Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ilman valtionvelan vähentämistäehdotetaan 43 127 milj. euroa, joka on 6,5 % enemmänkuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousuja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavatreaalisesti 3,7 %. Hallinnonalojen määrärahat kasvavat2,6 mrd. eurolla vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.Tästä 1,6 mrd. euroa aiheutuu edellisellä vaalikaudella tehtyjenpäätösten ja voimassaolevan lainsäädännön vaatimista määrärahalisäyksistä,jotka sisältyivät jo maaliskuussa annettuun edellisen hallituksenviimeiseen kehyspäätökseen.

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2006—20081)

Tunnus Pääluokka v.2006
tilinpäätös
milj. €
v.2007
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2008
esitys
milj. €

Muutos2007—2008
milj. € %
             
21. Eduskunta 100 112 122 10 9
22. Tasavallan presidentti 11 10 9 - 1 - 10
23. Valtioneuvosto 87 54 61 6 11
24. Ulkoasiainministeriönhallinnonala 882 992 1 096 103 10
25. Oikeusministeriönhallinnonala 713 715 725 10 1
26. Sisäasiainministeriönhallinnonala 1 052 1 047 1 074 27 3
27. Puolustusministeriönhallinnonala 2 281 2 236 2 426 190 8
28. Valtiovarainministeriönhallinnonala 6 034 6 388 6 749 361 6
29. Opetusministeriönhallinnonala 6 401 6 565 6 889 324 5
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 780 2 626 2 796 170 6
31. Liikenne- javiestintäministeriön hallinnonala 1 795 1 828 2 090 262 14
32. Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala 2 141 2 270 2 413 144 6
33. Sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonala 12 513 12 987 13 935 948 7
34 Työministeriönhallinnonala
35. Ympäristöministeriönhallinnonala 331 304 320 16 5
36. Valtionvelankorot 2 261 2 348 2 422 74 3
  Yhteensä, pl.valtionvelan vähentäminen 39 384 40 483 43 127 2 644 7
             
37. Valtionvelanvähentäminen 1 486 35 1 953 1 918 5 480
  Yhteensä 40 871 40 517 45 080 4 562 11

1) Taulukossamäärärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osanmukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksihallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavakoko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismääränpääosalle, noin kolmelle neljännekselle, talousarviomenoista. Menosäännönja sen pohjalta vahvistetun valtiontalouden kehyksen ulkopuolellejäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaanmuuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki, kansaneläkelaistajohtuvat siirrot Kansaneläkelaitokselle sekä valtion osuus toimentulotukimenoista.Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjenmuutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolellejäävät valtiovelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoituksetja menot, joissa valtio toimii vain teknisenä suorituksen välittäjänä,sekä eräät muut menot, joiden sitominen kehykseen ei ole finanssipoliittisestiperusteltua.

Toukokuun 2007 kehyspäätöksessä vaalikauden kehys asetettiinsiten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,3 mrd. euronmenolisäyksen vuoden 2011 tasolla. Vuoden 2008 kehystasoksi päätettiin33 577 milj. euroa, josta 60 milj. euroa jätettiin ns.jakamattomaksi varaukseksi ja lisätalousarviotarpeisiin varattiin300 milj. euroa.

Talousarvioesityksessä kehystä on korjattu vastaamaan tarkentuneitahintaennusteita sekä talousarvion rakennemuutoksia yhteensä 328milj. eurolla. Rakennemuutoksena kehyksessä on huomioitu ammattikorkeakoulujenrakennejärjestelyjen tukeminen, joka korottaa valtion osuutta ammattikorkeakoulujenkäyttökustannuksiin sekä valtiolle kertyviä alv-tuloja 4 milj. eurolla. Rajavartiolaitoksenilma- ja vartioalusten hankintaan EU:n ulkorajarahastolta saatavattulot on muutettu bruttobudjetoiduksi, minkä johdosta kehystä onkorotettu 1 milj. eurolla. Muilta eläkelaitoksilta saaduista ennakkotuloistamaksettavat korkomenot on muutettu bruttobudjetoiduiksi ja siirrettyteknisesti välitettynä suorituksena kehyksen ulkopuoliseksi menoksi.Tästä johtuen kehystasoa on alennettu 0,7 milj. eurolla. Meriliikenteenalustukien yhtenäistämisessä 1.1.2008 kehyksen ulkopuoliseksi menoksikatsottu matkustaja-alusten ennakonpidätysten väliaikainen maksuvapautusmuuttuu osaksi kauppa-aluksille Merenkulkulaitoksesta maksettavia suoriatukia. Tämä kasvattaa kehysmenoja vuositasolla 24,3 milj. euroa.Muutoksen johdosta kehystä on korotettu menojen nousua vastaavasti.Hallitusohjelmassa kehyksen ulkopuolisen matalapalkkatuen laajentamiseenvarattu 50 milj. euroa kohdennetaan tässä talousarvioesityksessänuorten työllistymisedellytysten parantamiseen, vajaakuntoistenpalkkatukeen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksenlaajentamiseen, joita rahoitetaan kehykseen luettavilta momenteilta.Tästä johtuen kehystasoa on korotettu 50 milj. eurolla. Hinta- ja kustannusarvioidentarkentumisesta aiheutuu nettomääräisesti n. 250 milj.euron kehyskorjaus. Tarkistuksessa ei ole ennakoitu uuden työ- javirkaehtosopimuksen palkkavaikutuksia. Tarkistettu menokehys vuodelle2008 on 33 905 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan33 358 milj. euroa, mikä jättää 247 milj. euron jakamattomanvarauksen vuosittaisen 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi.

Vuonna 2007 omaisuuden myynnistä on kertynyt nettotuloja 863milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti osakkeiden vuotuisten myyntitulojenylittäessä 400 milj. euroa, voidaan ylityksestä enintään 25 %,kuitenkin enintään 150 milj. euroa, käyttää kertaluonteisiin osaamista,innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin kehyksenestämättä, ellei erityisiä muita syitä ole. Siten kertaluonteisiinmenolisäyksiin on käytettävissä 116 milj. euroa. Tästä 12 milj.euroa esitetään kohdennettavaksi tässä talousarvioesityksessä julkisenhallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 9 769milj. euroa, mikä on 234 milj. euroa enemmän kuin 25.5.2007 kehyspäätöksessä.Kasvu johtuu suurelta osin yleisen korkotason nousun aiheuttamastavaltionvelan korkomenoarvion kohoamisesta 99 milj. eurolla sekäarvonlisäveromenojen kasvusta 19 milj. eurolla kehyspäätökseen nähden.Ehdotettu eläketulojen verotuksen keventäminen ja työsuhdeasuntovähennyksenkäyttöönotto vähentävät kuntien verotuloja ja kasvattavat valtionkompensointitarvetta muille veronsaajille 119 milj. eurolla. EU-markkinatueneli maataloustuotteiden vientituen ja yksityisen varastoinnin tuensekä eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavientoimenpiteiden maksun siirtäminen Maatalouden interventiorahastostabudjettitalouteen kasvattaa kehyksen ulkopuolisia menoja 50 milj.eurolla. Työnantajan työeläkemaksun nousu kompensoidaan alentamallatyönantajan kansaneläkemaksua, mistä johtuen valtion osuus kansaneläkelaistajohtuvista menoista nousee n. 65 milj. euroa.

Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa

  2008
  esitys
   
Menosäännönmukaan  
Työttömyysturvamenot,asumistuki ja Kela-siirto 3 938
Veronkevennystenkompensaatiot kunnille 119
EU:lta saataviatuloja vastaavat menot 1 222
Veikkausvoittovarojaja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavatmenot 840
Omaisuudenmyynnistä saatavilla tuloilla rahoitettavat menot 20
Korkomenot 2 422
Finanssisijoitukset 90
Tekniset läpivirtauserät 62
Arvonlisäveromäärärahat 941
Matalapalkkatukisekä merityötulontuki 115
Yhteensä 9 769

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallituksella on kolme politiikkaohjelmaa hallitusohjelmassamääriteltyjä laajoja poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksiavarten. Politiikkaohjelmille asetettavia hallituksen keskeisiä tavoitteitatoteutetaan eri hallinnonalojen yhteisin ja yhdensuuntaisin toimenpitein.Kutakin politiikkaohjelmaa johtaa ja koordinoi ohjelmasta vastaavaministeri apunaan ohjelmajohtaja. Politiikkaohjelmien linjauksetja toimintasuunnitelmat käsitellään kunkin ohjelman ministeriryhmässäja vahvistetaan syksyllä 2007 hallituksen strategia-asiakirjassa(HSA). Tässä yhteydessä määritellään tarkemmin myös politiikkaohjelmienvaikuttavuustavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattori- ja muut mittarit.

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma toteuttaa osaltaanniitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnanrahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekäglobalisaatiokehityksen johdosta. Ohjelman toimenpiteillä tähdätääntyön tuottavuuden kohottamiseen ja työllisyysasteen parantamiseen.Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huolehtimista yritysten toimintaympäristönkehittämisestä. Ohjelma on laaja-alainen ja sisältää toimia niintyöelämän, yrittämisen, työllisyyden, sosiaaliturvan kuin koulutuksenosalta.

Työllisyysastetta pyritään parantamaan monin keinoin:

  • Kehitetään työelämän turvallisuudenja joustavuuden vaatimusten välille uusi suomalainen malli, jokaantaa kansalaiselle työllistymisturvaa ja toisaalta varmistaa entistäparemmin työvoiman saantia.
  • Rakennetyöttömyyden alentamiseksi sosiaaliturvan jatyön yhteensovitusta arvioidaan uudelleen, tehdään kartoitus palkkaamisenesteistä ja selvitetään ensimmäisen työntekijän palkkaamisen ongelmia.

