Talousarvioesitys 2003

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta, asumisen edistämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojelusta. Hallinnonalan tavoitteena on hyvinvointia edistävä elinympäristö ja ekotehokas yhteiskunta. Terveellinen ja laadukas elinympäristö on hyvinvointi- ja kilpailutekijä. Ekotehokkuus nivoo yhteen kestävän kehityksen ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden.

Ympäristöhaasteista korostuvat ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. Toimia vaativat sekä kasvavat, että taantuvat yhdyskunnat alueellisesti.

Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu paineena kaavoitukseen, rakentamiseen ja asumiseen. Toisaalta vähenevän väestön alueet tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä. Myös väestön ikääntyminen edellyttää asumisen ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kehittämistä. Rakentamisen laatua ja ekologista kestävyyttä on parannettava.

Ohjauskeinoista korostuvat vaikuttaminen muiden toimijoiden päätöksentekoon sekä ympäristötavoitteiden sisällyttäminen tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja käyttöön. Ympäristönsuojelun tehostamisessa korostuu ympäristöpolitiikan yhdentämisen myötä jokaisen hallinnonalan vastuu oman alansa ympäristötavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa uudistettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia.

Kansainvälinen yhteistyö

EU:n toiminnassa ja sen ulkosuhteissa painottuu edelleen ilmastonmuutoksen torjunta. Yhteisön kuudennen ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti taloudellisen kasvun yhteys luonnonvarojen lisääntyvään käyttöön ja ympäristön pilaantumiseen tulisi katkaista erityisesti energian käytössä ja liikenteessä.

EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteutuksessa edistetään Venäjän ja Baltian maiden ympäristöongelmien ratkaisua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vahvistetaan ympäristöhallintoa. Itämeren suojelu pyritään saamaan osaksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.

Lähialueyhteistyössä tavoitteena on sopimuksin, hankkein ja kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä parantaa Itämeren tilaa ja meriliikenteen turvallisuutta sekä vähentää Suomeen tulevia saasteita. Kestävän metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyötä Venäjän kanssa jatketaan ja toteutetaan kaavoituksen kehittämishankkeita Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä painopisteinä ovat ympäristöterveyskysymykset ja suuntautuminen lähialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suomi vastaa arktisesta luonnonsuojeluohjelmasta ja raportoi ilmastonmuutosten vaikutuksista arktisilla alueilla.

Ilmakehän haitallisten muutosten ehkäiseminen

Tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä kansallisen ilmastostrategian mukaisesti vaikuttamalla rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun, jätehuoltoon ja työkoneiden päästöihin. Kioton pöytäkirjan joustomekanismien kehittämistä, kokeilua ja käyttöä edistetään EU:ssa ja osana Suomen ympäristöpolitiikkaa lähialueilla, siirtymätalousmaissa ja kehitysmaissa.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

Pyritään siihen, ettei Itämeren ja sisämaan pintavesien tila enää huonone, haitallisesti muuttuneiden vesien tila paranee ja vesiluonnon monimuotoisuus säilyy. Pohjaveden laatua ja antoisuutta pyritään parantamaan. Toimintaa ohjaavat vuoteen 2005 ulottuva vesiensuojelun tavoiteohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös Itämeren suojelusta.

Haitallisten aineiden ja geneettisesti muunneltujen organismien aiheuttamia riskejä pienennetään vähentämällä merkittävästi vaarallisimpien aineiden pitoisuuksia ympäristössä ja lisäämällä tietoa turvallisista käyttötavoista. Maaperän pilaantuminen ja tilan huononeminen pyritään estämään ja syntyneitä vaurioita korjataan.

Ilman laadun parantamisessa tavoitteena on, että Suomessa ei ylitetä EU:ssa vuosille 2005 ja 2010 sovittuja ilman laadun raja-arvoja. Erityisesti vähennetään taajamien ilman pienhiukkasia. Melulle altistumista asuinympäristössä pyritään vähentämään ja säilyttämään hiljaisia alueita.

Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön hyvä laatu

Tavoitteena on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne sekä laadukas elinympäristö.

Kaavoituksen ohjauksella ja kehittämistoimilla pyritään saamaan kaavojen sisältö ja prosessit vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Tuetaan rakennusperinnön säilymistä ja hyvää hoitoa sekä kulttuuriympäristöjen vaalimista.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Luonnon monimuotoisuutta edistetään biologisen monimuotoisuuden kansallisen toimintaohjelman mukaisesti. Eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tasoa turvataan tehostamalla suojelutoimia luonnonsuojelualueverkoston edustavuusarvioinnin ja lajien uhanalaisuustarkastelun perusteella. Aloitetaan puutteellisesti tunnettujen eliölajien tutkimusohjelma ja kehitetään biologisen monimuotoisuuden seurantajärjestelmää.

Metsien suojelua eteläisessä Suomessa tehostetaan Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien suojelun toimintaohjelman mukaisesti. Metsien ennallistamista valtion luonnonsuojelualueilla lisätään, aloitetaan luonnonarvokauppaa koskeva kokeiluhanke ja lisätään metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusta.

Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuonna 1996 päätetyn rahoitusohjelman mukaisesti. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelua ja eri tahojen yhteistyötä paikallisella tasolla kehitetään. Hyödynnetään verkoston luomisessa ja hoidossa EU-rahoitusta.

Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan toteuttamalla työllisyyttä tukevaa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimenpideohjelmaa ja muun muassa kokoamalla suojelualueiden yleisöpalveluja palvelukokonaisuuksiksi.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ekotehokas yhteiskunta