Talousarvioesitys 2018
Selvitysosa:Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta sekä niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista puolustuskykyä ja valmiuksia. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2018 olevan enimmillään noin 520 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan vuonna 2018 noin 120 asiantuntijaa.
Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL), Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR) ja Afganistanissa (Resolute Support, RS), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin muun muassa Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella panostetaan myös kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen, jonka tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, ml. Afrikassa.
Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Kosovossa ja Georgiassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan 25—30 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Etyjin siviilikriisinhallintaosuus on kasvanut Ukrainan konfliktiin liittyvän Etyjin SMM-monitorointioperaation myötä.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 52 563 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 1 990 000 |
05. | Yhteiset menot | 8 241 000 |
06. | Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) | 860 000 |
08. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 4 500 000 |
11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 150 000 |
14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 21 765 000 |
15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 248 000 |
16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 192 000 |
18. | Irakin koulutusoperaation menot | 10 943 000 |
19. | EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot | 1 422 000 |
20. | Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) | 252 000 |
Yhteensä | 52 563 000 |
---|
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin osallistumisesta vuonna 2018 on tehty sotilaallisen kriisinhallintalain mukainen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko-ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2018 olevan enimmillään noin 520 henkilötyövuotta.
Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Käyttösuunnitelmakohdan 09. poisto | -402 |
Tasomuutos | 3 191 |
Yhteensä | 2 789 |
2018 talousarvio | 52 563 000 |
2017 I lisätalousarvio | 3 155 000 |
2017 talousarvio | 49 774 000 |
2016 tilinpäätös | 56 446 000 |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
6) siviilikriisinhallintaa ja rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
01. | Siviilikriisinhallinta | 14 610 000 |
02. | Vaalitarkkailijat | 250 000 |
03. | Rauhanvälittäminen | 500 000 |
Yhteensä | 15 360 000 |
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Nykyisellä määrärahatasolla Suomi pystyy vuosittain lähettämään operaatioihin noin 120 asiantuntijaa.
Pääosa momentin määrärahoista siirretään sisäministeriön käyttöön. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.
Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
2018 talousarvio | 15 360 000 |
2017 I lisätalousarvio | 545 000 |
2017 talousarvio | 15 360 000 |
2016 tilinpäätös | 13 949 443 |