  • Työvoiman saatavuutta parannetaan työvoimapolitiikanuudistamislinjauksilla, joilla puututaan mahdollisimman varhaintyöttömyyteen ja estetään syrjäytymistä ja työttömyyden pitkittymistä.Työuria pidentäviä toimia, mm. opiskeluaikojen tiivistämistä, edistetään.Myös työperäistä maahanmuuttoa edistetään.

  • Työmarkkinoiden toimivuutta vaarantaviin kohtaanto-ongelmiinhaetaan ratkaisuja. Työvoimatarpeiden ennakointia parannetaan jatehostetaan ennakoinnin vaikutusta koulutukseen. Ammattitaitoisentyövoiman puutteesta kärsivistä toimialoista käynnistetään selvitys.

Työn tuottavuuden kohentamisen yhtenä lähtökohtana on tunnistaatyöelämän laadun vaikutus työorganisaatioiden innovaatiokykyyn jasen myötä tuottavuuteen. Työelämän laatua parantavat kehittämistoimetkootaan samaan päämäärään tähtääväksi kokonaisuudeksi. Yksi osa ohjelmapohjaista kehittämistä ovat panostukset yritysten innovaatiokykyätukevaan johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen. Yritystoiminnanedellytyksistä on huolehdittava tukemalla eri hallinnonalojen toimiayrittäjyyshalukkuuden ja yritysten kasvuhalukkuuden kohottamiseksi. Näitäedistetään mm. yrittäjyyskoulutuksella sekä kehittämällä sosiaaliturvaa.

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa on tarkoitusrahoittaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta 32 tässä talousarvioesityksessäehdotettavien määrärahojen puitteissa. Ohjelman koordinoinnistavastaa kauppa- ja teollisuusministeri, ja sen ohjelmajohtaja sijoitetaantyö- ja elinkeinoministeriöön.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestönterveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Se antaamahdollisuuden jatkaa Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessatavoitteena ollutta, mutta siinä vähäiselle painotukselle jäänyttäterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Pitkänaikavälin linjaukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksion kirjattu Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan.

Politiikkaohjelma antaa myös mahdollisuuden Suomen EU-puheenjohtajakaudenpääteeman, ”Terveys kaikissa politiikoissa” -ajattelunmukaisesti vahvistaa jo käynnissä olevaa kehittämistyötä yli perinteistenhallinnon sektorirajojen. Mahdollisuudet vaikuttaa kansantautienriskitekijöihin ja muihin terveyden taustatekijöihin ovat paljoltimuiden hallinnonalojen kuin terveydenhuollon käsissä. Eri hallinnonaloillatehdyt ratkaisut vaikuttavat terveyteen, ja sen vuoksi on luotavaterveyttä tukevia olosuhteita ja vaikutettava elämäntapaan kokoyhteiskuntapolitiikalla. Terveys on otettava huomioon ja terveysvaikutuksiamahdollisuuksien mukaan arvioitava kaikkien alojen päätöksenteossa.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa kiinnitetään huomiotamm. terveyden edistämisen rakenteiden ja niitä turvaavan lainsäädännönkehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen,työikäisten työ- ja toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, ikääntyvien terveydenja toimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen ja ehkäiseväntyön vastuiden jakoon ja resursointiin, liikunnan ja kulttuurinmerkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenä sekä fyysisen ympäristönterveellisyyteen.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaasosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta 33 tässä talousarvioesityksessäehdotettavien määrärahojen puitteissa. Ohjelman koordinoinnistavastaa peruspalveluministeri, ja sen ohjelmajohtaja sijoitetaansosiaali- ja terveysministeriöön.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmapohjautuu valtioneuvostossa vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksyttäväänlapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan. Sen valmistelussaovat mukana kaikki ministeriöt.

Politiikkaohjelman avulla pyritään ehkäisemään sekä vähentämäänpahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten terveeseen jaturvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataanvoimavaroja eri sektoreilla. Korjaavien erityispalveluiden tarvettapyritään vähentämään luomalla lapsuus- ja nuoruusiässä perusta hyvälleterveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Lapsi- ja nuorisopoliittistanäkökulmaa voidaan korostaa päätösten lapsi- ja nuorisovaikutustenyhteiskunnallisella arvioinnilla, parantamalla lasten ja nuortenhyvinvoinnin seurannan tietopohjaa sekä lapsen oikeuksista tiedottamalla.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvien syrjäytymisuhkientorjumisessa sekä syntyneiden ongelmien ratkaisemisessa läpileikkaavanaperiaatteena tulee olla varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuentarjoaminen. Varhainen tuki ja puuttuminen vähentävät oleellisestiyhteiskunnan kokonaiskustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossaalentunutta hyvinvointia pyritään palauttamaan korjaavilla toimenpiteillä.Se edellyttää poikkihallinnollista politiikkasuunnittelua ja -toimeenpanoakaikilla hallinnon tasoilla. Hallinnon näkökulma yhdistyy politiikkaohjelmassatiiviiseen vuorovaikutukseen ja toiminnalliseen kumppanuuteen perheidenja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisen rinnalla keskeinenväline varhaiselle tuelle ja ongelmiin tarttumiselle on riittävästiresursoitu ja hyvin toimiva hyvinvointipalvelujen verkosto. Politiikkaohjelmantehtävänä on arvioida nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta.

Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä.Vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhemmuuden säilyminen toimivana ihmissuhteenaedellyttää yhteiskunnan tukitoimia, joista osa kohdentuu lapsi-vanhempisuhteenja osa vanhempien keskinäisen suhteen ylläpitoon. Sekä äideilleettä isille ja muille huoltajille on tehtävä mahdolliseksi sovittaayhteen perheen ja lasten tarpeet sekä työelämän vaatimukset.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaaon tarkoitus rahoittaa opetusministeriön pääluokasta 29 tässä talousarvioesityksessäehdotettavien määrärahojen puitteissa. Ohjelman koordinoinnistavastaa kulttuuri- ja urheiluministeri, ja sen ohjelmajohtaja sijoitetaan opetusministeriöön.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä61 milj. euroa, missä on lisäystä 6 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Määrärahasta 18 milj. euroa on puoluetukea,jota ehdotetaan lisättäväksi 3 milj. eurolla. Valtioneuvoston jäsentenja ministerien erityisavustajien lukumäärän lisäyksestä sekä tilannekuva-ja turvallisuustoimenpiteiden tarpeista aiheutuu määrärahoihin lisäystän. 2,3 milj. euroa. Uutena määrärahana ovat osakehankintamäärärahat,3 milj. euroa, jotka on budjetoitu valtioneuvoston kansliaan omistajaohjauksensiirron myötä.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 24)

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 1 096 milj. euroa, missä on lisäystä 103 milj.euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriönpääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 20 %,kansainvälisen kehitysyhteistyön 62 %, lähialueyhteistyön2 % ja muiden menojen 16 %.

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 191 milj.euroa. Vuoden 2008 aikana Suomi toimii Etyj-puheenjohtajana. Osanahallintopalvelujen ja tukitoimintojen kehittämistä ulkoasiainhallinnostavähennetään 17 hallinnollista tuki- ja palvelutehtävää.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 830milj. euroa, jonka arvioidaan vastaavan n. 0,44 %suhteessa bruttokansantuloon. Kehitysyhteistyömäärärahoista 668milj. euroa on budjetoitu ulkoaisianministeriön pääluokkaan. Talousarvioesityksessäehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyöhön budjettivuoden määrärahojenlisäksi myös 644 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvatmenot ajoittuvat vuoden 2008 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseenehdotetaan siirrettäväksi yhteensä 15 milj. euroa varsinaisen kehitysyhteistyönmäärärahaa.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 20,5 milj. euroa,mikä on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa.Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri.Hallitusohjelman mukaisesti lähialueyhteistyö keskitetään erityisestiympäristö-, ydinturva- ja sosiaali- ja terveysaloille.

Kriisinhallintatoiminta

Sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan ehdotetaan yhteensä105 milj. euroa, mikä on 17,5 milj. euroa vähemmän kuin v. 2007.Vuoden 2007 korkeampi määrärahataso johtuu Libanonin UNIFIL-operaationrahoittamisesta. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojenylläpitomenoista on 56,4 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalleehdotetaan 48,2 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- jahallintomenoihin. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 14,1 milj.euroa. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaanolevan palkattua henkilöstöä v. 2008 yhteensä n. 1 100henkilötyövuotta.

Oikeusministeriön hallinnonala(pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 725milj. euroa, mikä on 10 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessatalousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenojahallinnonalan määrärahojen lisäys vuoteen 2007 on 19 milj. euroaeli 2,7 %.

Määrärahoista 37 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle jasen yhteydessä toimiville virastoille, 286 milj. euroa tuomioistuimilleja oikeusapuun, 212 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon,86 milj. euroa ulosottotoimeen, 37 milj. euroa syyttäjäntoimeen,40 milj. euroa arvonlisäveromenoihin, 6 milj. euroa vaaleihin ja20 milj. euroa muihin menoihin.

