Talousarvioesitys 2017
Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 013 km, rataverkon pituus 5 962 km ja vesiväylien pituus 16 341 km vuoden 2015 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
v. 2015 | v. 2016 (arvio) | v. 2017 (arvio) | |
Tie | 14 974 | 14 842 | 14 731 |
Radat | 4 440 | 4 564 | 4 677 |
Vesiväylät | 189 | 210 | 229 |
Yhteensä | 19 603 | 19 616 | 19 637 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2015 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Perusväylänpidon määrärahasta 304 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.
Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.
Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:
- — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
- — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
- — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
- — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
- — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
- — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
- — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
- — edistää liikenteen automatisaatiota
- — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
- — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2017 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.
Tulostavoite | 2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
Liikenne- ja viestintäverkot | |||
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua. | |||
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) | 3,0 | - | 3,1 |
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) | 3,4 | - | 3,4 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 2,7 | 1,5 | 1,5 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 5,6 | 4,0 | 4,0 |
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl | 13 | 15 | 15 |
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden. | |||
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään) | 1 009/5 207 | 1 000/5 300 | 950/5 200 |
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään) | 730 | 870 | 800 |
Rataverkon kuntoindeksi | 95 | 97 | 96 |
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) | 10 | 10 | 9 |
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee. | |||
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään) | 4,97 | 3,5 | 3,5 |
Liikenteen energiareformi | |||
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko. | |||
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km | - | 500 | 1 600 |
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) | 2 850 | 2 900 | 2 850 |
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus | |||
Työn tuottavuuden kasvu, % | 1,6 | 1,0 | 1,0 |
Kokonaistuottavuuden kasvu, % | -2,9 | 0,2 | 0,2 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 111 | 119 | 120 |
Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Toimintamenot (01) | 86,0 | 78,8 | 74,3 |
Tulot toiminnasta | 1,6 | 1,0 | 1,1 |
Toimintamenot | 87,6 | 79,7 | 75,4 |
— Hallinto | 83,0 | 73,7 | 70,2 |
— T&K | 4,6 | 6,0 | 5,2 |
Perusväylänpito (20) | 971,0 | 1 061,4 | 1 279,0 |
Tulot | 70,2 | 50,6 | 49,8 |
— Ratamaksu | 39,2 | 41,0 | 38,8 |
— Muut tulot | 31,0 | 9,6 | 11,0 |
Menot | 1 041,2 | 1 112,0 | 1 328,8 |
Päivittäinen kunnossapito | 375,4 | 396,5 | 406,2 |
— Hoito | 327,8 | 331,4 | 339,6 |
— Käyttö | 47,6 | 65,1 | 66,6 |
Ylläpito | 385,1 | 374,2 | 357,2 |
— Korjaus | 62,3 | 57,4 | 52,5 |
— Elinkaaren hallinta | 308,8 | 300,3 | 288,2 |
— Omaisuuden hallinta | 14,0 | 16,5 | 16,5 |
Parantaminen | 122,9 | 65,2 | 79,7 |
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 78,5 | 31,4 | 35,2 |
— Liikenteen hallinnan järjestelmät | 18,9 | 21,8 | 22,5 |
— Suunnittelu | 25,5 | 12,0 | 22,0 |
Liikenteen palvelut | 157,8 | 181,1 | 181,7 |
— Liikenteen ohjaus ja informaatio | 71,7 | 74,6 | 74,7 |
— Jäänmurto | 34,6 | 51,0 | 52,1 |
— Maantielauttaliikenne | 46,2 | 51,0 | 50,4 |
— Merikartoitus | 5,3 | 4,5 | 4,5 |
Korjausvelan vähentäminen | - | 95,0 | 304,0 |
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) | 610,8 | 540,0 | 469,2 |
Jäänmurtajan hankinta (70) | 111,9 | - | - |
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 23,6 | 35,0 | 35,0 |
Väyläverkon kehittäminen (77) | 350,9 | 343,0 | 272,8 |
Eräät väylähankkeet (78) | 22,7 | 56,0 | 54,4 |
Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 101,7 | 106,0 | 107,0 |
Nettomenot yhteensä | 1 667,8 | 1 680,2 | 1 822,5 |
Bruttomenot yhteensä | 1 739,6 | 1 731,7 | 1 873,4 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
2015 toteutuma |
2016 arvio |
muutos | 2017 arvio |
muutos | |
Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 87 913 | 89 000 | 1,2 % | 91 000 | 2,3 % |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 18,5 | 18,5 | 0,0 % | 18,5 | 0,0 % |
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 45 382 | 44 800 | -1,3 % | 46 200 | 3,1 % |
Muut tuotot, 1 000 euroa | 1 291 | 200 | -84,5 % | 200 | 0,0 % |
Kustannukset, 1 000 euroa | 74 863 | 90 302 | 20,6 % | 95 720 | 6,0 % |
Kustannusvastaavuus | 62,3 % | 49,8 % | -12,5 %-yks. | 48,5 % | -1,3 %-yks. |
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 313 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:
- — vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
- — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
- — vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
- — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
- — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
- — huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
- — turvata talvimerenkulun edellytykset
- — kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
- — kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.
Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2017 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 87 682 | 79 737 | 75 413 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 1 638 | 960 | 1 100 |
Nettomenot | 86 044 | 78 777 | 74 313 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 24 788 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 19 824 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Virkasiirto (siirto momentille 31.01.01) | -112 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -66 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -33 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -818 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -4 |
Palkkaliukumasäästö | -210 |
Palkkausten tarkistukset | -92 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -413 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -400 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -1 140 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -579 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -88 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -509 |
Yhteensä | -4 464 |
2017 talousarvio | 74 313 000 |
2016 II lisätalousarvio | -512 000 |
2016 talousarvio | 78 777 000 |
2015 tilinpäätös | 81 080 000 |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 279 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja.
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 38,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 11,0 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,2 milj. euroa rataveroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 304 milj. euroa, joka sisältää 100 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoituksen lisäystä ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Lisäksi käynnistetään Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu, jonka kokonaiskustannukset ovat 40 milj. euroa.
Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.
Päivittäisellä kunnossapidolla (406 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 66 milj. euroa.
Ylläpitoon käytetään 357 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (288 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.
Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (35 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) ja raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu).
Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (52 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2017. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2017.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2015—2017 (milj. euroa)
2015 toteutuma | 2016 varsinainen talousarvio | 2017 esitys | |||||||
bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
Tienpito | 586 | 8 | 578 | 610 | - | 610 | 736 | - | 736 |
Radanpito | 380 | 56 | 324 | 405 | 50 | 355 | 484 | 49 | 435 |
Vesiväylänpito | 75 | 6 | 69 | 97 | 1 | 96 | 109 | 1 | 108 |
Yhteensä | 1 041 | 70 | 971 | 1 112 | 51 | 1 061 | 1 329 | 50 | 1 279 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Helsinki-Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu | 10 000 |
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen | 104 000 |
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) | 100 000 |
Siltojen korjaukseen tehdyn kertaluonteisen lisäyksen vähennys | -1 400 |
Tasomuutos | 5 000 |
Yhteensä | 217 600 |
2017 talousarvio | 1 279 000 000 |
2016 I lisätalousarvio | — |
2016 talousarvio | 1 061 400 000 |
2015 tilinpäätös | 940 702 000 |
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 83 milj. euroa vuonna 2017, 80 milj. euroa vuonna 2018, 65 milj. euroa vuonna 2019 ja 14 milj. euroa vuonna 2020. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2017 | 2018 | 2019 | 2020 | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien | |
Matinkylä—Kivenlahti | 83 000 | 80 000 | 65 000 | 14 000 | 242 000 |
Yhteensä | 83 000 | 80 000 | 65 000 | 14 000 | 242 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 62 150 |
Yhteensä | 62 150 |
2017 talousarvio | 83 000 000 |
2016 talousarvio | 20 850 000 |
2015 tilinpäätös | 88 713 000 |
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
Selvitysosa:Avustuksen myöntäminen muuhun kuin lennonvarmistus-, turva- tai vartiointitoimintaan edellyttää lisäksi Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla. Tällöin toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -150 |
Yhteensä | -150 |
2017 talousarvio | 1 000 000 |
2016 talousarvio | 1 150 000 |
2015 tilinpäätös | 2 340 000 |
