Talousarvioesitys 2003
31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2003. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Viestinnän kasvu on taloudellisen notkahduksen aiheuttamasta kasvun hidastumisesta huolimatta nopeampaa. Viestinnän kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 6 % vuodessa.
Hallinnonalalla korostuu viestintä- ja liikenneyhteyksien merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiskeinona sekä eri alueiden ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate.
Hallitusohjelman mukaisesti edistetään tietoyhteiskunnan kehitystä. Viestintäverkkojen ja ‐palvelujen tehokkuutta ja verkkoliiketoimintaa sekä liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja tehokkuutta edistetään. Toimenpiteillä vaikutetaan myönteisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn, talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan.
Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto.
Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa.
Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään.
Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa.
Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan.
Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään ottaen huomioon mm. EY:n vahvistamat merenkulun valtiontuen suuntaviivat.
Joukkoliikenteen palveluja turvataan. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen laatua ja esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota, kuljetusten yhdistelyä ja uusia palvelutasoltaan parempia palveluja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon.
Valmistaudutaan rautatieliikenteen asteittaiseen ja hallittuun kilpailun avaamiseen EY:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Lentoliikenteen ja merenkulun turvallisuusjärjestelyjä laittomien tekojen ehkäisemiseksi kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä.
Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan. Tieverkon kunnon heikkeneminen pysäytetään, rataverkon kunnon palauttamista jatketaan ja meriväylät pidetään kunnossa. Liikenneverkon arvo, joka on noin 19 mrd. euroa, pidetään sellaisena, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Verkon kehittämisellä edistetään turvallisia ja sujuvia yhteyksiä sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Kehittämistoimenpiteissä otetaan huomioon yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämät muutostarpeet.
Valtioneuvoston periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä tavoitteena on nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, kuten Itämeren suojeluohjelmassa on esitetty. Kiireellisenä tavoitteena on ottaa käyttöön 1.7.2004 lukien Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmä. Lentoliikenteessä tavoitteena on, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia.
Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ekologisesti kestävälle, mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä toteutetaan kansallisen ilmastostrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinteytetään edelleen eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten ottaminen huomioon saatetaan yhä kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.
Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää myös osaamisen muutoksia ja laajentamista. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan.
Kansainvälisessä toiminnassa pyritään huolehtimaan kansallisten etujen turvaamisesta liikenteessä ja viestinnässä sekä edistämään suomalaisten tuotteiden ja palvelujen vientiä varsinkin viestintäalalla. Yhteistoiminnan kohdemaita viestinnässä ovat EU:n jäsenmaiden ja Venäjän lisäksi Kiina, Japani sekä Pohjois-Amerikka.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta kilpailukykyisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. Sääntelijänä valtio kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti.
Yhtiöltä ja liikelaitoksilta edellytetään kannattavuutta niin, että ne pystyvät investoimaan strategiseen kasvuun, säilyttämään rahoitusrakenteensa terveenä ja täyttämään tulos- ja voitonjakotavoitteet. Tavoitteena on pitkäjänteinen, tasaisesti kasvava osinkokehitys. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään tulosta, joka on 3 % koko omalle pääomalle. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon valtioneuvoston valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös. Liikelaitosten voitontuloutuksen lähtökohtana on vähintään 35 %:n osuus voitosta. Omistajapolitiikan tavoitteissa noudatetaan hyvälle hallintotavalle asetettavia vaatimuksia.
Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 18,5 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 5,7 milj. euroa, mitä vastaavia vuonna 2003 tehtäviä kansallisen rahoitusosuuden myöntämispäätöksiä varten on osoitettu noin 5,2 milj. euroa momentille 31.99.62.
Hallinnonalalle myönnetään määrärahoja 1 647,1 milj. euroa.
Tienpitoon myönnetään määrärahoja yhteensä 764,9 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri.
Merenkulkulaitoksen menoihin myönnetään nettomäärärahaa yhteensä 25,5 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan Naantalin ja Loviisan väylien syventäminen. Merenkulkuelinkeinon tukemiseen myönnetään 69,1 milj. euroa.
Radanpitoon myönnetään nettomäärärahaa yhteensä 371,9 milj. euroa.
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen myönnetään yhteensä 83,8 milj. euroa.
Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 12,6 milj. euroa.
Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen myönnetään valtuutta 207,4 milj. euroa ja määrärahaa yhteensä 9 milj. euroa.
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001—2003
|
|
v. 2001 tilinpäätös 1000 € |
v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2002—2003 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
01. |
Liikenne- ja viestintäministeriö |
20 536 |
21 929 |
21 607 |
- 322 |
- 1 |
20. |
Ajoneuvohallintokeskus |
— |
— |
7 762 |
7 762 |
0 |
24. |
Tiehallinto |
686 703 |
737 844 |
764 915 |
27 071 |
4 |
25. |
Tienpidon valtionavut |
8 409 |
10 100 |
11 100 |
1 000 |
10 |
30. |
Merenkulkulaitos |
34 667 |
26 390 |
25 532 |
- 858 |
- 3 |
32. |
Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen |
40 917 |
56 713 |
69 167 |
12 454 |
22 |
40. |
Ratahallintokeskus |
306 029 |
330 577 |
371 870 |
41 293 |
12 |
52. |
Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut |
5 584 |
5 575 |
5 575 |
— |
— |
60. |
Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet |
81 036 |
80 721 |
83 841 |
3 120 |
4 |
70. |
Viestintävirasto |
— |
— |
776 |
776 |
0 |
72. |
Viestinnän korvaukset ja avustukset |
12 614 |
12 614 |
12 614 |
— |
— |
80. |
Ilmatieteen laitos |
26 007 |
26 510 |
26 781 |
271 |
1 |
81. |
Merentutkimuslaitos |
7 171 |
7 350 |
7 162 |
- 188 |
- 3 |
99. |
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot |
533 265 |
1 287 |
238 442 |
237 155 |
18 427 |
|
Yhteensä |
1 762 939 |
1 317 610 |
1 647 144 |
329 534 |
25 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 323 | 4 2201) | 4 160 |
1) Vuoden 2001 alussa tiehallinto jaettiin liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona toimivaan Tiehallintoon.