Oikeusministeriö ja hallinto

Vuonna 2008 käynnistetään vaalijärjestelmän uudistus. Valtioneuvostonsäädösvalmistelun tehostamiseksi hallitus ottaa käyttöön lainsäädäntösuunnitelman.Valmistellaan käräjäoikeusverkoston uudistamista 25—30maakunnallisen käräjäoikeuden ja muutamien niitä tukevien sivukanslioidenvaraan sekä kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksistaMaanmittauslaitokselle. Lisäksi tarkoituksena on valmistella yksinkertaistenvelkomusasioiden käsittelyn keskittäminen. Kihlakuntajärjestelmänpurkamiseen liittyen OM:n hallinnonalalle siirtyy henkilöstöä ulosotto-ja syyttäjävirastojen tehtäviin. Inarin kirkonkylään rakennetaanSaamelaiskulttuurikeskus. Hanke on tarkoitus käynnistää v. 2008.

Oikeusturva

Oikeusturvassa tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja tuomioistuimissasekä supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja. Tavoitteena on myöslyhentää asioiden kokonaiskestoa esitutkinnassa, syyteharkinnassaja tuomioistuinkäsittelyssä. Tuomioistuinten toimintaedellytystenturvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi ehdotetaan 3 milj. eurontasokorotusta, 2 milj. euron lisämäärärahaa uudesta lastensuojelulaistahallinto-oikeuksille aiheutuvien lisätehtävien vuoksi ja 2,6 milj.euron lisämäärärahaa tietojärjestelmien kehittämiseen. Oikeusavussatarkoituksena on korottaa asiakkaan omavastuuta rajaten korotuksenpiiristä kuitenkin heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaatehostetaan vahvistamalla ulosoton erikoisperintää. Luottotappioidentorjunnassa tavoitteena on tilittää hakijoille saman verran kuinv. 2007 eli n. 640 milj. euroa, vaikka yksityisoikeudellisten saatavienvanhentuminen vähentää perintätulosta maaliskuusta 2008 alkaen.Toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi ulosottopiirien määrää vähennetään.

Rikollisuuden vastustaminen

Väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi toteutetaan laaja-alaistaväkivallan vähentämisohjelmaa.

Tehostetaan ja nopeutetaan vaativien rikosasioiden esitutkinta-,syyteharkinta- ja oikeuskäsittelyä. Tämän toteuttamiseksi lisätäänsyyttäjien ja poliisin esitutkintayhteistyötä. Syyttäjälaitoksenmäärärahaan ehdotetaan 1,6 milj. euron tasokorotusta ja 1 milj.euron lisämäärärahaa esitutkintayhteistyön ja vaativien asioidenkäsittelyn tehostamiseen.

Vankimäärä on alkanut laskea. Vuonna 2008 arvioidaan olevankeskimäärin 3 600 vankia. Ensikertaisten vankien uusintarikollisuudenvähentämistä koskevana tavoitteena on, että viiden vuoden kuluessavapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee vuoden 2005 35prosentin tasolta 32 prosenttiin v. 2011. Lisätään vankienosallistumismahdollisuuksia uusimisriskiä vähentäviin toimintoihin.Vähennetään minimiin vankeuden käyttäminen sakon muuntorangaistuksena.Vankitilojen kunnostamiseksi on tarkoitus aloittaa Kuopion vankilanja Mikkelin vankilan peruskorjaus- ja lisärakennustyöt. Rangaistustentäytäntöönpanon määrärahaan ehdotetaan 4 milj. euron tasokorotusja 2,6 milj. euron lisämääräraha vuokramenoihin. Tuottavuustoimenpiteetja vankien määrän lasku vähentävät määrärahatarvetta yhteensä 1,3 milj.eurolla.

Sisäasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 1 074 milj. euroa, mikä on 27 milj. euroa enemmänkuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäyksetkohdistuvat rajavartiolaitokseen sekä pelastustoimeen ja hätäkeskuksiin.

Poliisitoimi ja hätäkeskuslaitos

Poliisilaitosten määrää vähennetään kolmannekseen nykyisestäyhteensovittaen uudistus mm. käräjäoikeusjaon kanssa. Poliisin hallintorakenteenkokonaisuudistusta jatketaan siten, että se kohdistuu koko poliisihallintoon.Poliisin henkilöstötarpeista tehdään pitkän aikavälin suunnitelma.Kihlakuntahallinnon purkautuessa suurin osa yhteisestä henkilöstöstäsiirtyy poliisitoimeen.

Poliisitoimen menoihin esitetään 607 milj. euroa, mikä on 3milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa.Vähennys aiheutuu pääosin hallinnonalan tietotekniikkakeskuksenperustamisesta ja siihen liittyvästä sisäisestä määrärahasiirrosta.Tuottavuustoimien johdosta määrärahaa on vähennetty 2,2 milj. euroa.Toimitilamenoihin on osoitettu lisäystä 4,6 milj. euroa ja työttömienpoliisien työllistämiseen 1,5 milj. euroa. Teleyrityksille maksettaviinkorvauksiin teletunnistetietojen tallentamisesta aiheutuviin investointeihinesitetään varattavaksi 6 milj. euroa.

Rajavartiolaitos

Pääosa Rajavartiolaitoksen rakennetusta kiinteistövarallisuudestasiirretään Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan 1.1.2008 lukien.Tästä aiheutuva lisäkustannus vuoteen 2007 verrattuna on n. 4milj. euroa, mikä on huomioitu määrärahan lisäyksenä.

Rajavartiolaitoksen menoihin esitetään 207 milj. euroa, jostakevyiden helikoptereiden ja partioveneiden uusimiseen käytetään5,3 milj. euroa. Lisäksi rajavartiolaitos saa rahoitusta ulkorajarahastosta.

Pelastustoimi

Hätäkeskusten toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan lisäämällähätäkeskusten henkilöstöä väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella.Hätäkeskustoiminta uudistetaan siten, että hätäkeskukset verkotetaantoimimaan toistensa tukena ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Pelastustoimen ja viranomaisradioverkon menoihin esitetään yhteensä29,7 milj. euroa. Hätäkeskuslaitoksen menoihin esitetään 51,7 milj.euroa, mikä on 4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessatalousarviossa. Lisämääräraha käytetään lisähenkilöstön palkkaamiseen jajohtamisjärjestelmän parantamiseen.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon menoihin esitetään 84 milj. euroa, mikäon 6,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Vähennysaiheutuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestäja kahden vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta.

Puolustusministeriön hallinnonala(pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja2 426 milj. euroa, mikä on 190 milj. euroa enemmän kuinvuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Nyt ehdotettavista jaaiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisillevuosille 886 milj. euron määrärahasitoumus.

Sotilaallinen maanpuolustus

Sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroja käytetään ensisijaisestistrategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn kehittämiseenja ylläpitämiseen. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy-ja torjuntakyky ylläpidetään nykytasolla. Lisäksi parannetaan edellytyksiäosallistua kriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 412milj. euroa, mikä on 54,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessatalousarviossa. Lisäys johtuu pääosin toiminnan tason palauttamisesta,selontekoon sisältyvistä rakennemuutoksista, puolustushallinnonkiinteistöuudistuksen menoista, asevelvollisten terveystarkastuksistaja kustannustason tarkistuksista.

Puolustusvoimien henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaanpalvelemaan tehtävien toteuttamista ja puolustusjärjestelmän pitkäjänteistäkehittämistä. Ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseenterveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissa koulutetaan25 000 reserviläistä.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 669 milj. euroa,mikä on 89 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa.Lisäys muodostuu pääosin valtioneuvoston kehyspäätöksissä tehdyistämenotarkistuksista ja aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien menojenajoitusmuutoksista. Määrärahasta 557 milj. euroa aiheutuu aikaisemminmyönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista, 29 milj. euroa uuden Puolustusvoimienmateriaalinen kehittäminen -tilausvaltuuden (PVKEH 2008) vuoden2008 maksuosuudesta, 63 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoistasekä 21 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvistamenoista. Lisäksi ehdotetaan 31 milj. euroa määrärahaa Hawk-koneidenhankinnan loppurahoitukseen. Syksyn 2007 lisätalousarviossa on tarkoitusehdottaa uuden tilausvaltuuden myöntämistä 18 Hawk-koneen hankintaavarten.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnankalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 48,2 milj. euroa.Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle sisältyy suomalaisten kriisinhallintajoukkojenylläpitomenoja 56,4 milj. euroa. Sotilaallisen kriisinhallinnanpainopiste on EU:n taisteluosastoihin osallistumisessa ja siihenliittyvän suorituskyvyn luomisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnanmäärärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksienja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot,joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan v. 2008.

Puolustushallinnon rakennuslaitos

Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnonkiinteistöalan osaamiskeskuksena tarjoten hallinnonalalle tarvittaviakiinteistötoimen- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintapalveluja.

Valtiovarainministeriön hallinnonala(pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 6 749 milj. euroa, missä on lisäystä 361 milj.euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Hallinnon kehittäminen

Hallitusohjelman mukaisesti talousarvioesitykseen sisältyyesitys kihlakuntajärjestelmän purkamisesta 1.1.2008 lukien. Kihlakunnanvirastojenyhteinen henkilöstö siirretään pääosin poliisin sektorille, muttahenkilöstöä siirtyy myös maistraatin, ulosottotoimen ja syyttäjätoimen sektoreille.Kihlakunnanvirastojen yhteinen määräraha puretaan em. sektoreille.

Aluehallinnon uudistamishankkeen tehtävänä on laatia ehdotuksetja mahdolliset vaihtoehdot aluehallintoviranomaisten tehtäväkokonaisuuksiksija tehtävien muutoksiksi, keskushallinnon siirtämiseksi aluehallinto-ja paikallishallintoviranomaisille sekä aluehallintoviranomaisten määränvähentämiseksi ja aluejakojen muutoksiksi sekä mahdollisiksi uusiksivaltion aluehallintoviranomaisiksi.

