Siirto talousarvioon v. 2008 on 1 337 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa rahaston pääoman ennakoidaan olevan 12 930 milj. euroa, mikä on 16 % suhteessa eläkevastuuseen.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on parantaa tulotasoa sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteita maatiloilla. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea talousarviosta korkotukilainojen korkotukena sekä MAKERAsta avustuksina ja eräinä lainoina. MAKERAn käytettävissä olevat varat, edelliseltä vuodelta siirtyvä erä mukaan lukien, ovat v. 2008 n. 172,3 milj. euroa. Talousarviosta ehdotetaan siirrettäväksi rahastoon 23,1 milj. euroa. EU:lta rahastoon tuloutuvaa rahoitusosuutta on arviolta 11,0 milj. euroa.

Rahaston menot ovat yhteensä n. 140 milj. euroa. Rahaston menot muodostuvat mm. avustuksista, hoitopalkkioista, velkajärjestely- ja vakuustoiminnan menoista, tutkimustoiminnan tukemisesta sekä sijoitusmenoista. MAKERAn varoista myönnetään uusia valtionlainoja vain eräisiin porotalouden, luontaiselinkeinojen ja kolttien investointeihin. Rahaston varoin toteutetaan osaltaan uuden ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto on muodostunut vuoden 2004 alusta alkaen varautumisrahastosta, ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1-tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,5 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2007 kerättävät maksut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut yhteensä 1,3 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2008 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2007 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu, jonka tuotto on n. 50 milj. euroa vuodessa. Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet ja yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Rahaston tase on n. 1,2 mrd. euroa.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista, Finnvera Oyj:n rahastoon siirtämistä varoista sekä valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta.

Rahastolla oli 31.12.2006 pääosin vientitakuulain (422/2001) mukaisista takuista syntyneitä vastuita yhteensä n. 5,2 mrd. euroa. Vastuukanta kasvoi edellisestä vuodesta n. 0,5 mrd. euroa. Näistä takuista n. 5,1 mrd. euroa on myönnetty vuoden 1999 jälkeen, jolloin Finnvera Oyj aloitti toimintansa ja ne näkyvät sen tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Ennen vuotta 1999 myönnetyistä takuista n. 149 milj. euroa on valtiontakuurahaston vastuulla. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2007 alussa n. 673 milj. euroa.

Valtion vakuusrahasto

Viimeistellessään pankkitukijärjestelmän alasajoa valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2006 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 6,1 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Valtion omavelkaiset takausvastuut on poistettu tarpeettomina vuoden 2003 lopussa.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii TV-maksut ja toimilupamaksut rahastolle. Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 430 milj. euroa. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahaston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestintävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan, sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

EU:n kokonaan rahoittamat markkinatuet ja osarahoitteiset menekinedistämistuet siirtyvät rahoitettavaksi talousarviosta. Rahastosta rahoitettavaksi jäävät vain rahastomuotoa välttämättömästi edellyttävät menot, lähinnä interventiovarastoinnin ja ruoka-avun kulut. Varsinaisesta interventiotoiminnasta aiheutuvat menot rahoitetaan EU:n maataloustukirahaston varoista. Vuodesta 2004 alkaen myös kalatalouden interventiotoiminnan määrärahat on tuloutettu rahastoon. Vuonna 2008 interventiotoimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä n.  2,0 milj. euroa. Suomen valtion vastattavaksi jäävien korko-, hallinto- ja eräiden ruoka-apuun liittyvien kulujen kattamiseksi talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,0 milj. euron siirtoa interventiorahastoon.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Rahastosta voidaan myöntää yleis- tai erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille sekä pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille. Avustukset on suunnattu sellaisiin hankkeisiin, jotka jäävät valtion muiden rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle. Rahaston avustukset on yhteen sovitettu valtionosuusjärjestelmän kanssa.

Palosuojelumaksukertymän odotetaan v. 2008 olevan n. 7,9 milj. euroa. Rahastosta maksetaan avustuksia yhteensä n. 7,5 milj. euroa. Avustukset kunnille ovat n. 2,8 milj. euroa ja muut avustukset n. 4,7 milj. euroa.

Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 2,3 milj. euroa v. 2008. Öljysuojarahaston vuotuinen budjetti on n. 11,6 milj. euroa.

