Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 132/2002 vp, HE 249/2002 vp, HE 253/2002 vp)

Valtion talousarvioesitys on laadittu kansainvälisestä taloudesta johtuvan epävarmuuden vallitessa. Kansainvälisen talouden ja euroalueen oletetaan kehittyvän suotuisasti vuonna 2003, vaikka riskit ovat edelleen huomattavat. Talouspolitiikan päätavoitteeksi esityksessä on asetettu työllisyyden parantaminen. Työllisyyden kohenemisella ja valtiontalouden vahvistamisella pyritään varautumaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin julkisen talouden rahoitus- ja menopaineisiin.

Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät liittyvät esimerkiksi USA:n velkaantuneen kotitaloussektorin käyttäytymiseen. Mahdollinen sota Irakissa on toinen merkittävä riskitekijä. Euroopassa kasvu- ja vakaussopimuksen alijäämärajan ylittäminen eräissä keskeisissä maissa on muodostumassa ongelmaksi.

Talousarvioesityksen perusteluissa vuoden 2003 kokonaistuotannon kasvuksi oletetaan 2,8 prosenttia. Kasvun arvioidaan perustuvan edelleen yksityiseen kulutukseen, sillä vuositasolla ulkomaankaupan kasvuvaikutus jää vielä pieneksi ja investoinnit supistuvat. Työttömyysasteen arvioidaan kohoavan kuluvan vuoden 9,2 prosentista ensi vuonna 9,4 prosenttiin. Keskimääräinen työllisyysaste on ennusteen mukaan 67,5 prosenttia vuonna 2003. Talouskasvun ja työllisyyskehityksen osalta talousarvioesityksen taustalla olevaan ennusteeseen ei ole nähty muutostarpeita myöskään tässä vaiheessa.

Esityksen mukaan valtiontalouden neljä vuotta jatkunut ylijäämäisyys päättyisi vuonna 2003. Suomen vakausohjelman tarkistuksessa on todettu, että vakausohjelmakaudella ollaan jäämässä selvästi jälkeen hallituksen tavoittelemasta valtiontalouden ylijäämästä (1,5—2 prosenttia BKT:sta). Vakausohjelman tarkistuksessa todetaan myös, että vaikka sovittu eläkeuudistus vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä selvästi, heikompi lähtökohtatilanne varauduttaessa väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin korostaa pidättyvän menolinjan sekä julkisen sektorin toimintaa tehostavien uudistusten tärkeyttä. Heikentyvästä rahoitustilanteesta huolimatta Suomi kuitenkin täyttää lähivuosina vakaus- ja kasvusopimuksen lähellä tasapainoista tai ylijäämäistä julkista taloutta koskevat velvoitteet eläkerahastojen ylijäämäisyyden ansiosta.

Työllisyysasteen tuntuva nostaminen ja työttömyyden vähentäminen on hallituksen esityksessä todettu välttämättömiksi, jotta nykyiset hyvinvointijärjestelmät voidaan säilyttää vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä. Työllisyysastetta pyritään kohottamaan lyhentämällä työttömyyden kestoa, aikaistamalla työmarkkinoille tuloa ja parantamalla työvoiman ammatillisen ja alueellisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa.

Valtiovarainvaliokunta on jo aiemmissa yhteyksissä (esim. VaVM 3/2002 vp valtiontilintarkastajain kertomuksen johdosta) todennut myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta työllisyyden ja työttömyyden alueellisten erojen kasvaneen. Yksi kehitykseen vaikuttanut tekijä on ollut se, että laman jälkeinen muuttoliike on ollut odotettua voimakkaampi. Työttömyyden alueellisen eriytymisen ohella rakenteellisen työttömyyden pitkittyminen on vakava ongelma, jonka seurauksena osa työnhakijoista on vaarassa syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta. Tyypillistä viime vuosille on ollut myös työttömyyden, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja lyhytaikaisten työsuhteiden vuorottelu. Edellä todetut ongelmat korostavat jatkossa eri sektoreiden yhteistoimintaa. Finanssipolitiikalla, veropolitiikalla ja yrittäjyyden edellytyksiin vaikuttavilla toimenpiteillä tulee työvoimapoliittisten toimenpiteiden ohella pyrkiä työllisyysasteen nostamiseen. Työllistämisen sivukulujen alentaminen on myös osa keinovalikoimaa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttama tulopoliittinen sopimus luo hyvän pohjan talous- ja työllisyyspolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle lähivuosina. Hyvän työllisyyskehityksen ja ostovoiman kasvun tukemiseksi verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetun lisäksi vuositasolla 120 miljoonalla eurolla. Tulopoliittisen sopimuksen johdosta antamassaan täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus on esittänyt myös eräitä muita työllisyyttä edistäviä toimia.