Valtion eläkemenot

Noin puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista oneläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan3 487 milj. euroa, missä on lisäystä 152 milj. euroa vuoden2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 601milj. euroa, missä on kasvua 73 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Kasvu aiheutuu bruttokansantuloon perustuvienmaksujen, Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksenosuuden ja arvonlisäveropohjaan perustuvien maksujen noususta.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioituyhteensä 235 milj. euroksi. Määrärahat kasvavat vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 27 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksunsuuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksuon 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyyvaltion tulojen kasvua vastaavasti.

Kunnat

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta jatketaan hyväksytynpuitelain linjausten mukaisesti.

Kunnille menevien avustusten osuus pääluokan määrärahasta on3,7 %. Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 175milj. euroa, johon sisältyy 4,7 prosentin kustannustason tarkistus.

Kuntien yhdistymisavustuksiin, kuntajakoon sekä kuntien yhteistoiminnantukemiseen tarkoitetuissa 44 milj. euron määrärahoissa on varauduttuyhden kuntajaon muutoksen voimaantuloon v. 2008. Kuntien harkinnanvaraisiinavustuksiin ehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on 5,5 milj. euroa enemmänkuin v. 2007. Harkinnanvaraiset avustukset on vuodesta 2007 alkaenkytketty tiukemmin kunnan rakenteiden ja palvelutuotannon uudistamisprosesseihin.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

Työnantajien tietyin ehdoin saamaan matalapalkkatukeen ehdotetaan100 milj. euroa. Energiaverotukeen ehdotetaan 53 milj. euroa.

Opetusministeriön hallinnonala(pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä6 889 milj. euroa, missä on lisäystä 324 milj. euroa vuoden2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavatmäärärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudetja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen,ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseensivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeenja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista rahoittavatpääosan valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimenja nuorisotyön menoista 419 milj. euroa rahoitetaan veikkauksenja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoistaja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjenosuus on n. 15 % kokonaisrahoituksesta. Yliopistojentoimintamenoista n. 12 % katetaan maksullisenpalvelutoiminnan tuloilla. Yliopistojen toimintamenojen perusrahoitusmääräytyy tutkintomäärätavoitteiden ja -toteumien perusteella. Yliopistojentoimintamenot kasvavat yhteensä 13 milj. eurolla, jossa on otettuhuomioon lisäyksenä 20 milj. euroa yliopistojen toimintaedellytystenturvaamiseksi. Lisäksi yliopistolaitoksen rakenteelliseen kehittämiseenosoitetaan 7 milj. euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaanmyöntämisvaltuuteen ehdotetaan lisäystä 20,3 milj. euroa.

Opintotuki

Opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla 1.1.2008lukien, jonka johdosta määrärahat lisääntyvät 9 milj. eurolla. Opintorahanmääriä korotetaan 15 prosentilla 1.8.2008 lukien. Tämän johdostamäärärahat lisääntyvät 29 milj. eurolla.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujensekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisenvaltionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärienperusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 3 610 milj. euroa, jossa on lisäystä 279 milj.euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Valtionosuuksien mitoitus perustuu uusimuotoiseen valtion jakuntien välisen kustannustenjaon tarkistukseen, joka sisältää täydetindeksikorotukset. Aiemmista indeksileikkauksista aiheutuvia valtionosuuksienvähennyksiä ei hyvitetä kunnille jälkikäteen kustannustenjaon tarkistuksenyhteydessä, minkä vuoksi valtionosuusprosenttia alennetaan kustannustenlisäystä vastaavasti. Uudistuksen myötä opetustoimen ja kirjastonyksikköhinnat nousevat vastaamaan todellisia kustannuksia. Valtionosuusprosenttialenee nykyisestä 45,3 prosentista 41,89 prosenttiin, mikä kasvattaavastaavasti kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallistasäästöä n. 18 milj. euroa. Se esitetään kohdennettavaksikoulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koonpienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.

Elinikäisen oppimisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksenlaajentamista keskimäärin 2 000 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksenajärjestettävää lisäkoulutusta 2 100 opiskelijalla v. 2008.Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 57 milj. euroakouluhankkeille ja 5,7 milj. euroa kirjastohankkeille.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 419 milj. euroa.Tieteen menoista 27,7 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaistentuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnanja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet)kokonaismäärästä 60,7 % myönnetään veikkausvoittovaroista.Taiteen osuudesta ehdotetaan käytettäväksi jakosuhdelain mukaisestikirjastojen valtionosuuksien kattamiseen n. 24 milj. euroa,jolla katetaan 22 % kirjastojen valtionosuuksista. Voittovaroistaehdotetaan käytettäväksi 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksenedistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 18 %tieteen edistämiseen ja 48 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriönhallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 796 milj. euroa, missä lisäystä on 170 milj.euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa

  2008 Muutos
  TAE 2007/2008
     
Maaseudunkehittäminen 120,4 17,4
Maatalous 2 230,5 135,2
Elintarvikkeidenturvallisuus ja laatu 43,3 -0,5
Kala-, riista-ja porotalous 58,8 0,4
Vesitalous 27,0 1,5
Metsätalous 158,2 1,4
Kiinteistö-ja paikkatietoinfrasruktuuri 57,9 2,7
Hallintoja muut 99,8 11,6
Yhteensä 2 795,9 169,7

Merkittävimmät määrärahalisäykset aiheutuvat eräiden aiemminMaatalouden interventiorahastosta rahoitettujen menojen ottamisestabudjettitalouden piiriin, korkotukilainojen korkotuen kasvusta jaManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman menoista.

Tulot EU:lta kasvavat vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioonverrattuna 47 milj. euroa. Lisäys aiheutuu maatalouden interventiotoiminnantuloista.

Vuoden 2008 talousarviossa on uutena tukimuotona bioenergiatuotannonavustaminen, jonka tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergiaraaka-aineiden,elintarviketeollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteidensekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteidenkäyttöä bioenergian tuotannossa.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminenkestävällä tavalla. Ohjelmakautta 2007—2013 varten laaditunmaaseudun kehittämisstrategian mukaisesti edistetään erityisestiydinmaaseudun ja syrjäisten maaseutualueiden tasapainoista kehitystäsuhteessa koko maan kehitykseen erityisesti vahvistamalla maaseudunyritystoimintaa ja osaamista sekä parantamalla työllisyyttä. Strategiaatoteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteidenja maaseutuneuvonnan avulla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuuson uuden ohjelmakauden toisena vuonna 133 milj. euroa eli n. 27milj. euroa edellisvuotta suurempi. Maksatusvarat kasvavat n. 18milj. euroa. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat. Vuonna 2008toteutetaan myös valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa.

Maatalous

Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa jakotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineentuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannonravinnekuormituksen vähentäminen. Myös maatalousperäistä bioenergiantuotantoapyritään lisäämään. Maksettavien viljelijätukien määrä säilyy suunnilleen vuoden2007 tasolla. EU-tulotuella kompensoidaan maataloustuotteiden hintojenalentamisen vaikutuksia ja EU-markkinatuilla edistetään maataloustuotteidenvientiä ja menekkiä. Vuonna 2008 otetaan käyttöön uusi tuotantoeläintenhyvinvointituki ja ei-tuotannollisten investointien tuki. Lisäksiviljelijöille maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuenvaroista luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa A- ja B-tukialueilla.Uutta korkotukilainojen valtuutta myönnetään 285 milj. euroa. Hallitusohjelmanmukaisesti käynnistetään suomalaisen ruoan edistämisohjelma osanaelintarviketalouden kansallista laatustrategiaa. Maatalouden politiikkasektorinmäärärahat kasvavat 135 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin EU:nkokonaan rahoittamien markkinatukien ja osarahoitteisten menekinedistämistukiensiirtymisestä rahoitettavaksi talousarviosta sekä korkotukilainojenkorkotuen ja Maatilatalouden kehittämisrahastoon tehtävän siirronkasvusta.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Toiminnan tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveydensekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminensekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Turvallisuusriskien hallinnassapainottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien leviämisenestäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen.

Vesitalous

Tavoitteena on parantaa varautumista poikkeuksellisiin vesioloihinsekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Valmistellaan EU:n tulvadirektiivintoimeenpanoa. Vesihuollon tukea suunnataan haja-asutusalueiden viemäriverkostojenlaajentamiseen.

Metsätalous

Toiminnan tavoitteina ovat metsien korkea puuntuotannollinenkäyttöaste, metsien hyvä puuntuotannollinen tila, metsien monimuotoisuusja metsätalouden kannattavuus. Tavoitteisiin pyritään toteuttamallahallitusohjelman mukaisesti v. 2007 päivitettävää kansallistametsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuudentoimintaohjelmaa.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Käynnistetään kirjaamistehtävien siirto oikeusministeriön hallinnonalaltaMaanmittauslaitokselle ja viranomaisten paikkatietoaineistojen ja-palveluiden hallinnon kehittämistä ja yhteiskäyttöä koskevan INSPIRE-direktiivin(2007/2/EY) toimeenpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

Hallinto ja muut

Lisäys, 11,6 milj. euroa, aiheutuu lähinnä uudesta bioenergiatuotannonavustuksesta ja v. 2007 perustetun Maaseutuviraston toiminnanvakauttamisesta. Maatalouden vesiensuojelun pilottihankkeeseen osoitetaan1 milj. euroa. Hanketta rahoitetaan 1 milj. eurolla myös ympäristöministeriönpääluokasta.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat onbudjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, hoitavatEU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikansekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavatmm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti.Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoituympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriönvesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit,joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle,hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteenja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Metsäkeskuksethoitavat aluetasolla metsätalouden edistämistä ja valvontaa koskeviatehtäviä.