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lisäys yksityisteiden korjausvelkaan (HO 2015) | 5 000 |
Yhteensä | 5 000 |
2017 talousarvio | 13 000 000 |
2016 talousarvio | 8 000 000 |
2015 tilinpäätös | 5 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
2017 talousarvio | 34 997 000 |
2016 talousarvio | 34 997 000 |
2015 tilinpäätös | 23 620 979 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 272 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:
Uudet väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
Vt 4 Oulu—Kemi | 125 000 000 |
Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
Tiehankkeet | |
Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
Ratahankkeet | |
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
Kehärata | 514 000 000 |
Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
Keski—Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Vesiväylähankkeet | |
Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
Rauman meriväylä | 28 000 000 |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
Yhteiset väylähankkeet | |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 168 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2017 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
Tiehankkeet | |||||||
Vt 8 Turku—Pori | LTA I 2013/ LTA II 2014 | 2018 | 92,5 | 2,5 | 83,1 | 6,9 | - |
Mt 101 Kehä I parantaminen | TA 2014 | 2017 | 32,0 | 16,4 | 9,0 | 6,6 | |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA I 2014 | 2018 | 76,0 | 47,7 | 24,0 | 4,3 | |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | TA 2015 | 2017 | 27,0 | 15,0 | 12,0 | - | |
Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius | TA 2015 | 2017 | 15,0 | 10,0 | 5,0 | - | |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | LTA I 2015 | 2017 | 22,5 | 17,5 | 5,0 | - | |
Ratahankkeet | |||||||
Pohjanmaan rata | TA 2011/ LTA III 2011/TA 2015 | 2017 | 674,0 | 646,7 | 27,3 | - | |
Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 18,0 | 9,0 | 13,0 | |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 32,0 | 43,0 | 75,0 | |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 12,0 | 12,0 | 36,0 | |
Vesiväylähankkeet | |||||||
Rauman meriväylä | LTA II 2014/ LTA IV 2015 | 2017 | 28,0 | 19,0 | 9,0 | - | |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 19,0 | 12,0 | 9,0 | |
Yhteiset väylähankkeet | |||||||
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA I 2015/ TAE 2017 | 2018 | 168,0 | 67,7 | 66,4 | 33,9 | |
Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 425,0 | 2,5 | 1 004,1 | 245,6 | 177,8 | ||
Uudet väylähankkeet | |||||||
Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017 | 2021 | 125,0 | 7,0 | 118,0 | ||
Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 5,0 | 116,0 | ||
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 12,2 | 185,8 | ||
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 3,0 | 162,0 | ||
Uudet väylähankkeet yhteensä | 609,0 | 27,2 | 581,8 | ||||
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 2 034,0 | 2,5 | 1 004,1 | 272,8 | 759,6 |
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteysvälin liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, parantaa joukkoliikenteen toimintaolosuhteita sekä vähentää Oulun kohdan ruuhkia. Tavoitteena on myös parantaa elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta.
Oulun kohdalla moottoritielle rakennetaan kolmannet kaistat ja kehitetään eritasoliittymiä. Meluntorjuntaa parannetaan. Kempeleeseen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Haukiputaan kohdalla moottoriliikennetie rakennetaan moottoritieksi välillä Kello—Haukipudas ja keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi välillä Haukipudas—Räinänperä. Väliä Ii—Simon Maksniemi parannetaan mm. ohituskaistaratkaisuin.
Hankkeen kustannusarvio on 155 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 125 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus 30 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Oulun kohdan H/K-suhde on 1,9 ja Haukiputaan kohdan H/K-suhde on 2,2.
Hankkeen tavoitteena on parantaa tavara- ja henkilöliikenteen turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä kehittää valtatieyhteyden laatua. Hanke mahdollistaa maankäytön kehittämistä Mikkelin seudulla. Hankkeessa Tuppurala—Nuutilanmäki väli rakennetaan keskikaiteelliseksi tieksi uuteen maastokäytävään. Lisäksi Nuutilanmäki—Juva välille tehdään turvallisuutta ja toimintavarmuutta parantavia toimenpiteitä. Kustannusarvio on 121 milj. euroa (MAKU 2010: 130), joka sisältää kuntien osuuden. Hankkeen H/K-suhde on 1,8.
Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, vähentää oleellisesti nykyisen tien varren haittoja sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä koko Lahden seudulla.
Hanke sisältää vt 12 parantamisen uuteen maastokäytävään Soramäen ja Okeroisten välillä kaksikaistaiseksi 1-ajorataiseksi tieksi sekä Okeroisten ja Kujalan (vt 4) välillä nelikaistaiseksi valtatieksi. Myös Lahden eteläistä sisääntulotietä (mt 167) parannetaan. Lisäksi tehdään tarvittavia tunneli-, tie-, katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, meluntorjuntaa ja pohjavedensuojausta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 275 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Tehdyn aiesopimuksen mukaan valtion osuus 198 milj. euroa ja kuntien osuus 77 milj. euroa (28 %). H/K suhde on noin 2,0.
Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeän rataosan välityskykyä ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä sekä parantaa henkilöliikenteen palvelutasoa ja häiriötilanteiden hallintaa.
Hanke sisältää kaksoisraideosuuden rakentamisen välille Joutseno—Imatra. Rataosan Luumäki—Imatra käyttöikänsä päässä olevaa päällysrakennetta uusitaan. Lisäksi tehdään muita ratayhteyden parannustoimia kuten raiteenvaihto- ja liikennepaikkamuutoksia, siltaratkaisuja sekä meluntorjuntaa.
Hankkeen kustannusarvio on 165 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. H/K-suhde ei sisällä häiriöherkkyyden ja täsmällisyyden parantamisen hyötyjä.
Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen sopimusvaltuuden korotustarve aiheutuu Äänekoski—Jyväskylä—Tampere -ratayhteyden vanhojen ratarakenteiden ja laitteiden korjaustarpeista, joita ei ollut tiedossa hankkeesta päätettäessä. Valtuuden korotuksen aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2017 on 10 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien | |
Keskeneräiset väylähankkeet | 240 600 | 118 450 | 49 348 | 10 000 | 418 398 |
Uudet väylähankkeet | 27 200 | 169 200 | 159 400 | 253 200 | 609 000 |
Menot yhteensä | 267 800 | 287 650 | 208 748 | 263 200 | 1 027 398 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 336,5 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | -80 230 |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisäys | 10 000 |
Yhteensä | -70 230 |
2017 talousarvio | 272 800 000 |
2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
2016 talousarvio | 343 030 000 |
2015 tilinpäätös | 358 857 000 |
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 54 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet väyläverkon kehittämishankkeiden valtion menoista. Ulkopuolisten rahoittajien (esim. kunnat ja yritykset) rahoitusosuudet budjetoidaan momentille sen mukaisesti, milloin valtio maksaa ne rahoittajille takaisin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2017 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | ||||||
Tiehankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Vt 12 Tampereen rantaväylä | TA 2012/LTA 2013/LTA II 2016 | 2017 | 66,0 | 33,0 | 33,0 | - |
E18 Kehä III, 2. vaihe | TA 2013/LTA 2013 | 2016 | 110,0 | 69,5 | 14,0 | - |
Fennovoiman tieyhteys | TA 2015 | 2015 | 7,4 | - | 7,4 | - |
Yhteensä | 183,4 | 102,5 | 54,4 | - |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2017 | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien | |
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset | 54 400 | 54 400 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 29,4 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | -1 600 |
Yhteensä | -1 600 |
2017 talousarvio | 54 400 000 |
2016 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
2016 talousarvio | 56 000 000 |
2015 tilinpäätös | 22 100 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 107 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2017 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2017 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 326,3 | 43,0 | 330,7 |
E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 155,3 | 49,5 | 445,2 |
E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 14,6 | 14,5 | 630,9 |
Yhteensä | 2 010,0 | 496,2 | 107,0 | 1 406,8 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien | |
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset | 107 000 | 123 000 | 114 000 | 1 162 800 | 1 406 800 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 1 030 |
Yhteensä | 1 030 |
2017 talousarvio | 107 000 000 |
2016 II lisätalousarvio | 3 056 000 |
2016 talousarvio | 105 970 000 |
2015 tilinpäätös | 100 992 000 |