Talousarvioesitys 2010

Talouskehitys

Maailmankaupan ja -talouden vuosia jatkunut noususuhdanne taittui syksyllä 2008 ja alamäki on sen jälkeen ollut jyrkkä. Viime kuukausina maailmantalouden taantuma on osoittanut lientymisen merkkejä, mutta toistaiseksi on ennenaikaista sanoa taantuman olevan ohi. On syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina. Elpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain — Euroopassa toipuminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla. Kansainvälisessä taloudessa on myös edelleen vallalla riskejä. Luottotappioiden kasvu ja pankkien tasepuhdistusten keskeneräisyys etenkin Euroopassa voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen.

Maailmantalouden taantuma on vaikuttanut voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen taloudelliseen aktiviteettiin. Tuotannon supistuminen oli vuoden 2009 alkupuolella voimakasta eikä se ole vielä päättynyt, toisin kuin Euroopassa näyttää tapahtuneen. Alustavia arvioita taantuman pohjan lähestymisestä on kuitenkin saatu kotimaastakin. Jos Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät, vientiteollisuuden ennakoidaan vetävän kansantuotteemme vuonna 2010 pieneen, noin puolen prosentin kasvuun.

Työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttöminä on n. 280 000 henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen ja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä.

Kuluttajahintojen lasku on pääosin pysähtynyt, vaikka joinakin kuukausina indeksi vielä alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi ennustetaan noin yhtä prosenttia.

Elvytystoimet Suomessa ja monessa muussa maassa ovat olleet mittavia ja laaja-alaisia. Julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Lähivuosina finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään julkisten talouksien suuren velkaantumisen takia, ja elvyttävän finanssipolitiikan teho myös heikkenee ajan kuluessa. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia.

Suhdannenäkymien hienoisesta kohenemisesta huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkenee edelleen vuonna 2010 ja alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon ylittää kolmen prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU-jäsenyyden aikana.