Liikenne- ja viestintäministeriönhallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja yhteensä 2 090 milj. euroa, missä on lisäystä262 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon. Hallinnonalan virastojenja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden nettobudjetoitujentulojen määräksi arvioidaan n. 184 milj. euroa. Käytettävissäolevan kokonaisrahoituksen määräksi arvioidaan 2 274 milj.euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistäaiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 1 426 milj.euron määrärahasitoumukset.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32,8 milj.euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla.Määräraharahoituksen osuus on 6,1 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalleosoitetaan sanomalehdistön tukemiseen 18,5 milj. euroa. YleisradioOy:n julkisen palvelun tehtävään kuuluvan Suomesta ulkomaille suunnattujentelevisio- ja radiopalvelujen järjestämiseen osoitetaan 2 milj.euron määräraha. Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuillaja toimilupamaksuilla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa n. 417milj. eurolla.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön jaohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisenja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi.Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla jatuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassasekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Ostoliikenteessätehdään v. 2007 arviolta yhteensä n. 10,5 miljoonaamatkaa.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö,hallintovirastot Ajoneuvohallintokeskus, Rautatievirasto ja Ilmailuhallintosekä väylävirastot Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos.Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemalla muita kuin valtion omistamialiikenneverkkoja sekä ostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 18,6 milj.euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen menoiksi arvioidaan 84,4 milj.euroa, josta 71,6 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja ajoneuvoverotustehtävät12,8 milj. euron määrärahalla. Rautatieviraston menoiksi arvioidaan 4,2milj. euroa, josta 4 milj. euroa rahoitetaan määrärahalla. Ilmailuhallinnonmenoiksi arvioidaan 11,6 milj. euroa, josta 4 milj. euroa rahoitetaanmaksutuloilla ja 7,6 milj. euroa määrärahalla.

Tiehallinnon kokonaismääräraha on 834 milj. euroa, missä onlisäystä 98 milj. euroa. Tiehallinnossa perustienpidon painopisteon tieverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaamisessa sekä liikenneturvallisuudenparantamisessa. Perustienpitoon osoitetaan 525 milj. euroa ja tieverkonkehittämisinvestointeihin ehdotetaan 202 milj. euroa.

Kehä I Turunväylä—Vallikallio -tiehanke muutetaan jälkirahoitushankkeeksi,joka on tarkoitus toteuttaa Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella.Hankkeiden kustannusarvioiden ylittäessä hyväksytyt valtuudet Tiehallintosiirtää hankkeen Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahtitarjouskyselyn ja keskeyttää hankkeen Vt 14 Savonlinnankeskusta tarjouskilpailun. Lappeenranta—Imatra ja Keminkohta ja sillat -tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaannousseiden kustannusarvioiden mukaisesti. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksitoteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 milj. euron määrärahalla.

Merenkulkulaitoksen kokonaismääräraha on 113 milj. euroa, missäon lisäystä 5 milj. euroa. Merenkulkulaitoksen toimintamenoiksiarvioidaan 32 milj. euroa ja vesiväylänpidon menoiksi 62 milj. euroa.Väylämaksutuloiksi arvioidaan 75 milj. euroa. Väylämaksulakiin esitetäänmuutosta, jolla väylämaksua alennettaisiin 10 %. Tuloarviossaon myös otettu huomioon liikenteen määrän arvioitu kasvu.

Ratahallintokeskuksen kokonaismääräraha on 502 milj. euroa,missä on lisäystä 162 milj. euroa. Ratahallintokeskuksen toiminnassaperusradanpidon painopiste on 1970-luvulla perusparannettujen jaloppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Perusradanpidon menoiksiarvioidaan 380 milj. euroa. Määrärahasta 42 milj. euroa kohdistetaanSavonlinna—Huutokoski rataosuuden perusparannukseen. Ratamaksunja muiden tulojen johdosta talousarviosta rahoitettava perusradanpidonnettomäärärahatarve on 328 milj. euroa. Rataverkon kehittämishankkeisiinehdotetaan 146 milj. euroa.

Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmäarvioi E 18 -osuuksien toteutusedellytyksiä ja aikatauluaja valmistelee asiasta ehdotuksen. E 18 -tienkäyttömaksukokeilun toteutuksesta,laajuudesta ja vaikutuksista laaditaan selvitys.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 13 milj. euroa. Muidenkuin Ilmailulaitoksen vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteenpiirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 3 milj. euroa.

Liikenteen palveluja ehdotetaan ostettavaksi tai tuettavaksiyhteensä 198 milj. eurolla, josta merenkulun ja muun vesiliikenteenedistämiseen osoitetaan 96 milj. euroa ja joukkoliikenteen palvelujenostoon, korvauksiin ja tukiin ehdotetaan 102 milj. euroa. Saaristonyhteysalusliikennepalveluiden ostoon ja kehittämiseen varattuihinmäärärahoihin tehdään 0,1 milj. euron tasokorotus. Merenkulun tuenlisäys 24,3 milj. euroa aiheutuu matkustaja-alusten ennakonpidätystenmaksuvapautuksen muuttumisesta suoraksi tueksi.

Tutkimuslaitokset

Hallinnonalan tutkimuslaitoksina toimivat Ilmatieteen laitosja Merentutkimuslaitos. Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan44,6 milj. euroa, josta 14,3 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 30,3milj. euroa määrärahalla. Merentutkimuslaitoksen menoiksi arvioidaan9,5 milj. euroa, josta 0,9 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 8,6milj. euroa määrärahoilla.

Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala (pääluokka 32)

Uuden ministeriön pääluokka koostuu entisen kauppa- ja teollisuusministeriönpääluokan määrärahoista, osasta työministeriön pääluokan määrärahojasekä sisäasiainministeriön pääluokassa aiemmin olleista alueidenkehittämisen määrärahoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja2 413 milj. euroa, jossa on lisäystä 144 milj. euroa vuoden2007 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamisessa korostuvatedelleen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistäkoskevan periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet. Erityisesti huippuosaamiskeskittymät,sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksentehostaminen ohjaavat politiikkalohkon kehittämistä. Hallinnonalanmenoista 613 milj. euroa kohdistuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan.Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuudetkasvavat 17,5 milj. euroa ja hankemääräraha 3,5 milj. euroa. Valtionteknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) määrärahoiksi ehdotetaan reilua 78milj. euroa, jossa on kasvua yli 4 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikalla vahvistetaan yritysten kilpailukykyä ja parannetaanyritysten toimintaedellytyksiä. Rahoitusta suunnataan markkinapuutealueille.Yrityspolitiikan painopistealueita ovat aloittavat ja kasvuhakuisetyritykset sekä yritysten osaamisen, verkottumisen ja uuden teknologiankäyttöönoton edistäminen. Politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan167 milj. euroa. Lisäksi yrityspolitiikkaa toteutetaan osalla Euroopanrakennerahastojen ohjelmien toteutus -lukuun sisältyvistä määrärahoista.Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 243 milj. euroa,josta arvioidaan aiheutuvan menoja 11 milj. euroa. Luottotappiokorvauksiayhtiölle arvioidaan maksettavan 22 milj. euroa.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksiehdotetaan 37 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksitalouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalleaiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin.Kuljetustukijärjestelmää jatketaan ja alueelliseen kuljetustukeenehdotetaan 5 milj. euroa.

Työvoimapolitiikka

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidemäärärahoja suunnataanhallitusohjelman mukaisesti uudelleen siten, että niillä nykyistäparemmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille,ja näin helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työllistämis-,koulutus- ja erityistoimien määrärahoja suunnataan tehokkaampiintyöllisyyttä edistäviin toimiin, mm. ammatilliseen työvoimapoliittiseenkoulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen,sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Vastaavasti vähennetäänvalmentavaa koulutusta sekä valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämistä.Työvoimakoulutuksen yksikköhinnoissa on otettu huomioon kustannustasonnousu. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 24 620 henkilöä,ja työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 46 800henkilöä. Määrärahat nousevat vuoden 2007 talousarvion 517 milj.eurosta 561 milj. euroon v. 2008. Työllisyysperusteisteninvestointien myöntämisvaltuus laskee 8 milj. euroon vuoden 2007talousarvion 35 milj. eurosta. Pääasiassa työttömille työnhakijoilletarkoitettujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä arvioidaanv. 2008 olevan n. 92 600 henkilöä keskimäärin,missä on laskua n. 3 880 henkilöä verrattuna vuoden2007 talousarviossa arvioituun volyymiin.

Muut politiikkalohkot

Energiapolitiikkaa toteutetaan voimassa olevan kansallisen energia-ja ilmastostrategian mukaisesti. Energiapolitiikan toimeenpanoonehdotetaan 44 milj. euroa, jossa on lisäystä 7,3 milj. euroa vuoden2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Alueiden kehittämiseenvaratut määrärahat ovat yhteensä 79 milj. euroa, josta 33 milj.euroa on maakunnan kehittämisrahaa ja n. 46 milj. euroaKainuun kehittämisrahaa. Määrärahat kasvavat n. 3 milj.eurolla vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon nähden. Alueidenkehittämistä toteutetaan lisäksi muun muassa Euroopan rakennerahastojenohjelmien toteutus -lukuun sisältyvillä määrärahoilla.

Siviilipalveluksen määrärahat nousevat 6,2 milj. euroon vuoden2007 talousarvion 4 milj. eurosta. Lisäys kohdistetaan siviilipalvelusmiestenasumiskustannuksiin sekä siviilipalveluksen peruskoulutusjaksonuudistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja13,9 mrd. euroa, missä on lisäystä 948 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Lapsiperheet ja asumistuki

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ehdotetaan korotettavaksi10 eurolla kalenterikuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta46,60 euroon 1.1.2008 lukien. Uudistuksen kustannusvaikutus on 18,8milj. euroa vuodessa.

Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan siirrettäväksi asumistukijärjestelmäympäristöministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonalalle. Asumistukeen ehdotetaan vuodelle 2008 441 milj.euroa. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan alenevan työllisyyden parantuessaja keskimääräisen asumistuen nousevan asumismenojen nousun myötä.Kokonaisuutena asumistukimenojen arvioidaan pysyvän kuluvan vuodentasolla.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Valtio vastaa noin kahdesta kolmanneksesta kansaneläkevakuutuksenkustannuksista. Loppu rahoitustarpeesta katetaan pääosin työnantajiltaperittävällä kansaneläkemaksulla. Työnantajan kansaneläkemaksuaon tarkoitus alentaa vuoden 2008 alusta 0,1 prosenttiyksiköllä työnantajan työeläkemaksunnousun kompensoimiseksi, mikä v. 2008 lisää valtion rahoitusosuuttan. 65 milj. eurolla. Valtionosuus kansaneläkemenoista on970 milj. euroa, minkä lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajienasumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan eli n. 763milj. euroa. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkevakuutusrahaston rahoitusomaisuuden,jonka tulee olla vähintään 4 % vuotuisista maksetuistakokonaismenoista. Valtio turvaa myös kansaneläkevakuutusrahastonmaksuvalmiuden. Vuonna 2008 kansaneläkerahaston vähimmäistason säilyttäminen edellyttäävaltion takuusuoritusta arviolta 529 milj. euroa.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekäyrittäjät. Vuonna 2008 arvioidaan vakuutettujen ja työnantajamaksuistatuloutuvan yhteensä 1 900 milj. euroa. Lisäksi valtio osallistuu työtulovakuutuksenrahoitukseen yhteensä 85 milj. eurolla rahoittamalla vähimmäispäivärahat, osuudenyrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja osuudenvanhempainpäivärahoista. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtiorahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaansekä osuuden Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksenrahoittavat puoliksi palkansaajat, yrittäjät sekä etuudensaajat,yhteensä 1 033 milj. euron osuudella, ja valtio yhteensä1 104 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahastonmaksuvalmiuden.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään.Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviämuutoksia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvänennallaan. Palkkasummarajaa kuitenkin korotetaan vuoden 2007 840 940eurosta 1 668 000 euroon, minkä johdosta keskimääräinenmaksu alenee 0,2 prosenttiyksikköä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksualenee vastaavasti. Työnantajan työeläkemaksujen arvioidaan hiemannousevan. Yksityisten työnantajien ja valtiotyönantajan sosiaalivakuutusmaksutosuutena palkasta laskevat 0,3 prosenttiyksikköä v. 2008 ja kuntatyönantajan 0,5prosenttiyksikköä.

Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2006 2007 2008
       
Työnantajat:      
       
Kansaneläkevakuutus      
yksityinentyönantaja, I maksuluokka 0,898 0,901 0,801
yksityinentyönantaja, II maksuluokka 3,098 3,101 3,001
yksityinentyönantaja, III maksuluokka 3,998 4,001 3,901
Kunta- jaseurakuntatyönantaja 1,948 1,951 1,851
Valtiotyönantaja 1,948 1,951 1,851
       
Sairausvakuutus      
Kaikki työnantajat 2,06 2,05 1,98
       
Työttömyysvakuutus      
palkkasummaalle 840 940 euroa, v. 2008 alkaen 1 668 000 euroa 0,75 0,75 0,75
840 940euroa, v. 2008 1 668 000 euroa ylittävältä osalta 2,95 2,95 2,95
       
Työeläkevakuutus1)      
Työnantajankeskimääräinen TyEL -maksu 16,7 16,7 16,8
KuntatyönantajanKuEL-maksu 23,7 23,9 23,8
ValtiotyönantajanVaEL-maksu 19,2 19,2 19,1
       
Työnantajansosiaalivakuutusmaksut yhteensä2)      
Yksityinentyönantaja 23,6 23,6 23,3
Kuntatyönantaja 30,9 31,1 30,6
Valtiotyönantaja 23,2 23,2 22,9
       
Vakuutetut:      
       
Sairausvakuutus      
— Sairaanhoitomaksu1.1.2006 lukien      
Etuudensaajat(eläke- ja etuustulot) 1,5 1,45 1,40
Palkansaajatja yrittäjät 1,33 1,28 1,23
Päivärahamaksu1.1.2006 lukien      
Palkansaajat 0,77 0,75 0,68
Yrittäjät 1,02 0,91 0,82
       
Työttömyysvakuutus 0,58 0,58 0,39
       
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat 4,3 4,3 4,4
53 vuottatäyttäneet 5,4 5,4 5,6
       
Yrittäjätja maatalousyrittäjät:      
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat 20,8 20,8 21,0
       
53 vuottatäyttäneet 21,9 21,9 22,2

1) Työeläkemaksuissa on arvioitu tilapäistäalennusta 0,6 prosenttiyksikköä vuosina 2006—2009, jolla puretaantyökyvyttömyysmaksuista muodostunutta ylijäämää.

2) Sisältää y.o. maksujenlisäksi mm. tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksun.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksunja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujenyhteismäärät laskevat vuodesta 2007 kaikilla työnantajilla 0,17prosenttiyksikköä.

Alueelliset työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilutovat käytössä Lapin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella,Pielisen Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa.

Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, %

  2006 2007 2008
       
Työnantajansosiaaliturvamaksu:      
— yksityinentyönantaja, maksuluokka I 2,958 2,951 2,781
— yksityinentyönantaja, maksuluokka II 5,158 5,151 4,981
— yksityinentyönantaja, maksuluokka III 6,058 6,051 5,881
— kunta-ja seurakuntatyönantajat 4,008 4,001 3,831
— valtiotyönantajat 4,008 4,001 3,831

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan n. 4 227milj. euroon v. 2008. Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäiväraha-,lääkekorvaus- ja sairauspäivärahamenojen noususta. Kansaneläkelaitoksenharkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 102 milj. euroa. Uusienlääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloonon varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille koituvia kustannuksiaehdotetaan korvattavaksi 1.1.2008 lukien valtion varoista.

Sairauspäivärahan ja päivärahamaksun perusteena olevaa palkkaaehdotetaan yhtenäistettäväksi 1.1.2008 lukien. Uudistus ei vaikutavaltion osuuteen.

Hammaslääkäripalkkioiden korvaustasoa ehdotetaan korotettavaksi1.1.2008 lukien siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiinkorvausperusteesta. Uudistus lisää korvausmenoja 26 milj. euroaja valtion osuutta 13 milj. euroa.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kauttavarattu v. 2008 2,9 mrd. euroa. Eläkemenot kasvavat vuoteen 2007verrattuna on 371 milj. euroa, josta 154 milj. euroa aiheutuu kansaneläkkeidentasokorotuksesta ja 114 milj. euroa kuntien kalleusluokituksestaluopumisesta kansaneläkkeissä. Lisäksi kansaneläkettä ehdotetaanmaksettavaksi alentamattomana laitoshoidossa oleville 1.1.2008 alkaen.Uudistus lisää kansaneläkemenoja v. 2008 45,8 milj. euroa, samallakun kunnille maksettavia valtionosuuksia alennetaan 44 milj. euroa.Kansaneläkkeisiin käytetään 2,3 mrd. euroa, maatalousyrittäjieneläkkeisiin 469 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 67 milj. euroaja merimieseläkkeisiin 45 milj. euroa, perhe-eläkkeisiin 37,7 milj.euroa, maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 14,5 milj. euroa,pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketukeen 14,5 milj. euroaja maahanmuuttajien erityistukeen 23,4 milj. euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujenvakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä-ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuuson n. 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaanpääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Kansaneläke-, vammaisetuus- ja eläkkeensaajan asumistukilainsäädäntöäuudistetaan 1.1.2008 alkaen, mikä lisää valtion menoja yhteensän. 9 milj. euroa v. 2008, mutta alentaa valtionmenoja pidemmällä aikavälillä. Uudistukseen liittyen eläkkeensaajanasumistuki maksetaan kokonaisuudessaan kuukauden alussa. Lisäksieläkkeensaajan hoitotuki siirretään suoraan valtion rahoittamaksi1.1.2008 lukien. Tällä rahoitusmuutoksella ei ole vaikutusta valtionosuuteen.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta 2,2 % edelliseen vuoteenverrattuna ja kansaneläkeindeksi arviolta 2,3 %. Vuodelle2008 esitetty ennakollinen palkkakerroin merkitsisi n. 1,9prosentin nousua v. 2007 käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna.

Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin

  2006 2007 2008
       
Työeläkeindeksi 2 081 2 127 2 174
KEL -indeksi 1 377 1 401 1 433
Palkkakerroin 1,063 1,100 1,121

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 20081 431 milj. euroa. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan6,3 prosenttiin v. 2008, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettaviavaltionosuusmenoja sekä peruspäivärahoja. Työttömän peruspäivärahaakorotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinenperuspäiväraha on v. 2008 arviolta 24,46 euroa päivältä.

