Talousarvioesitys 2011
28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Valtiovarainhallinto
Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:
- talouspolitiikan valmistelu
- hallintopolitiikan valmistelu ja
- hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.
Taloustutkimus ja talouden ennustaminen
Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.
Julkinen toiminta ja talous
Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden, keväällä 2011 toimintansa aloittavan hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan PARAS -hankkeessa. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen.
EU:n budjetti
Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.
Rahoitusmarkkinoiden säätely
Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti.
Verotus ja tullitoimi
Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.
Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.
Valtion varainhallinta
Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.
Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä.
Tilastotoimi
Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.
Hallintopolitiikan valmistelu
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen
Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koskevan puitelain sekä eduskunnalle annetun hallituksen selonteon pohjalta uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet.
Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.
Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.
Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.
Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen
Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.
Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.
Keskeisessä asemassa on tuottavuusohjelman toteuttaminen osana kehys- ja talousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriö seuraa ja tukee tuottavuusohjelman toimeenpanoa.
Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.
Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana.Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.
Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirretään Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Samassa yhteydessä eläketurvan toimeenpanossa toimiva henkilöstö, noin 145 henkilöä, siirtyy Kevan palvelukseen. Valtiokonttori kuitenkin edelleen vastaa valtion eläketurvaan liittyvistä työnantaja-asiakkaiden palveluista.
Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi.
Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.
JulkIT -toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT -toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan.
Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen
Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla.
Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista.
Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.
Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen
Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.
Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.
Hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet.
Toimintaympäristö
Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ja myös Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä. Kokonaistuotannon ennustetaan kääntyvän kasvuun Suomessa vuonna 2010. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,1 % edellisvuodesta. Vuonna 2011 myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin vuonna 2010. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on Suomen viennin suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä vaisummat. Kokonaistuotannon kasvuksi vuodelle 2011 ennustetaan hieman yli 2 %.
Työttömien määrä tulee vuonna 2010 lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin. Vuonna 2011 tilanne paranee ja työttömyysaste laskee 9,6 prosenttiin.
Työmarkkinatilanne paranee keskipitkällä aikavälillä ja työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan jälleen nopeasti. Samalla työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat pahenevat. Uudet työpaikat eivät synny samoille paikkakunnille ja aloille kuin mistä taantuman aikana työpaikkoja on vähennetty. Myös väestön ikääntyminen alkaa kiristää työmarkkinoita.
Taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Vuonna 2010 alijäämän arvioidaan syvenevän noin 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ylittävän siten selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin alijäämärajan. Vuonna 2011 alijäämä supistuu kuitenkin 2 prosenttiin.
Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista.
Vaikuttavuustavoitteet
Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:
1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi
Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.
2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut
Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 490 henkilötyövuotta.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 varsinainen talousarvio |
2011 esitys |
||
28.70.01 | Valtion IT -strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 10,63 | 0,37 | |
28.70.02 | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | - | 35,4 | |
28.92.68 | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta(arviomääräraha) | ||
— peruspääoman korotus | - | 16,7 | |
— takuupääoman korotus | - | 265,5 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011
v. 2009 tilinpäätös 1000 € |
v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2011 esitys 1000 € |
Muutos 2010—2011 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 508 121 | 108 789 | 104 054 | - 4 735 | - 4 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 586 | 31 228 | 32 708 | 1 480 | 5 |
(10.) | Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 55 289 | — | — | — | — |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) | 500 | 215 | 215 | — | — |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 675 | 844 | 2 929 | 2 085 | 247 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 65 071 | 76 502 | 68 202 | - 8 300 | - 11 |