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta sekä öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien hankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita.

Taulukko 31. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2006 2007** 2008**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 70 69 69
Sekalaiset tulot 655 618 589
Eläkemaksut 1 496 1 540 1 564
Korkotulot ja voiton tuloutukset 701 973 1 045
Siirrot talousarviosta 27 119 26
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 2 948 3 320 3 294
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 517 1 455 1 494
Tulot yhteensä 4 466 4 775 4 788
       
Kulutusmenot 121 167 166
Siirtomenot 719 759 771
Korkomenot 80 102 101
Siirrot talousarvioon 166 124 1 485
Muut menot 0 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 1 087 1 152 2 523
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 897 1 547 1 198
Menot yhteensä 2 984 2 699 3 720
       
Nettorahoitusylijäämä 1 482 2 076 1 068

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on yhteensä kuusi liikelaitosta kolmella eri hallinnonalalla, joista Tieliikelaitos yhtiöitetään 1.1.2008. Liikelaitokset toimivat markkinoilla kilpailutilanteessa ja rahoittavat toimintansa liiketoimintansa tuloilla. Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Eduskunta hyväksyy talousarvion käsittelyn yhteydessä niiden palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet sekä tekee muut keskeiset ohjauspäätökset esim. tarvittaessa antaa suostumuksensa liikelaitoksen lainanottoon. Asianomainen ministeriö päättää liikelaitoksen tulostavoitteesta. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää valtiolle tuloutettavan voiton määrästä. Liikelaitosten toiminta perustuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin (1185/2002) sekä liikelaitoskohtaisiin lakeihin.

Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion liikelaitoksista. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2007 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille 13.05.01 n. 173 milj. euroa, jossa on arvioitu myöskin 1.1.2008 yhtiöitettävän Tieliikelaitoksen vuoden 2007 tuloutus (6,6 milj. euroa).

Taulukko 32. Valtion liikelaitostoiminta v. 2008

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
milj.€ muutos, % milj. € (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 651 4,7 119 18,3 3,9 58,6 316,5 275
(konserni) 652 4,7 118 18,1 3,8 58,6 317,0 275
Metsähallitus 246,1 4,2 70,8 29,0 2,9 98 16,0 1 277
(konserni) 284,2 5,8 72,7 26,0 3,1 98 16,0 1 435
Varustamoliikelaitos 66,0 1,0 1,2 1,8 2,5 53,3 10,0 460
Luotsausliikelaitos 39,8 4,1 2,5 6,2 12,4 75,0 6,0 400
Ilmailulaitos 302,0 5,0 27,9 9,2 4,2 71,3 120,0 1 747
Yhteensä 1 304,9   221,4       468,5 4 159

Taulukko 33. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2008 (milj. euroa)

    Tuloutukset talousarvioon Erityis-
tehtävien
määrärahat
  Liikelaitos Takaus-maksut Korot Voiton
tuloutukset
Lainojen
takaisinmaksut
Yhteensä
               
28.20.88 Senaatti-kiinteistöt 4,2 57,3 65,0 152,0 278,5 0,0
30.63 Metsähallitus 0,0 0,0 86,0 - 63,6 33,2
31.33 Varustamoliikelaitos - 2,9 1,0 4,3 8,2 0,0
31.34 Luotsausliikelaitos - 0,03 1,0 0,4 1,5 4,2
31.50 Ilmailulaitos 0,4 - 13,6 - 14,0 0,0
  Yhteensä 4,6 60,2 166,6 156,7 365,8 37,4

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2004 markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen keskittämisestä. Keskittämällä markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjaus sekä eriyttämällä omistajaohjaus aikaisempaa selkeämmin kunkin alan sääntelystä ja viranomaistehtävistä, voidaan varmistaa valtion omistajapolitiikan ja -ohjauksen avoimuus ja johdonmukaisuus. Keskittäminen ja eriyttäminen toteutettiin 1.5.2007, jolloin uusi omistajaohjausosasto aloitti toimintansa valtioneuvoston kansliassa.

Valtioneuvoston kesäkuussa 2007 tekemän omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen pohjalta valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden tulee olla kannattavia ja kilpailukykyisiä. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.