Jo ennen tulopoliittisen sopimuksen johdosta annettua täydentävää talousarvioesitystä hallitus antoi yhden täydentävän esityksen talousarvioon liittyen. Muun ohella tässä ehdotettiin veikkauksen ja raha-arpapelien tuottoarvion alentamista hallituksen varsinaisessa talousarvioehdotuksessa esitetystä, mihin valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös pääluokan 29 lukuryhmäperusteluissa. Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, että Oy Veikkaus Ab:lle viime vuosina asetetut tuottotavoitteet ovat olleet huomattavasti yhtiön omaa arviota korkeampia. Valtiovarainvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin Veikkauksen tuottoarvion oikeellisuuden parantamiseksi ja voittovaroista rahoitettavien toimintojen turvaamiseksi. Valiokunnan mielestä kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä yleisillä budjettivaroilla rahoitettaviksi tulee nopeuttaa.

Valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteet eivät toteutuneet kuluvana vuonna ja tuotannon käynnistymisen arvioidaan olevan huonoa myös ensi vuonna. Syynä tuotannon vähäisyyteen ovat aravalainaehtoihin liittyvät epäkohdat, mm. korkeat korot ja inflaatiota nopeammin kasvava vuosimaksu. Näiden seurauksena lainanhoitokustannukset tulevat kalliiksi ja asumiskustannukset nousevat. Eduskunta on useaan kertaan vaatinut aravalainojen ehtojen muuttamista sellaisiksi, että eduskunnan asettamat valtion tukeman asuntotuotannon tuotantotavoitteet saadaan toteutetuksi ja olemassa oleva asuntokanta säilytetyksi kunnossa. Nykyisillä lainaehdoilla aravalainajärjestelmä johtaa sosiaalisen asuntotuotannon näivettymiseen. Valiokunta katsoo, että ilman tuntuvia lisätoimenpiteitä kielteinen kehitys ja tuotantotavoitteiden jälkeenjääneisyys jatkuvat myös tulevina vuosina.

Vuoden 2003 talousarvioesityksen käsittelyssä myös kuntatalous on noussut keskeisesti esille. Kuntien taloudellinen tilanne on heikkenemässä; kunnissa on syntymässä alijäämää ja painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen. Tätä ei voida pitää pitkällä tähtäyksellä kestävänä toimintalinjana. Sisäasiainministeriön pääluokan kohdalla valiokunta painottaakin tarvetta luoda vähintäänkin vaalikauden kattava, kuntien ja valtion yhteinen, koordinoitu sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottava, kokonaisvaltainen kuntapolitiikkaa koskeva linjaus.

Yhtenä yksityiskohtana valiokunta on kiinnittänyt huomiota kaikille hallinnonaloille tehtyyn toimintamenosäästöön, joka on 10 prosenttia suhteutettuna matkakustannuksiin. Valiokunta toteaa, että tällä on haitallisia seurauksia erityisesti niillä hallinnonaloilla, joilla matkustaminen liittyy kiinteästi varsinaiseen toimintaan.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan menoarvio päätyy 35 755 254 000 euroon ja tuloarvio 35 755 649 000 euroon.

Menojen loppusumma on täten 65 452 000 euroa hallituksen esitystä suurempi ja tulojen loppusumma on 65 189 000 euroa hallituksen esitystä suurempi.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Osasto Esitys € Valiokunta €
       
Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot 30 123 314 000 30 115 814 000
Os. 12 Sekalaiset tulot 4 155 691 000 4 165 691 000
Os. 13 Korkotulot ja voiton
tuloutukset
892 144 000 892 144 000
Os. 15 Lainat 519 311 000 582 000 000
Yhteensä   35 690 460 000 35 755 649 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus   Esitys € Valiokunta €
       
Pl. 21 Tasavallan Presidentti 7 423 000 7 423 000
Pl. 22 Eduskunta 117 527 000 117 527 000
Pl. 23 Valtioneuvosto 40 656 000 40 656 000
Pl. 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 724 772 000 724 832 000
Pl. 25 Oikeusministeriön hallinnonala 631 523 000 631 573 000
Pl. 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 384 299 000 1 385 199 000
Pl. 27 Puolustusministeriön hallinnonala 1 952 186 000 1 952 186 000
Pl. 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 048 146 000 5 048 146 000
Pl. 29 Opetusministeriön hallinnonala 5 858 134 000 5 878 447 000
Pl. 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 589 454 000 2 589 454 000
Pl. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 1 627 715 000 1 647 144 000
Pl. 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 982 142 000 982 942 000
Pl. 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 8 493 714 000 8 516 714 000
Pl. 34 Työministeriön hallinnonala 2 162 865 000 2 162 865 000
Pl. 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 642 246 000 643 146 000
Pl. 36 Valtionvelan korot 3 427 000 000 3 427 000 000
Yhteensä   35 689 802 000 35 755 254 000