Talousarvioesitys 2003
32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2003 enintään 8 409 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2003 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan kaikkien yksiköiden kanssa hallituksen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Elinkeinopolitiikalla vaikutetaan erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun. Uuden talouden keskeisiä haasteita ovat erityisesti osaamisen ja teknologian kehittäminen, jotka tähtäävät yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Käynnissä oleva alueellinen muutos korostaa alueellisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi työvoiman nopea ikääntyminen tuo haasteeseen oman ulottuvuutensa. Talouden rakenteiden muuttuessa yhä keskeisempään rooliin nousevat yritysten ja työntekijöiden valmiudet hyödyntää uusia avautuvia mahdollisuuksia.
Kansallinen ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona maaliskuussa 2001. Strategia tähtää Suomelle asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä.
Teknologiapolitiikalla kehitetään innovaatioympäristöä, joka mahdollistaa elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn pitkäjänteisen parantamisen. Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Ministeriö vahvistaa teknologiapolitiikan ja -rahoituksen vaikuttavuuden arviointityötä.
Yrittäjyyden edistämisessä huomio kiinnitetään yritysten toimintaympäristön laatuun, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, markkinoille pääsyn varmistamiseen ja aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen.
Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa pyrkien hoitamaan yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti. Valtion omistamien yhtiöiden tulee toimia tehokkaasti ja kannattavasti. Tavoitteena on saada valtion sijoituksille hyvä tuotto ja arvonnousu sekä tehdä yhtiöistä kiinnostavia myös yksityisille sijoittajille. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden corporate governancen eli hyvän hallintotavan kehittäminen on keskeisessä asemassa ministeriön omistajapolitiikan toteuttamisessa.
Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Vientiä ja kansainvälistymistä tukevia toimia suunnataan asiasta valmistuneen mietinnön suositusten mukaisesti.
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja edistetään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuote- ja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy.
Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2003 ovat seuraavat:
- Elinkeinopolitiikka korjaa markkinoiden toiminnan puutteita ja vaikuttaa erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun.
- Teknologiapolitiikka vahvistaa innovaatioympäristön kehittymistä.
- Energiapolitiikka tukee kansallisen ilmastostrategian toteuttamista.
- Alueellisessa elinkeinopolitiikassa hyödynnetään alueiden omia vahvuuksia.
- Kuluttajien asema yhteiskunnassa ja hyödykemarkkinoilla vahvistuu.
- Markkinoiden kilpailu on tervettä ja toimivaa.
Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001—2003
|
|
v. 2001 tilinpäätös 1000 € |
v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2002—2003 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
10. |
Hallinto |
113 926 |
111 791 |
171 324 |
59 533 |
53 |
20. |
Teknologiapolitiikka |
489 404 |
500 940 |
494 140 |
- 6 800 |
- 1 |
30. |
Yrityspolitiikka |
160 913 |
168 563 |
205 398 |
36 835 |
22 |
40. |
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka |
14 711 |
15 698 |
18 083 |
2 385 |
15 |
50. |
Kansainvälistymispolitiikka |
57 636 |
57 127 |
57 842 |
715 |
1 |
60. |
Energiapolitiikka |
20 245 |
19 864 |
28 213 |
8 349 |
42 |
70. |
Omistajapolitiikka |
61 389 |
1 382 |
7 942 |
6 560 |
475 |
|
Yhteensä |
918 224 |
875 365 |
982 942 |
107 577 |
12 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 6 700 | 6 740 | 6 700 |
Valiokunta on keskittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla kahteen pääasiaan: Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseen kysymykseen t&k-rahoituksen riittävyydestä sekä kansantaloudellisesti ja ympäristöpoliittisesti merkittävien energiapoliittisten ratkaisujen eteenpäinvientiin.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeinä myös kysymyksiä alueellisen elinkeinotoiminnan edellytyksistä ja on siksi kiinnittänyt huomiota yritystukien riittävyyteen. Koska kansalaisten velkaantuminen on kasvussa ja paine velkaneuvontaan on edelleen suuri, valiokunta on ottanut kantaa myös velkaneuvontaan ohjattujen resurssien riittävyyteen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta on vähennetty matkakuluista 10 prosenttia kautta linjan yleisenä laskennallisena säästötoimena. Leikkaus kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan eri tavalla eri yksiköihin. Se aiheuttaa kuitenkin erityisiä vaikeuksia TE-keskusten ja VTT:n toimintaan. Valiokunta pitää sen vuoksi aiheellisena tarkastella leikkausten vaikutuksia tältä osin tarkemmin.
Valiokunnan mielestä talousarvioesityksen kansainvälistymispolitiikkaa koskevat ehdotukset eivät anna aihetta erityisiin huomautuksiin. Näköpiirissä on myönteisiä uusia strategisia avauksia lähialueilla ja Aasiassa. Niihin kyetään kuitenkin varautumaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan asianmukaisesti. Valiokunta pitää yleisesti hyvänä sitä, että valtio huolehtii jatkuvasti ja aikaa seuraten viennin edistämiseen ja yritysten kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvien peruspuitteiden olemassa olosta.
Valtion omistajapolitiikka on ollut viime aikoina yleisen huomion kohteena mm. Sonera Oyj:n kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin liittyneiden hankintojen vuoksi. Asiaa on myös käsitelty varsin laajasti mm. valtioneuvoston ja eduskunnan piirissä. Yhteinen näkemys on ollut se, että valtion omistajaohjausta on syytä selkiinnyttää ja sen periaatteita linjata uudelleen. Samalla on todettu, että työ on syytä sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan. Valiokunta on sivuuttanut sen vuoksi tarkemman omistajapolitiikkaan liittyvän tarkastelun tässä yhteydessä.