Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2016 hyväksyä sitoumuksia 338 376 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseksi innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Lisäksi mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2016.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • — Tuetaan ennakointien pohjalta yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista sekä turvataan korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus.
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät.
  • — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.
  • — Edistetään monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut edistävät profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistävät yhteistyötä keskenään sekä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulut luovat tutkimuslaitosten kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät tutkijanuraa. Korkeakoulut tiivistävät yritysten kanssa keskinäistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänotettavista lisätään. Saatetaan loppuun vuosina 2014—2015 hakijasuman purkamiseksi toteutettu korkeakoulujen yhteensä noin 3 000 aloituspaikan määräaikainen lisäys. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä yhteistyötä lisäämällä, sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation ja uuden pedagogiikan tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Opetusta jaksotetaan uudella tavalla ympärivuotiseksi kolmannelle lukukaudelle. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä elinkeinoelämän kehittämisessä ja julkisessa päätöksenteossa.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

  2010 2011 2012 2013 2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,73 3,64 3,43 3,32 3,13 3,10 3,10
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,44 2,35 2,35 2,35 2,35 2,35 2,35
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)1) 1 900 2 000 2 100 2 100 2 100 2 200 2 200

1) Lähde Thomson Reuters, Web of science tietokannat, vuoden 2013 tieto arvio

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus Menot  
Vuosi   2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
                 
2009 258,5 1,8            
2010 369,1 17,8 2,4          
2011 316,1 45,9 12,6 3,7        
2012 282,4 70,6 36,7 11,3 3,9      
2013 302,6 82,7 73,6 39,8 17,6 4,5    
2014 280,0 64,4 72,6 69,0 42,5 13,5 3,8  
2015 318,8 19,8 70,9 75,9 85,9 57,7 8,6  
2016 338,4   28,7 74,0 92,0 78,9 56,4 8,4
Yhteensä   303,0 297,5 273,7 241,9 154,6 68,8 8,4

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 000 euroa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi johdosta, 3 000 euroa työmarkkinaratkaisusta ja vähennyksenä 10 000 000 euroa hallitusohjelman mukaisena menosäästönä, 6 000 euroa palkkaliukumasäästönä ja 452 000 euroa 1-vuotisten hankkeiden rahoituksen osuutena, jota ei sisällytetä myöntövaltuuteen.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 871 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
  • — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
  • — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
  • — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)        
Akatemian tutkimusohjelmat 8 6 kasvaa säilyy ennallaan
Huippuyksikköohjelmat 8 9 kasvaa säilyy ennallaan
Tutkimusinfrastruktuurit 2 4 kasvaa säilyy ennallaan
Tuotokset ja laadunhallinta        
Käsiteltyjen hakemusten määrä1) 3 800 4 186 3 800 4 600
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä 11/11 13/11 12/12 13/13
Toiminnallinen tehokkuus        
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%) 3,4 3,2 <3,5 <3,5
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 10,3 9,5 <8 <8
Henkilötyövuodet2) 135,3 137,5 <=151 <=147

1) Vuoden 2015 luku ei sisällä syksyllä 2014 toimintansa aloittaneen strategisen tutkimuksen neuvoston käsittelemiä hakemuksia.

2) Vuoden 2015 tavoiteluku sisältää enintään 16 htv:n lisäyksen strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointiin.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 12 835 10 623 13 081
Bruttotulot 545 200 210
Nettomenot 12 290 10 423 12 871
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 802    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 844    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen säästön palautus 3 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -48
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -194
Palkkaliukumasäästö -66
Palkkausten tarkistukset 59
Toimintamenojen tuottavuussäästö -59
Toimintamenosäästö (HO 2015) -245
Vuokramenojen indeksikorotus 14
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -13
Yhteensä 2 448

2016 talousarvio 12 871 000
2015 talousarvio 10 423 000
2014 tilinpäätös 12 332 000

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 131 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
  • — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
  • — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1064/2013).

Tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) 195 292 200 631 204 000 208 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä) 21 495 535 27 169 3185 23 100 000 37 000 000
Tutkijasalikäynnit (kpl) 37 160 34 272 35 000 33 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl) 33 740 000 44 213 096 40 000 000 60 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta        
Aineistojen kartunta (hm/vuosi) 5 339 5 674 4 000 4 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi) 4 706 756 5 673 783 1 000 000 5 000 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat) 266/1 004 306/618    
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) 23 120 22 088 22 000 23 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv 837 860 946 1 005
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 7,2 9,7 <8 <8
Henkilötyövuodet1) 239,5 242,3 220 215

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 19 407 19 388 18 831
Bruttotulot 600 700 700
Nettomenot 18 807 18 688 18 131
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 749    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 044    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tekninen tarkistus -5
Uuden keskusarkiston muuton valmistelu, varustaminen ja aineistonhallintajärjestelmä 515
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 047
Palkkaliukumasäästö -50
Palkkausten tarkistukset 91
Toimintamenojen tuottavuussäästö -94
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Vuokramenojen indeksikorotus 71
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -18
Tasomuutos 91
Yhteensä -557

2016 talousarvio 18 131 000
2015 I lisätalousarvio 820 000
2015 talousarvio 18 688 000
2014 tilinpäätös 19 102 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 249 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
         
Julkaisutoiminta, kpl 527 553 300 300
Tietopalvelutehtävät, kpl 1 338 1 548 1 000 1 000
Sähköiset aineistot1) 44 395 56 061 51 000 116 000
Sairauspäivien lkm/htv 5,9 7,2 <8 <8
Henkilötyövuodet 76,1 85,5 <88 <88

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 2 877 2 064 1 749
Bruttotulot 733 600 500
Nettomenot 2 144 1 464 1 249
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 384    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 239    

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1063/2013).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -1
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -84
Palkkaliukumasäästö -3
Palkkausten tarkistukset 7
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -93
Toimintamenojen tuottavuussäästö -7
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -17
Vuokramenojen indeksikorotus 4
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1
Yhteensä -215

2016 talousarvio 1 249 000
2015 talousarvio 1 464 000
2014 tilinpäätös 1 999 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 758 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) 6 459 6 766 5 000 5 000
Tilausten määrä 80 871 83 038 81 000 83 000
Sairauspäivien lkm/htv 13,3 15,8 <8 <8
Henkilötyövuodet 1) 22,3 23,7 19 19

1) Vuoden 2014 htv luku sisältää 3,7 htv:tä määräaikaista aineistojen rästiprojektityötä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 1 701 1 869 1 763
Bruttotulot 4 6 5
Nettomenot 1 697 1 863 1 758
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 78    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 250    

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -1
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -92
Palkkaliukumasäästö -4
Palkkausten tarkistukset 7
Toimintamenojen tuottavuussäästö -9
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Vuokramenojen indeksikorotus 6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2
Yhteensä -105

2016 talousarvio 1 758 000
2015 talousarvio 1 863 000
2014 tilinpäätös 1 869 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 54 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen

7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

8) enintään 3 300 000 euroa avustuksiin lastentarhanopettajakoulutuksen määrän lisäämiseksi.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Aloituspaikkalisäykset on kohdennettu ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 6 210 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 17 950 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys (enintään) 18 000 000
Kärkihankkeen Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella rahoitukseen 9 500 000
Lastentarhanopettajakoulutuksen määräaikainen lisäys (enintään) 3 300 000
Yhteensä 54 960 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteiset lisäykset -5 880
Lastentarhanopettajakoulutuksen määrän kertaluonteinen lisääminen 3 300
Osaaminen ja koulutus: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella 9 500
Yhteensä 6 920

2016 talousarvio 54 960 000
2015 talousarvio 48 040 000
2014 tilinpäätös 41 414 000

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.

Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2014—2020, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.


2016 talousarvio 8 500 000
2015 talousarvio 8 500 000
2014 tilinpäätös 8 500 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 823 623 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 592 690 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 50 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 100, josta reilu 2 200 on lukiolaisia.

Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan 1.11.2014—30.6.2017 välisenä aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2010
toteutuma
2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 12 300 13 014 13 500 14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot 14 384 13 829 14 855 15 000
Tohtorintutkinnot 1 518 1 649 1 860 1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat2) 7 809 9 628 9 700 8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 10 444 10 661 10 942 11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta2) 1,57 1,68 1,72 1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv 0,57 0,63 0,74 0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,36 0,39 0,40 0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,78 0,77 0,83 0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus 26,0 % 26,9 % 30,0 % 31,7 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Vuoden 2014 luku arvio.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 592 690 000
— Kansalliskirjasto 16 377 000
— Harjoittelukoulut 47 533 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 528 780 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 46 660 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 157 273 000
— Arvio vuoden 2016 ALV-kompensaatioksi 150 059 000
— Vuoden 2014 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 7 214 000
Yhteensä 1 823 623 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 970 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen -4 402
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) -5 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -11 189
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon, palkkausten tarkistus 4
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015) -50 000
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen palkkausten tarkistukset (siirto momentilta 25.01.03) 3
Vuodelle 2014 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin (0,9 %) muutoksen mukainen tarkistus -8 615
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 447
Yhteensä -80 646