(73.) | Talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 750 | — | — | — | — |
(80.) | Laina Islannin valtiolle (arviomääräraha) | 350 000 | — | — | — | — |
(88.) | Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) | 250 | — | — | — | — |
10. | Verotus ja tullitoimi | 608 945 | 606 516 | 609 264 | 2 748 | 0 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 375 691 | 396 324 | 393 222 | - 3 102 | - 1 |
02. | Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 162 617 | 162 892 | 157 742 | - 5 150 | - 3 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 1 030 | 4 600 | 2 600 | - 2 000 | - 43 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 32 608 | 32 700 | 37 700 | 5 000 | 15 |
(96.) | Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) | 37 000 | — | — | — | — |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | — | 10 000 | 18 000 | 8 000 | 80 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 38 991 | 31 816 | 24 939 | - 6 877 | - 22 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 139 | 20 848 | 14 448 | - 6 400 | - 31 |
03. | Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 060 | 1 039 | 1 050 | 11 | 1 |
(05.) | Palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | — |
06. | Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 792 | 8 947 | 8 231 | - 716 | - 8 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) | — | 982 | 10 | - 972 | - 99 |
08. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 1 200 | 1 200 | 0 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | — | — | — | — | — |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 55 268 | 52 606 | 53 032 | 426 | 1 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 46 072 | 44 145 | 44 697 | 552 | 1 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 165 | 4 063 | 4 142 | 79 | 2 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 031 | 4 398 | 4 193 | - 205 | - 5 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 38 191 | 84 315 | 82 693 | - 1 622 | - 2 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | 48 138 | 48 799 | 661 | 1 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 34 937 | 32 410 | 32 228 | - 182 | - 1 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 3 254 | 3 767 | 1 666 | - 2 101 | - 56 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 3 729 027 | 3 862 589 | 4 022 459 | 159 870 | 4 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 3 569 417 | 3 680 509 | 3 833 574 | 153 065 | 4 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 19 397 | 20 320 | 2 780 | - 17 540 | - 86 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 29 412 | 30 540 | 31 105 | 565 | 2 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 41 231 | 40 120 | 39 300 | - 820 | - 2 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 62 572 | 79 500 | 102 900 | 23 400 | 29 |
95. | Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) | 6 998 | 11 600 | 12 800 | 1 200 | 10 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 3 480 | 2 386 | 2 195 | - 191 | - 8 |
01. | Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 500 | 1 000 | 1 000 | — | — |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | — | 50 | 50 | — | — |
03. | Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) | 175 | 216 | 150 | - 66 | - 31 |
20. | Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 602 | 800 | 675 | - 125 | - 16 |
60. | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) | 203 | 320 | 320 | — | — |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 28 470 | 39 154 | 42 543 | 3 389 | 9 |
01. | Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 7 610 | 13 300 | 7 343 | - 5 957 | - 45 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 7 840 | 13 700 | 21 000 | 7 300 | 53 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 13 020 | 12 154 | 14 200 | 2 046 | 17 |
80. | Ahvenanmaan maakunnan tukeminen | 196 830 | 203 342 | 223 224 | 19 882 | 10 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 164 486 | 168 342 | 187 224 | 18 882 | 11 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 24 033 | 25 000 | 25 000 | — | — |
40. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 8 311 | 10 000 | 11 000 | 1 000 | 10 |
90. | Kuntien tukeminen | 7 436 270 | 7 878 557 | 8 172 814 | 294 257 | 4 |
20. | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 7 500 | 11 850 | 20 000 | 8 150 | 69 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 7 294 799 | 7 752 699 | 8 038 354 | 285 655 | 4 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) | 133 607 | 114 008 | 114 460 | 452 | 0 |
(33.) | Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) | 364 | — | — | — | — |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 157 384 | 184 000 | 148 000 | - 36 000 | - 20 |
(40.) | Tuki työnantajille (arviomääräraha) | 50 995 | 70 000 | — | - 70 000 | - 100 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 106 389 | 114 000 | 148 000 | 34 000 | 30 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 1 656 931 | 1 809 570 | 1 783 930 | - 25 640 | - 1 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 550 | 2 400 | 2 800 | 400 | 17 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 6 478 | 7 000 | 7 500 | 500 | 7 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | — | 170 | 170 | — | — |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | — | — | 3 460 | 3 460 | 0 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 647 903 | 1 800 000 | 1 770 000 | - 30 000 | - 2 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 5 274 | 5 380 | 5 400 | 20 | 0 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | 125 | 300 | 300 | — | — |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | — |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 149 | 80 | 100 | 20 | 25 |
Yhteensä | 14 463 181 | 14 869 020 | 15 274 547 | 405 527 | 3 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 292 | 12 899 | 12 111 |