Hallitusohjelman mukaisesti entisen työministeriön hallinnonalaltasosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan siirrettäväksikuntouttavan työtoiminnan, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseenosallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahat. Valtionkorvaukseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ehdotetaan8,0 milj. euroa, missä on korotusta 1,5 milj. euroa edellisestävuodesta työmarkkinatukiuudistuksen aiheuttaman käytön kasvun johdosta.Työmarkkinatukeen ehdotetaan 700 milj. euroa, mikä on n. 16 milj.euroa edellisvuotta vähemmän. Työmarkkinatukea koskevia säädöksiämuutetaan siten, että työmarkkinatukea voidaan myöntää palkkatukenayrityksille nuoren työttömän työllistämiseen jo kolmen kuukaudentyöttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Työvoimapoliittiseenaikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisiin etuihin on arvioitu vuodelle2008 141 milj. euroa, mikä on 3,1 milj. euroa enemmän kuin edellisenävuonna.

Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta

  2005 2006 2007 2008
         
Työttömyysaste 8,4 7,7 6,7 6,3
Päivärahatja muut työttömyysturvan etuudet:        
Täysimääräinenperuspäiväraha (€/pv) 23,24 23,50 23,91 24,27
Km. peruspäiväraha(€/pv) 22,6 22,7 23,3 23,6
Km. ansiopäiväraha(€/pv) 46,0 47,1 48,1 48,9
Km. koulutuspäiväraha,ansioturva (€/pv) 51,2 52,6 54,2 55,1
Km. koulutuspäiväraha,perusturva (€/pv) 25,6 25,9 26,3 26,6
Km. aikuiskoulutustuki(€/kk) 878 894 910 940
Km. vuorottelukorvaus(€/pv) 40,9 42,0 42,9 44,0
Km. työmarkkinatukiylläpitokorvauksineen (€/pv) 23,9 24,3 24,7 25,1
Km. opintososiaalisetedut:        
— km.ansiotuki ylläpitokorvauksineen (€/pv) 58,8 60,8 63,0 65,2
— km.perustuki ylläpitokorvauksineen (€/pv) 33,8 34,1 34,5 34,8

Pandemiavarautuminen

Hallinnonalan valmiutta tukea kansallista varautumista influenssapandemiaanparannetaan edelleen. Kansanterveyslaitoksen pysyvää valmiustasoanostetaan myös muiden uhkaavien tartuntatautitilanteiden tai biologistenuhkatilanteiden varalta mm. parantamalla päivystysvalmiutta, laboratoriovalmiudenylläpitoa sekä tehostamalla pandemiatorjuntaan rakennetun viestintä-ja tietoteknistä valmiutta. Lääninhallitusten toimintavalmiuksiatehostetaan.

Veteraanit

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen on osoitettulisämääräraha, jolla turvataan kaikkien halukkaiden pääsy veteraanikuntoutukseen.Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoidenja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaanv. 2008 n. 10 milj. euroa, joka rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksentuotolla. Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtiontalousarviossa n. 420 milj. eurolla v. 2008.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 4 885 milj. euroa, missä on lisäystä n. 577milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä226 milj. euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaontarkistamiseen ja 215 milj. euroa arvioidusta kustannustason muutoksestajohtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 4,7 prosentilla.

Valtionosuuksien lisäyksestä 21,3 milj. euroa on hallitusohjelmanmukaista valtionosuuksien korotusta, joka liittyy muun muassa perusterveydenhuollonparantamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiin.

Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys on6,9 milj. euroa ja rintasyöpäseulonnoista annettuun asetukseen liittyvälisäys on 0,5 milj. euroa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttilaskee nykyisestä 33,88 prosentista 31,77 prosenttiin v. 2008.Valtionosuusprosentin alentuminen johtuu pääasiassa valtionosuudenperustana olevien laskennallisten kustannusten jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.Vuosille 2005—2008 jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksenvuodelle 2008 jaksotettu viimeinen erä aikaistettiin vuodelle 2007ja hyvitettiin kunnille verojärjestelmän kautta. Valtionosuusprosenttiaalennetaan, jotta vuoden 2008 osalta ei tule kunnille kaksinkertaistakompensaatiota. Valtionosuusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja läpinäkyvyydenlisäämiseksi vuoden laskennallisiin kustannuksiin lisätään vuosien2001—2005 sekä vuosien 2006—2007 leikattuja indeksikorotuksiavastaavat kustannusten lisäykset, jotta valtionosuuden perusteenaolevat laskennalliset kustannukset vastaisivat todellisia kustannuksia.Indeksileikkauksista aiheutuvia valtionosuuksien vähennyksiä eihyvitetä kunnille jälkikäteen kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä,minkä vuoksi valtionosuusprosenttia alennetaan kustannusten lisäystä vastaavasti.Yhteensä nämä tekijät alentavat valtionosuusprosenttia 2,59 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistukseen liittyvä 25milj. euron valtionosuuden vähennys alentaa valtionosuusprosenttia0,16 prosenttiyksikköä ja avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseenliittyvä 44 milj. euron valtionosuuden vähennys 0,29 prosenttiyksikköä.Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan 1.1.2008 alkaen siten,että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja pitkäaikaisenlaitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Asiakasmaksujentasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta.Lisäksi kuntien verotulomenetysten kompensaatioon liittyvä 119 milj.euron lisäys nostaa valtionosuusprosenttia 0,78 prosenttiyksikköä.

Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 2007 verrattuna 0,8 milj.euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyviensiirtymätasausten johdosta ja vähennetty 1,9 milj. euroa verotuloihinperustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinesitetään 24,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeidenpainoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessakehittämisohjelmassa.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksestaaiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. eurolla v. 2008.Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään3 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,5 milj. euroa vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kehittämiseksi ehdotetaanmaatalousyrittäjän vuosilomaan yhden päivän lisäystä nykyisestä24 päivästä 25 päivään vuodessa. Esityksen johdosta määrärahaanehdotetaan lisäystä 4,7 milj. euroa. Lisäksi esitetään 0,1 milj.euroa sijaisapuoikeuden täsmentämiseen luottamustoimen hoitamisenosalta.

Ympäristöministeriön hallinnonala(pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 320 milj. euroa. Yleisen asumistuen määrärahat, jotka ovatolleet noin kaksi kolmannesta hallinnonalan talousarviomäärärahoista,siirtyvät v. 2008 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.Kun em. siirto otetaan huomioon, niin talousarviomäärärahat kasvavatn. 16 milj. eurolla vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioonverrattuna. Valtion asuntorahaston varojen käyttö on käsitelty yleisperustelujenluvussa 8.1.

Ympäristön- ja luonnonsuojelussa korostuvat toimenpiteet ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi sekä pyrkimykset pysäyttääluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä vähentää Itämeren ravinnekuormitustaja ympäristöriskejä. Asumisen edistämisessä keskeistä on kasvukeskustenriittävän asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja erityisryhmienasumisen tuki.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja toimilla vaikutetaanilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin ja taakanjakoon.Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisestimaataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Maataloudenvesiensuojelun pilottihankkeeseen osoitetaan 1 milj. euroa. Hankettarahoitetaan 1 milj. eurolla myös maa- ja metsätalousministeriönpääluokasta. Myös yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn tehostamiseen panostetaan. Itämeren ympäristöriskientorjuntavalmiuden parantamiseksi hankittavan monitoimialuksen rahoitukseenvarataan 23 milj. euroa.

Natura 2000 -verkoston ja muiden suojeluohjelmien sekä uudenEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutuksen jatkoonsuunnataan varoja.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen edellyttämää yhteistyötä maankäytön,asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja toimenpiteissä vahvistetaan.Ilmastonmuutoksen hillintään tähtää rakennusten energian käytöntehostaminen valistuksella, rakennusmääräyksillä ja korjausavustuksilla.Pientalojen lämmitystapamuutosten sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisteninvestointien kiirehtimiseksi korjausavustuksia lisätään 10 milj.eurolla.

Kaavoitus- ja maapoliittisten keinojen monipuolista käyttöäkunnissa korostetaan asuntotonttien kasvavan kysynnän tyydyttämiseksierityisesti kasvukeskuksissa. Aravalainoituksesta sekä omistusasuntojenkorkotukilainoituksesta luovutaan näiden tukimuotojen vähäisen kysynnän takia.Avustuksia erityisryhmille rakennettaviin asuntoihin lisätään 15milj. eurolla.

Valtion taloudelliset riskit asuntosektorilla ovat pääosin vuokrataloluotoissaja valtion takauksissa. Aravalainakannasta on yli kaksi kolmasosaakuuden suurimman kasvukeskuksen alueella, mikä vähentää luottotappioidentodennäköisyyttä.

Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2006—20081)

Tunnus Menolaji v.2006
tilinpäätös
milj. €
v.2007
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2008
esitys
milj. €

Muutos2007—2008
milj. € %
             
01-14 Toiminta- japalkkausmenot 6 637 6 717 6 882 165 2
15-17 Eläkkeet 3 102 3 257 3 391 133 4
18-19 Puolustusmateriaalinhankkiminen 648 581 700 120 21
20-28 Muut kulutusmenot 1 393 1 369 1 457 88 6
29 Arvonlisäveromenot 904 912 941 28 3
01-29 Kulutusmenot 12 685 12 836 13 371 534 4
30-39 Valtionavut kunnilleja kuntayhtymille ym. 8 095 8 468 9 254 786 9
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 2 972 3 054 3 219 164 5
50-59 Valtionavut kotitalouksilleja yleishyödyllisille yhteisöille 6 891 7 006 7 094 88 1
60 Siirrot talousarvionulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 2 911 3 046 3 454 409 13
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudetja vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 1 057 1 021 1 078 58 6
66-68 Siirrot ulkomaille 2 132 2 264 2 419 155 7
69 Siirrot EU:lle
30-69 Siirtomenot 24 058 24 859 26 519 1 660 7
70-73 Kaluston hankinta 7 13 56 43 331
74-75 Talonrakennukset 14 17 26 9 53
76 Maa-alueet, rakennuksetja kiinteistöt 38 32 29 - 4 - 12
77-79 Maa- ja vesirakennukset 235 269 436 167 62
70-79 Reaalisijoitukset 295 330 546 215 65
80-86 Valtion varoistamyönnettävät lainat 65 67 75 8 12
87-89 Muut finanssisijoitukset 10 3 18 15 500
80-89 Lainat jamuut finanssisijoitukset 76 69 93 24 35
70-89 Sijoitusmenot 370 400 639 239 60
90-92 Valtionvelankorot 2 249 2 334 2 408 74 3
93-94 Valtionvelannettokuoletukset ja velanhallinta 1 486 35 1 953 1 918 5 480
95-99 Muut ja erittelemättömätmenot2) 22 54 190 137 254
90-99 Muutmenot 3 758 2 422 4 551 2 129 88
  Yhteensä 40 871 40 517 45 080 4 562 11

1) Kukin momentti on varustettu menon laatuaosoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menoton koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku onpyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivätkaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanottoja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Hallitusohjelman mukaan julkista tutkimusrahoitusta lisätääntavoitteena nostaa kansallinen tutkimuspanos vaalikauden kuluessaneljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminenedellyttää yksityisen sektorin samanaikaista, vahvaa sitoutumista.Rahoituslisäyksillä luodaan mm. strategisia huippuosaamisen keskittymiäja varmistetaan laaja-alainen osaamisen ja innovaatiokapasiteetinkasvu. Rahoituksen kohdennettu suuntaaminen parantaa tuottavuuttaja lisää työpaikkoja. Tähän liittyen parannetaan uuden tutkimus-ja teknologialähtöisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun rahoituksellisiaja muita edellytyksiä. Julkisten innovaatio-organisaatioiden työnjakoaselkeytetään sekä kansallisella että aluetasolla.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan. Samallarahoituspohjaa laajennetaan. Kaikille yliopistoille on jo luotumahdollisuus rahastotalouteen. Tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnatutlahjoitukset tehdään laajasti verovähennyskelpoisiksi. Yliopistojentaloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla yliopistoistajulkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä.Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansav. 2009. Suunnitellut muutokset edellyttävät yliopistolainkokonaisuudistusta, jota valmistellaan.

Korkeakoulujen kansainvälistymiselle laaditaan kansallinen strategia.Ammattimaista tutkijanuraa kehitetään neliportaisen uramallin pohjalta.Apurahansaajien sosiaaliturvan järjestäminen on käynnistetty.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen vuoden 2008 alustavahvistaa merkittävästi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa. Teknologisteninnovaatioiden rinnalla hallitus korostaa liiketoiminta-, muotoilu-ja organisaatioinnovaatioiden merkitystä. Erityisesti palvelusektorintutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään.

Valtion sektoritutkimuksen uudistaminen on käynnistetty. Valtioneuvostonasetuksella on 14.6.2007 perustettu sektoritutkimuksen neuvottelukuntaja hallitus on 28.6.2007 tehnyt periaatepäätöksen sektoritutkimuksenkehittämisestä. Hallitus tekee tarvittavat tutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksiakoskevat päätökset vuoden 2008 loppuun mennessä.

Euroopan unionin tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaon tärkeässä vaiheessa. Käynnistynyt tutkimuksen 7. puiteohjelmaja siihen liittyvät uudenlaiset toimintamallit merkitsevät eurooppalaisentutkimusalueen huomattavaa vahvistumista. Suomen kannalta erityisenkiinnostavia ovat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Euroopan teknologiainstituutti(EIT), eurooppalaiset teknologiayhteisöt (ETP) ja yhteiset teknologia-aloitteet(JTI). Niiden täysipainoinen käynnistyminen ja hyödyntäminen edellyttävätEU:n tasolla tehtäviä päätöksiä vielä avoinna olevien rahoituskysymystenratkaisemiseksi ja toimivan horisontaaliyhteistyön aikaansaamiseksi.

Taulukko 16. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa

  2007
varsinainen
talousarvio
2008
esitys
2007—2008
muutos
2007—2008
muutos,%
         
Yliopistot 436 442 5 1
Valtion tutkimuslaitokset 279 279 -1 0
— jostavaltion teknillinen tutkimuskeskus 73 77 4 6
Tutkimusorganisaatioidentutkimusmäärärahat, yhteensä 716 720 5 1
         
Suomen Akatemia 270 291 21 8
Teknologiankehittämiskeskus 504 526 21 4
Rahoitusorganisaatiotyhteensä 774 816 42 5
         
Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseentutkimustoimintaan 49 49 0 0
Yhteensä 1 538 1 585 47 3

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueillaaluekehitysviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Vuoden 2007alusta voimaan tulleen lain muutoksen tavoitteena on tehostaa alueidenkehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja ohjata alueiden kehittämistämaakuntien ja valtakunnan tasolla siten, että kehittämistyö muodostaaalue- ja keskushallinnon kehittämistoimista vuorovaikutteisen kokonaisuuden.

Hallitusohjelma ja vuodenvaihteessa 2007/08 tehtävä valtioneuvostonpäätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista määrittelevätalueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet.Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla ohjelmillaja toimenpiteillä että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla. Kansallinenalueiden kehittäminen ja sen tavoitteet ovat ensisijaisia. EU:nalue- ja rakennepolitiikka ja siihen liittyvä kansallinen strategiatäydentävät ja tukevat kansallista politiikkaa.

Alueiden kehittämiseen liittyvä rahoitus määritellään vuosittainkehys- ja talousarvioprosessin yhteydessä. Lain muutoksen yhtenätavoitteena oli, että valtioneuvosto pystyisi aikaisempaa paremminkoordinoimaan alueelliseen kehittämiseen tarkoitettuja määrärahojaja saisi selkeän käsityksen määrärahojen kokonaisuudesta. Valtiontalousarvioesityksessä vuodelle 2008 on seitsemässä eri pääluokassakaikkiaan 24 momenttia, joilla oleva määräraha on merkitty kokonaantai osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitetuksi alueiden kehittämisenrahoitukseksi. Merkittävimmät näistä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmientoteuttamiseen varatut määrärahat.

Kansalliset erityisohjelmat (aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma,maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma) jatkavatvuoden 2007 alusta alkaneella uudella ohjelmakaudella. Rakennerahasto-ohjelmiatarkastellaan luvussa 32.70 ja kansallisia erityisohjelmia luvussa32.50.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Vuonna 2008 suljetaan rakennerahastojen ohjelmakautta 2000—2006ja jatketaan ohjelmakauden 2007—2013 toteuttamista. Suomessatoteutetaan ohjelmakaudella 2007—2013 EU:n alueellinenkilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisestitutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen.Lisäksi Suomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta,jonka päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikillaosa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaidenkäytäntöjen vaihtoa. EU:n rahoitus näille tavoitteille tulee kahdestarakennerahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Ohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisenatoimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisenalue-, rakenne- ja työllisyyspoliittisen strategian 2007—2013painopistealueita. Toimenpideohjelmat rakentuvat ohjelmille yhteisilletoimintalinjoille, joiden sisällössä on huomioitu mm. alueelliseterityispiirteet.

Kutakin ohjelmaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Euroopan aluekehitysrahastostarahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia,ja ne on laadittu suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavatoimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekävaltakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013on yhteensä 1 716 milj. euroa käyvin hinnoin. Valtion talousarvioei kuitenkaan sisällä rajat ylittävää yhteistyötä toteuttavien toimenpideohjelmienEU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisestisuoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle.Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyyvaltion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly myöskäänAhvenanmaalla toteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämäohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan.

Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin

  EU:nrahoitus milj. euroa
   
Alueellinenkilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR):  
— Etelä-Suomi 138
— Länsi-Suomi 159
— Itä-Suomi 366
— Pohjois-Suomi 311
Yhteensä 974
   
Manner-Suomenalueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR):  
— Valtakunnallinenosio 218
— Etelä-Suomi 69
— Länsi-Suomi 79
— Itä-Suomi 180
— Pohjois-Suomi 69
Yhteensä 615

Rakennerahastovarat vuoden 2008 talousarviossa

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioonyhteensä noin 329 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastostaja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakausilta 2000—2006ja 2007—2013 saatavat tulot. EU:n maatalouden ohjaus- jatukirahaston ohjausosaston (EMOTR-O) ja EU:n kalatalouden ohjauksenrahoitusvälineen (KOR) osalta kertyvät tulot koostuvat ohjelmakauden2000—2006 maksuista.


Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2008, milj. euroa

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2006—20081) Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2006—20081) Kulutusmenot 12 685 12 836 13 371 534 4 Siirtomenot 24 058 24 859 26 519 1 660 7 Sijoitusmenot 370 400 639 239 60 Muutmenot 3 758 2 422 4 551 2 129 88 Taulukko 16. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2008, milj. euroa Kuvio 6. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2008

Kuvio 6. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2008

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2006—20081) Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2006—20081) Kulutusmenot 12 685 12 836 13 371 534 4 Siirtomenot 24 058 24 859 26 519 1 660 7 Sijoitusmenot 370 400 639 239 60 Muutmenot 3 758 2 422 4 551 2 129 88 Taulukko 16. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2008, milj. euroa Kuvio 6. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2008

Vuoden 2008 talousarvioon sisältyy myöntämisvaltuutena yhteensä240 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 210 milj. euroa valtionrahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtionrahoituksesta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön pääluokastamomenteilta 32.70.64 ja 32.70.65 sekä niiden taulukoista.