Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 47 071 milj. euroa vuonna 2020. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 % vuodelle 2019 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2020 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja teknologisen kehityksen tuomat muutospaineet. Teknologiseen kehitykseen liittyvät mm. robotisaatio, digitalisaatio, alustatalous ja tekoäly. Tavoitteena on myös Suomen veropohjan turvaaminen kansainvälistyneessä ja digitalisoituvassa taloudessa. Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan edistää työllisyyttä ja kannustaa yrittäjyyteen.

Veropohjaa tiivistetään poistamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeus asteittain hallituskauden aikana. Kotitalousvähennystä supistetaan. Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 200 milj. eurolla ja alun perin määräaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Energiatuotannon ja -käytön päästöohjausta lisätään poistamalla hallituskauden aikana energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero budjettineutraalisti kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Kaivostoiminta siirretään sähköveroluokkaan I. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään 100 milj. eurolla ja liikennepolttoaineiden verotusta 250 milj. eurolla vaalikauden aikana.

Terveyttä pyritään edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana yhteensä 275 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2020 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2020
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -265 -289
— työtulovähennyksen korottaminen -42 -46
— valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -7 -8
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 15 16
— kotitalousvähennyksen supistaminen 50 54
— solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen 92 100
— ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen 13 13
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 17 50
— virvoitusjuomaveron korotus 23 25
— liikennepolttoaineiden veronkorotus 83 250
Yhteensä -21 165
— josta verotuottoa lisäävät 293 508
— josta verotuottoa vähentävät -314 -343
Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)

  2018
tilinpäätös
2019
TA +
I LTA +
II LTA
2020
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 517 15 408 15 857
Liikevaihtoon perustuvat verot 19 034 19 754 20 245
Valmisteverot 7 415 7 515 7 649
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 407 3 287 3 307
Yhteensä 44 373 45 964 47 058

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2018 2019 2020
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 42,2 xx,x
Valtio 20,8 20,7 xx,x
Kunnat 9,6 9,8 x,x
Soturahastot 12,0 11,7 xx,x
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 42,2 xx,x
Välittömät verot 16,0 16,3 xx,x
Tuotannon ja tuonnin verot 14,2 13,9 xx,x
Sosiaalivakuutusmaksut 12,0 11,7 xx,x
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 183 kappaletta. Vuonna 2020 verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi. Verotuista noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2020 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 29 mrd. euroa, josta 18,7 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2019 ja 2020. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Verotuet 2019 ja 2020

  Tunnistetut
verotuet
2019,
kpl
Lasketut
verotuet
2019,
kpl
2019,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2020,
kpl
Lasketut
verotuet
2020,
kpl
2020,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 46 34 18 237 47 34 18 717
Elinkeinoverotus 34 18 1 430 34 18 1 465
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 128 20 7 132
Varainsiirtoverotus 11 3 2 105 11 3 2 105
Kiinteistöverotus 7 5 686 7 5 695
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 270 15 13 270
Arvonlisäverotus 20 17 3 181 20 17 3 285
Valmisteverotus 24 24 2 426 24 24 2 362
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 183 121 28 463 184 121 29 031

Osaston tuloarviot vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 14 517 353 15 171 000 15 857 000 686 000 5
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 701 121 9 939 000 10 606 000 667 000 7
02. Yhteisövero 4 077 752 4 428 000 4 445 000 17 000 0
03. Korkotulojen lähdevero 46 217 84 000 76 000 -8 000 -10
04. Perintö- ja lahjavero 692 263 720 000 730 000 10 000 1
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 19 033 557 19 785 900 20 245 000 459 100 2
01. Arvonlisävero 18 082 249 18 796 000 19 262 000 466 000 2
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 771 420 795 900 795 000 -900 0
03. Apteekkivero 179 888 194 000 188 000 -6 000 -3
08. Valmisteverot 7 414 509 7 515 000 7 649 000 134 000 2
01. Tupakkavero 1 115 322 1 126 000 1 218 000 92 000 8
04. Alkoholijuomavero 1 471 675 1 520 000 1 524 000 4 000 0
05. Virvoitusjuomavero 154 620 175 000 205 000 30 000 17
07. Energiaverot 4 657 196 4 678 000 4 686 000 8 000 0
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 696 16 000 16 000 0
10. Muut verot 3 271 152 3 228 000 3 172 000 -56 000 -2
03. Autovero 1 001 101 959 000 889 000 -70 000 -7
05. Varainsiirtovero 844 246 840 000 875 000 35 000 4
06. Arpajaisvero 226 334 236 000 234 000 -2 000 -1
07. Ajoneuvovero 1 192 536 1 182 000 1 165 000 -17 000 -1
08. Jätevero 6 934 11 000 9 000 -2 000 -18
19. Muut veronluonteiset tulot 136 049 116 125 134 808 18 683 16
(03.) Ratavero 4 486 0
04. Eräät viestinnän maksut 36 823 21 726 39 183 17 457 80
05. Eräät liikenteen maksut 28 321 25 945 26 329 384 1
06. Väylämaksut 49 078 48 400 50 160 1 760 4
(08.) Öljyjätemaksu 3 675 4 000 -4 000 -100
09. Muut verotulot 6 873 6 000 8 900 2 900 48
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 085 3 830 4 330 500 13
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 708 3 953 3 635 -318 -8
12. Säteilytoimintavero 2 271 2 271 0
Yhteensä 44 372 620 45 816 025 47 057 808 1 241 783 3