2016 talousarvio 1 823 623 000
2015 talousarvio 1 904 269 000
2014 tilinpäätös 1 894 935 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 232 133 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Arviomäärärahan kasvu verrattuna vuoden 2015 määrärahaan johtuu siitä, että aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja ei ole enää käytettävissä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50) 5 000
Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi 2 000
Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen (sis. 1-vuotisten hankkeiden määrärahalaskennan) 86 038
Palkkaliukumasäästö -6
Palkkausten tarkistukset 4
Yhteensä 93 036

2016 talousarvio 232 133 000
2015 I lisätalousarvio -12 000 000
2015 talousarvio 139 097 000
2014 tilinpäätös 143 809 000

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 31 679 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2014 toteutuman, 30 813 000 euroa, perusteella ottaen huomioon lisäyksenä 866 000 euroa vuoden 2014 korvauksiin budjetoidun määrän ja toteutuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 30 510 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 169 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Apteekkikompensaation tarkentuminen 1 380
Yhteensä 1 380

2016 talousarvio 31 679 000
2015 talousarvio 30 299 000
2014 tilinpäätös 29 144 000

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 103 359 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 70 673 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin 5 599 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan 3 627 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 11 900 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 2 080 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 8 200 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille 680 000
Yhteensä 103 359 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 758
Yhteensä 758

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 103 359 000
2015 talousarvio 102 601 000
2014 tilinpäätös 102 360 717

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa:Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

Vuosi Valtuus 2015 2016 2017 2018 2019
             
2015 55 631 14 631 24 000 17 000    
2016 55 631   10 000 20 000 20 500 5 131
Yhteensä   14 631 34 000 37 000 20 500 5 131

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määrärahan tarpeen ajoituksen muutos -4 631
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 30.01.05, 30.20.02, 30.70.01, 31.50.01, 32.20.01, 32.20.49, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50 ja 35.01.04) 28 000
Säästöpäätös -4 000
Yhteensä 19 369

2016 talousarvio 34 000 000
2015 talousarvio 14 631 000

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 857 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:

1) 786 019 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 36 235 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverokustannuksiin

3) 28 356 000 euroa hakemuksesta myönnettävään korvaukseen arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuviin vuokrien arvonlisäverokustannuksiin

4) 7 164 000 euroa ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammattikorkeakoululain (932/2014) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 25 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (1457/2014) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehitystyöpolitiikan tavoitteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).

Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli korostaa tuloksellisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen perusteella. Rahoitusmalli huomioi ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden ja työelämäyhteistyön useamman kriteerin kautta, joita ovat mm. tutkinnot, ulkopuolinen tki-toiminnan rahoitus, valmistuneet työlliset sekä suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. Arvonlisäverolain 30 §:n muutoksen perusteella vuoden 2015 lisätalousarviossa määrärahalisäyksenä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäveromenot ja vuoden 2016 talousarviossa vuoden 2016 vuokrien arvonlisäveromenot vuokrasopimuksiin perustuen.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2010
toteutuma
2012
toteutuma
2014
toteutuma
20161)
tavoite
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 20 581 22 123 22 778 22 800
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1 253 1 708 2 115 2 100
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 684 .. .. 1 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 7 746 9 378 .. 7 775
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 8 390 8 679 8 875 9 150
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 57,5 56,0 .. ..
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista 36,5 41,0 .. 44,8
Tutkinnot/opetus- ja t&k-henkilökunta 2,88 3,07 3,5 3,41
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö 0,93 1,01 .. 1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat 4,83 7,07 .. 8,44

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 786 019 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 36 235 000
Arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuva vuokrien arvonlisäverokustannuksia vastaava kompensaatio 28 356 000
Ammattikorkeakoululain 68 §:n mukaiseen korvaukseen 7 164 000
Yhteensä 857 774 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattikorkeakoululain 68 §:n mukainen korvaus 7 164
Arvonlisäveron tarkentuminen -9 131
Kertaluonteinen lisäys -5 402
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015) -25 000
Vuokrien arvonlisäveromenojen huomioon ottaminen 28 356
Yhteensä -4 013

2016 talousarvio 857 774 000
2015 talousarvio 861 787 000
2014 tilinpäätös 402 356 776

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu 2 593
Yhteensä 2 593

2016 talousarvio 20 008 000
2015 talousarvio 17 415 000
2014 tilinpäätös 17 339 644

(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 50 000 000